Runo kännissä

Aimo Roima Komiapoika kirjoitti:

Mesiangervoinen, kuinka ollakaan
sinut kukasta muistanen?
Kerran kesällä taasen tapasimme
tuohon tuoksuun sut liittäen
kun tikusta asiaa tehden
tulin vielä sun portillesi
toki tapasin, kerran viimeisen
kunnes tulvi taas Vantaan vesi

Kerran luulin olleen viimeisen
vaan kerran seuraavan olitkin
kainaloinen kana jo toisen
vaan toisen olinhan itsekin
kahleisiini antautuen
ja sadetta yhteistä meille
jäimme yhdessä hiljaa kuuntelemaan
se morsetti harhautuneille

Ja Vantaa tulvi uudestaan
meitä erottaa koettaen
Lieneekö siltoja monta?
Niitä laskenut koskaan en
Ja kukahan niille astuu
vaiko luoksesi kahlaisin?
Vaikka kenkäni siinä kai kastuisi
sinut nähdä mä sentään saisin…

Tää pullo jo tyhjeni puolilleen
mutta aion sen loppuun juoda
ja riveillä näillä tunteeni
maailman turuille julkiseks tuoda
sen viestin kantakoon tuuloset
joissa henkeni, unelmani!
Tämän juon, sitten en enempää
heitän suuntaasi suudelmani!

Sen kantakoon tuulet luoksesi
edes yhden jos lähettää saisin
ennen kuin sitäkin katuisin
ja takaisin tavoittaisin…

Hei, jäässähän Vantaa välillämme!
Jänön kestävän kantensa nään!
Riennän, mesiangervoin, luoksesi
ennen kevättä, lähtöä jään!

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä