asuu, kateus ja pahuus ei rakkaus.
Näillä
palstoilla
9677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
osa inhimillistä rakkautta. Muun väittäminen on silmien sulkemista todellisuudelta.
Kyse onkin vain siitä kuinka kateutemme ja muun "pahuutemme" kohtaamme ja käsittelemme. Selitämmeko sen tyhjiin näppärin tekosyin ja puolusteluin, syyttäen toisia ja itsesokeudessa lakaisten omat virheet piiloon. Vai menemmekö peilin eteen ja lähdemme tekemään työtä itsemme kanssa.
Kunpa aloituksesi ei synnyttäisi lisää riitelyä ja sormella osoittelua vaan voisi viedä meitä itsekutakin omakohtaisen mietinnän äärelle. Se toivottavasti oli tarkoituksesi. Ei sormella osoittelu ja syyllistäminen eikä suuttumuksen ja ärsyyntymisen vallassa suoritettu ylemmyydentuntoinen "sainpa sanottua millaisia olette" vaan aidosta murheesta syntynyt parahdus ja toive, että voisimme me palstakirjoittelijat rakkaudessamme tulla epäitsekkäämmiksi, nöyremmiksi, enemmän toisia kuin omaa rakastamisen ja rakastetuksi tulemisen tarvetta ajatteleviksi? Niin, että rakkautemme yhä enemmän olisi... rakkautta.
Siihen pyyntöön toivottavasti alistat sitten myös itsesi, mutta sitä en lähde pohtimaan. Se on sinun sisäinen, henkilökohtainen asiasi. Kunpa jokainen tekisimme työtä nimenomaan omalla kohdalla.
Ehkä sitten?
Moiks.
Kuinkakin korkea?:)
Tulitko tuossa puhutelleeksi itseäsi vai tulitko puhuttelemaan jotakuta toista.
Minua tekstisi puhutteli, mutta toisin kuin ehkä oletit.
Olethan sinä niitä kuuluisia kameleontteja?
olettanut...
Viimeinen kysymyksesi kyllä antaa aihetta oletuksiin.
Niin että olenko niitä kuuluisia kameleontteja?
Jaa, ilmeisesti olen.
Toivon sinulle kaikkea hyvää!
otsaa ja hirmuinen tarve olla aina jostakin syystä oikeassa?:)
Nimimerkistäsi en mene sanomaan mitään.
Miten moninkertaista hämyverhoa täällä yritetään levittää minkin asian ylle kulloinkin ja mitä jonkun yksityisen ihmisen ylle AINA?
Joskus luulen, että olla ja esiintyä ilmiönä nimeltä fakki-idiotti on...?
Mutta itsepähän tiedät, mihin kulloinkin tähtäät.
Melko taitavaa toimintaa kaikkinensa? Ja silti tuloksetonta? Sen jälkeen voisit kysyä itseltäsi, miksi?
Miksi et onnistu?
keskustelijaa...
Ja kovasti on keskustelu aiheen mukainen?
Ensinnäkin aloittaja joka oli aidosti huolissaan minun ja sinun rakkaudettomuudesta. Sitten kamelontiksi sanottu äitiparta, joka tarinoi henkilöiden "otsaa?" ja "sitä on" kanssa.
Joku olettaa että nimimerkit "otsaa?" ja "sitä on" ovat sama henkilö. Jonkun mielestä aloittaja ja nimimerkit "otsaa?" ja "sitä on" ovat sama henkilö. Jonkun mielestä mitä luultavimmin myös aitiparta on sama henkilö, joten käyn tässä keskustelua itseni kanssa hämätäkseni lukijoita ja/tai päteäkseni jollain tavalla.
Jokainen lukija muodostaa meistä mielikuvan sekä viestiemme että ennen kaikkea oman henkilöhistoriansa, tämänhetkisen tunnetilansa ja mahdollisten ennakkoajatustensa mukaisesti, joiden läpi hän viestimme lukee?
Kovin helposti tällaisista keskusteluista sitten tulee puoluekiistoja että kuka on kenenkin puolella ja alkuperäinen idea eli aihe unohtuu. Tässa tapauksessa aiheena oli kateus ja pahuus, joka (aloittajan mielestä) sävyttää palstan kirjoituksia enemmän kuin rakkaus.
Mielestäni puoluekiistely juuri on osoitus rakkaudettomuudesta... ja toivon ettei siihen tällä kertaa mentäisi vaan keskusteltaisiin aiheesta, jos keskustellaan.
Helposti kyllä sympatiaa löytyy niitä kohtaan jotka jakavat samat ajatukset - ennakko-oletukset ja tulkinnat - mutta entä niitä kohtaan, jotka ovat ikäänkuin väärässä leirissä?
Itseä on hirveän hankala arvioida objektiivisesti mutta sanoisin että jokaisella on tarve olla oikeassa. Minulla ainakin on. Mutta myönnän myös että tulkintani asioista ovat henkilökohtaisia ja sellaisina subjektiivisia, parhaimmillaankin osatotuuksia.
