Miltä teistä tuntui ennen kuin syöpänne (yms.) todettiin? Arvasitteko sen, tai minkälaisia ajatuksia diagnoosinne ja sitä ennen olleet oireet herättivät?
Ennen sairastumista
catgirlie
4663
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tavallisessa mammo kotrollissa kävin ja sai kutsukirjeen uuteen tarkastukseen,siellä oli rasvakysta ja 6mm syöpä ensin osapoisto ja 3 viikon päästä kokopoisto tässä vaiheessa minulle tuli päivän kestävä itkukohtaus ensim. kerran
Sillä kolmeja puolivuotta aikaisemmin rintani pienenettiin ja tunsin ensimmäisen kerran sen jälkeen olevani nainen enkä mansikki
Mutta sytot meni hyvin ei oksettanut, kyllä "kuvottava# yritti vierailla mutta en laskenut ovesta sisään käytin pahasta olosta nimeä kutvonen
otin pari bernhardilaista remmiin ja siellä
ulkoillessa unohtu asia lemmikkien kanssa
Uutta rinta nahkasta en halua tyydyn kohtalooni
Ilmoitin jo lääkärille näin
Mutta toivon tsemppiä aurinkoita kevättä
itselläni oli oireita varmaan ainakin kolme vuotta ennen kuin magneettiin pääsin. Tulos ei ollut järkyttävä, vaan oikeastaan helpotus pitkän piinan jälkeen, sillä olin jo viimeisten kuukauksien ajan puhunut kavereilleni asiasta avoimesti ja sisäistänyt sen että jotakin oli tulossa, tiesin että kaikki ei ollut hyvin.
Kukaan ei kuitenkaan halunnut uskoa puheitani ja se tulikin kaikille yllätyksenä/järkytyksenä.
Itse olin helpottunut.
Kuten nyt olin pari kuukautta tuntenut samoin ja viimeisten viikojen aikoina aloin olla asiasta varma, kun viimein pääsin magneettiin ja kuvat kertoivat totuuden, olin ONNELLINEN! en muista koska olisin tuntenut niin, en sittenkään ollut vain kuvitellut kaikkea.
siis minulla oli aivokasvaimesta alunperin tullut paine korjattu shuntilla joka otettiin pois viime vuonna, ja tämä paine uusiutui ja nyt se shuntti on sitten loppuelämän minussa...
Muilla shunttia? olisi kiva kuulla muiden kokemuksia asiasta, esim. kuinka kauan ollut ja miksi, jne.
salama kirkkaalta taivaalta , ei mitään oireita eikä ennakko aavistuksiakaan,,
Eka syöpäni oli täysi yllätys, toinenkin lähes täysi.
Kyllähän se hieman harmitti, mutta en joutunut mitenkään paniikkiin.
Luotin siihen että Jumala on tiennyt tämän jo aikojen alusta ja minulle käy juuri niinkuin Hän on päättänyt.
Molemmat syövät ovat parantuneet mutta se eka uusii aivan varmasti ja ilmeisesti lähivuosina.