Olen harkitsemassa ensimmäisen asuntoni ostamista, eikä minulla ole koskaan ollut lainoja. Kyselisin, että minkä suuruista korkoa (eli suunnilleen tosielämää vastaavaa) korkoa kannattaa kokeilla pankkien lainalaskureihin? En ole siis vielä laittamassa hakemusta tms, vaan katson, paljonko minulla olisi varaa ottaa lainaa, jota maksamalla vielä pystyy elämään normaalia elämää, ettei tarvitse elää suu säkkiä myöten. Onko lainatyypissä (annuiteetti, tasalyh yms) tällä hetkellä suuria eroavaisuuksia, siis edullisuudessa yms? Kiitos etukäteen, sori laaja kysymys, siis laina on vasta harkinnassa, enkä ole pyytämässä vielä tarjouksia/kilpailuttamassa pankkeja.
Asunnon realistinen korko?
Make
91304
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pistä laskuriin korkoprosentiksi vaikkapa 6. Siinä on nykytasoon nousuvaraa jo ihan riittävästi. Eli jos lompakko kestää haluamasi lainasumman lyhentämisen 6 prosentin korolla, tulet ilman yllätyksiä selviämään lainasta.
Jos vähänkään on epävarmuutta tulotasosta tai tulosi ovat nyt pienehköt, ota ilman muuta annuiteetti lyhennystavaksi. Silloin tiedät tarkalleen vuosienkin päähän, paljonko tililtä pitää rahaa löytyä lainanmaksupäivinä.
Tasalyhennyksellähän maksat aluksi paljon ja lopuksi vähän, annuiteetissa maksat koko ajan yhtä paljon ja jos korko nousee, laina-aika pitenee, mutta kuukausittain tarvittava summa pysyy samana. Tasalyhennys tulee toki kokonaisuudessaan lopulta halvemmaksi, mutta turvallisuudesta/ennakoitavuudesta kannattaa minusta maksaa pikkuisen enemmän.
Arvelen, että sinua tullaan (ehkä tässäkin keskustelussa) vielä varoittelemaan korkojen noususta esim. kymmeneen prosenttiin, mutta turha sinun on euroaikana sellaista pelätä!
Tasalyhenteinen kannattaa valita, että elämä edes joskus helpottaa.
Euriborit näyttivät tänään olleen 12kk n. 2,50% ja 3kk n. 2,16%. Pankkien marginaali on näinä päivinä vajaa prosentti, eli laina irronnee n 3-3,5% korolla. Siinä on siis perustaso, jolla lasket ns. best casen. Korot kumminkin todennäköisemmin ovat enemmän nousussa kuin laskussa, joten on syytä laskea kunnolla varmuusmarginaalia, esim. tuplaamallla korot.
Kannattaa myös laskea, miten laina-ajan pituus vaikuttaa maksettavaan kokonaiskorkoon. Pitkällä laina-ajalla maksat enemmän korkoa kuin lyhennyksiä! Kun tuuppaa laskelmat taulukkolaskentaohjelmaan ja piirrät käppyröitä, havaitset missä vaiheessa milläkin korolla ja laina-ajalla kokonaiskorkojen määrä nousee jyrkästi. Sitten vaan kylmää harkintaa peliin, miten paljon ja miten pitkäksi aikaa kannattaa ottaa lainaa.
Itse otin aikoinani tasalyhenteisen lainan. Ensimmäiset kuukaudet olivat kituuttamista, kun maksoin lainaa maksimimääräisesti takaisin. Lopussa en enää edes kunnolla huomannut, kun korot ja lyhennykset lähtivät eräpäivänä. Kukin taaplaa tyylillään.
Asunnon osto kumminkin kannattaa joka tapauksessa!
Käyttä vaikka kuutta prosenttia, niin et ole ihan heti pississä.
Tosin kun valitset annuiteetin, niin maksat joka kuukausi saman summan ja koron vaihtelu vaikuttaa vain laina-ajan pituuteen.
Tasalyhenteisessä lyhennys on aina sama, mutta korkojen määrä laskee lainan pienentyessä. Tässä lainamuodossa maksut on alussa suuria ja tämä kannattaa valita vain jos lainasumma on sellainen että selviät alussa tulevista suurista maksuista.
Annuiteetti on pelkkiä euroja laskemalla kalliimpi, mutta tulevaisuuteen tulevia maksuja ei voi laskea tämän hetken euroilla, koska inflaatio jatkuu tulevaisuudessaki 1-3% vuosivauhdilla, syöden tulevaisuuteen jääviä kustannuksia.
PS. koska pankit tarjoaa kumpaakin vaihtoehtoa, niin sehän tarkoittaa sitä että pankki saa molemmista realisesti saman tuoton.
Entäs jos joutuu myymään asunnon ennen aikojaan.
Laina ei ole lyhentynyt ollenkaan ja asunnon arvo on alentunut. Jää vain velkaa käteen ja asunto menee.
Eihän maksukykyisen kansalaisen ole mihin tahansa hintaan kämppäänsä pakko myydä ja maksukyvyttömän taas ei kannata omistusasunnosta haaveillakaan.
Kyllä se laina pitää joka tauksessa aina mitoittaa niin, että laina joka kuukausi myös lyhenee. Harva asuntovelallinen sitä nyt pelkkiä korkoja makselee.
Sitäpaitsi pulassa se on vuokralainenkin, jos rahat loppuu.
Kokemus:
Kaveri osti 90 luvun alussa 400 000 mk kaksion Espoosta. Asui siinä 5 v. Perhettä tuli ja oli pakko muuttaa isompaan. Myydessä kaveri sai 250 00 mk. Nipin napin oli tuon 150 000 mk lyhentänyt 5 v aikana.
Hemmo maksoi selkä vääränä 5 v ja mitään ei jäänyt.
Tosin nyt en usko niin radikaaleihin romahduksiin kun 90 luvun alussa oli. Ja saihan kaveri tosin isomman asunnon "halvalla". Tulipahan kerrottua.
No voihan siinä noinkin käydä. Mutta paljonko se uusi asunto olisi maksanut jos hinnat eivät olisi laskeneet? Taisi kaveri pärjätä kuitenkin enemmän kuin 150000mk siksi että asunnot halpeni.
Pointti lienee se, että jos onnistuu ostamaan ekan asunnon silloin kun hinnat ovat matalalla, niin jatkossa ei liene niin suurta väliä onko hinnat ylhäällä vai alhaalla kun vaihtaa asuntoa.