Olen kuitenkin sitä mieltä että yksittäisiä tosiasioita tärkeämpää on sydämen totuudellisuus ja vakaumuksessani se merkitsee jokaisen ihmisen ihmisarvon myöntämistä ja sen mukaista suhtautumista (ainakin pyrkimystä) myös niitä kohtaan joiden kanssa on eri mieltä. Tämä on sellainen asia jonka olen vahvasti kokenut ja siksi pidän siitä kiinni, uskon olevani oikeassa siinä. Se ei tarkoita etten hyväksy tai että minulla olisi tarve leimata ja jotenkin mitätöidä henkilöt jotka ovat toista mieltä. Jos joku on esimerkiksi sitä mieltä, että ne jotka ovat väärintekijöitä, alistajia tai muulla tavalla syyllisiä, eivät ansaitse ihmisarvon mukaista kohtelua vaan teloituksen tai ainakin julkisen häpäisyn ottaakseen opikseen, niin se on hänen mielipiteensä - ja ehkä hänelläkin on tarve olla oikeassa? Ajattelen että hänen henkilöhistoriansa kokemukset ovat syynä hänen tuollaiseen ajatteluun. Olen hänen kanssa eri mieltä ja mielestäni minä olen oikeassa, mutta hyväksyn ja ymmärrän että nämä eivät ole yksiselitteisiä asioita ja että se mitä itse pidän totuutena on joka tapauksessa subjektiivisten tuntemusteni värittämää.
Ajattelen että vaikka olisimme jossain asiassa oikeassakin voimme asenteellisesti olla väärässä ja silloin oikeassaolemisellammekaan ei ole paljon arvoa. Tosiasiat tulevat vääryyden välineiksi jos niillä ryhdytään toista lyömään ja mitätöimään.
Totuus menee aina tosiasioita syvemmälle. Se vaatii meitä pysähtymään, kohtaamaan itsemme ja motiivimme, asenteemme, tunnetilamme ja reagoimistapamme.
Olen siis sitä mieltä, että jos tahdomme elää totuudessa, ei riitä, että olemme oikeassa tuossa tai tuossa asiassa, vaan että kohtaamme myös asiaan liittyvät tunteemme ja reaktiomme.
>Miten moninkertaista hämyverhoa täällä yritetään levittää minkin asian ylle kulloinkin ja mitä jonkun yksityisen ihmisen ylle AINA?<
Niin.
Ja sinä et nyt yritä levittää minkäänlaista verhoa minun ylleni, että minut tulkittaisiin ja havaittaisiin sellaiseksi, jollainen oletat minun olevan:
Johonkin itsekkäisiin tai muuten hämäriin päämääriin tähtäävä kameleontti?
>Melko taitavaa toimintaa kaikkinensa? Ja silti tuloksetonta? Sen jälkeen voisit kysyä itseltäsi, miksi? Miksi et onnistu?<
Onnistutko sinä? Vihjauksillasi saattamaan minut pyrkimystesi mukaiseen valoon? Onnistut tai et, minulle on tärkeää että sisimpäni pysyy puhtaana katkeruudesta ja vihamielisyydestä, jotka vääristävät näkemisen ja ymmärtämisen ja saisivat minut sitten suhtautumaan sinuun epätotuudellisesti eli rakkaudettomasti.
Vilpittömästi toivotin sinulle kaikkea hyvää ja sitä toivotan ja toivon edelleen.
Ei ole aavistustakaan mitä tarkoitat vihjauksillasi taitavasta mutta tuloksettomasta toiminnasta. Olen yksi kirjoittaja muiden joukossa, en yritä tekeytyä toiseksi mitä olen enkä pelaa mitään peliä. Sheriffinä yritän hoitaa hommani asiallisesti ja puolueettomasti.
Olen sitä mieltä että tuollaisin syytöksin, julkisin epäilyin ja vihjailuin mitkä tällä kertaa kohdistat minuun, juuri kylvetään riitaa, epäsopua, keskinäistä kyräilyä...
Niin että kovin rakentavaa keskustelua ei sitten saanut aikaan tuokaan aloitus vaan tuli osaksi samaa vyyhtiä mistä aloittaja palstaa kritisoi?
Henk.koht.
Oletan olevani sinun mielestäsi kameleontti.
Siis olen?
Mitä tahansa sinulla onkaan mielikuvia minusta ja siitä millainen olen, se on sinun mielikuviasi ja sinulla on siihen täysi oikeus.
partanaäitinä parrasvaloissa. No, joo:) Ja vielä aapiskukkona tunkiolla?
Mikä mahtaakaan olla oikea kuva kulloinkin sinusta?
Entä aina minusta?
Tänäänkin on härniketjujen päivä siellä sun täällä, mutta ei se mitään, jos sydän on puhdas ja joku Jumala takataskussa?
Vilpittömästi tuus ja määs!;D
Eräät kasvot on nähty.
Suomi24:n monet kasvot.
Se siitä sitten taas tämän kerran.
Kiitän kertyneestä materiaalista kaikkia osallistujia, nimimerkistä tai pärstäkertoimesta riippumatta.
sitten onnitella itsekin itseäsi.:)
Ei pahuus, ei kateus , ei katkeruus , ei pelko, ei rakkaus , ei viha , ei ei ei.
Näillä palstoilla kulkee kuvat elävien ihmisten ajatuksista ja tunteista.
Uskoa, toivoa ja rakkautta , sekä hyvää tahtoa, kaikkea on ja löytyy.
Ei sisimpämme myrkky, voi täällä ketään saatuttaa, vaikka voikin joitain puhdistaa.