Asuntokauppa on kutistunut viime kuukausina selvästi. Varsinkin isot asunnot käyvät nyt huonosti kaupaksi. Rakennusliikkeiden mukaan uusien asuntojen esittelyssä käy kyllä asiakkaita, mutta kauppoja ei synny, kun ostajat eivät saa vanhoja asuntojaan myytyä.
Onneksi tämä asia on mennyt perille: kahden asunnon loukkuun ei itseään kannata tyrkätä.
Kun asuntojen hinnat vielä vuosi pari sitten nousivat, asuntokauppaa tehtiin kamalalla kiireellä. Jos ei tee tarjousta tänään, joku muu ostaa unelma-asunnon. Laskusuhdanteessa taas ei ole mikään kiire, päin vastoin. Hinnat ovat laskussa, joten kohta sen unelmakämpän saa alennuksella, moni ajattelee.
Edellisen laman aikana asuntojen hinnat suorastaan romahtivat. Tilanne näkyy hyvin kerrostaloasuntojen hintaindeksisistä, joka kutistui neljässä vuodessa sadasta 60:een. Moni tutkii nyt näitä tilastoja miettien, voiko tällä kertaa tapahtua samalla lailla.
Indeksi on taas lähtenyt laskusuuntaan, joten odotukset hintojen laskusta eivät ole kovinkaan yllättäviä.
Se ei silti tarkoita, että hinnat romahtaisivat samalla lailla kuin 90-luvulla. Korot ovat aivan eri luokkaa kuin silloin, eivätkä asuntojen hinnatkaan ole nousseet yhtä jyrkästi kuin 80-luvun lopulla.
Rakennusliikkeilläkään ei ole samanlaista uusien asuntojen varastoa kuin 80-luvun lopussa. Rakentajat ovat myös tehneet erilaisia virityksiä uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi. Vanhoja asuntoja otetaan vaihdossa ja uusia tarjotaan vuokralle. Vuokra-aikana voi sitten päättää, haluaako asunnon ostaa omaksi ja jos sen ostaa, osa vuokrasta hyvitetään ostohinnassa.
Mutta riittävätkö nämä toimet vauhdittamaan uusien asuntojen kauppaa? Jos rakennusliikkeet eivät keksi nopeasti uusia keinoja houkutella ostajia, niiden on ehkä pakko laskea listahintoja. Listahintojen lasku voisi vauhdittaa myös muuta asuntokauppaa.
Kukaan ei silti voi varmasti sanoa, miten hinnat kehittyvät seuraavan parin vuoden aikana. Kun yritysten lomautus- ja irtisanomisuutiset ovat jokapäiväisiä ja koko ajan tulee huonompia ennusteita, voi potentiaalisten asunnonostajien joukko jatkossa käydä yhä pienemmäksi.
Onneksi tämä asia on mennyt perille: kahden asunnon loukkuun ei itseään kannata tyrkätä.
Kun asuntojen hinnat vielä vuosi pari sitten nousivat, asuntokauppaa tehtiin kamalalla kiireellä. Jos ei tee tarjousta tänään, joku muu ostaa unelma-asunnon. Laskusuhdanteessa taas ei ole mikään kiire, päin vastoin. Hinnat ovat laskussa, joten kohta sen unelmakämpän saa alennuksella, moni ajattelee.
Edellisen laman aikana asuntojen hinnat suorastaan romahtivat. Tilanne näkyy hyvin kerrostaloasuntojen hintaindeksisistä, joka kutistui neljässä vuodessa sadasta 60:een. Moni tutkii nyt näitä tilastoja miettien, voiko tällä kertaa tapahtua samalla lailla.
Indeksi on taas lähtenyt laskusuuntaan, joten odotukset hintojen laskusta eivät ole kovinkaan yllättäviä.
Se ei silti tarkoita, että hinnat romahtaisivat samalla lailla kuin 90-luvulla. Korot ovat aivan eri luokkaa kuin silloin, eivätkä asuntojen hinnatkaan ole nousseet yhtä jyrkästi kuin 80-luvun lopulla.
Rakennusliikkeilläkään ei ole samanlaista uusien asuntojen varastoa kuin 80-luvun lopussa. Rakentajat ovat myös tehneet erilaisia virityksiä uusien asiakkaiden houkuttelemiseksi. Vanhoja asuntoja otetaan vaihdossa ja uusia tarjotaan vuokralle. Vuokra-aikana voi sitten päättää, haluaako asunnon ostaa omaksi ja jos sen ostaa, osa vuokrasta hyvitetään ostohinnassa.
Mutta riittävätkö nämä toimet vauhdittamaan uusien asuntojen kauppaa? Jos rakennusliikkeet eivät keksi nopeasti uusia keinoja houkutella ostajia, niiden on ehkä pakko laskea listahintoja. Listahintojen lasku voisi vauhdittaa myös muuta asuntokauppaa.
Kukaan ei silti voi varmasti sanoa, miten hinnat kehittyvät seuraavan parin vuoden aikana. Kun yritysten lomautus- ja irtisanomisuutiset ovat jokapäiväisiä ja koko ajan tulee huonompia ennusteita, voi potentiaalisten asunnonostajien joukko jatkossa käydä yhä pienemmäksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pankeista ei vaan enää anneta niille,,,
Ne vaan kysyy kuukausierää,ei sillä ole väliä onko se 20v vai 50v...
eikä takaisinmaksuajalla, jatketaan vaan laina-aikaa niin paljon, että alittaa vuokrauskustannukset. Onneksi pankki on pistämässä tuolle hölmöilylle stopin, tosin vasta sitten, kun se itse on joutumassa tilanteen vuoksi vaikeuksiin. Näitä lainanottajia kutsutaan usein myös korkeasti koulutetuiksi. Täytyy sanoa, että uskoni koulutuksen autuaaksi tekevään vaikutukseen on romahtanut.
Olisiko sittenkin jollain muillakin seikoilla merkitystä asuntoa ostettaessa, kuin että kulut alittavat vuokrauskulut??? Tuota periaatetta noudattaen päädytään pian satojen vuosien lainoihin, tämä on ihan oikea ponzi-huijaus...
"Rakennusliikkeilläkään ei ole samanlaista uusien asuntojen varastoa kuin 80-luvun lopussa." Tämä pitää tavallaan paikkaansa, varastot ovat vielä isommat kuin 80-luvulla.
on nyt pahempi kuin 90-lamassa,asuntolainat suurempia,maksuajat pidempiä,ja mikä merkillepantavaa,asuntovelallisilla on tilastojen mukaan suuria kulutusluottoja/pikavippejä sekoittamassa asuntolainojen maksua eli velkaantumiaste on korkeampi,Valtion velka huomattavasti suurempi vaikka lamajuna lähti vasta liikkeelle,lisäksi maksamattomien asuntolainojen maksajia on vähemmän kuin 90-lamassa,koska Haans ei luvannut osallistua enkä minä. Spuli.