Ottaa päähän nykyisen teollisen tuotannon laatu. Tämä tuli mieleen tuosta suljinkeskustelusta, mutta liittyy ennen kaikkea moneen muuhun asiaan.
Ennen vanhaan (vielä 25 vuotta sitten) oli saatavilla kuluttajahintaisia, edullisiakin kameroita, joita käytetään vielä nykypäivänä. Mekaaniset komponentit ja runko olivat sitä luokkaa, josta nykyään pitää pulittaa auton hinta.
Syyt tähän alennustilaan juontuvat varmasti nykyiseen talousjärjestelmään sekä kulutuksen jatkuvaan kasvuun. Hyvää ei enää pystytä tekemään kohtuuhinnalla, koska tavaraa ei yksinkertaisesti riitä kaikille.
Ennen vanhaan (vielä 25 vuotta sitten) oli saatavilla kuluttajahintaisia, edullisiakin kameroita, joita käytetään vielä nykypäivänä. Mekaaniset komponentit ja runko olivat sitä luokkaa, josta nykyään pitää pulittaa auton hinta.
Syyt tähän alennustilaan juontuvat varmasti nykyiseen talousjärjestelmään sekä kulutuksen jatkuvaan kasvuun. Hyvää ei enää pystytä tekemään kohtuuhinnalla, koska tavaraa ei yksinkertaisesti riitä kaikille.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miksi kuvittelet ettei vuonna 2003 valmistettu Nikonin D100 toimisi vielä moitteettomasti vuonna 2028?
Tavaraa on nykyisin tarjolla uskomaton määrä. Vielä 60-luvulla kauppias tiesi että kaikki tavara mitä saa hankittua menee kaupaksi. Nyt on toisin...
Epäilen vain kovasti, että toimisi.
-Akkuja ei valmistettane enää muutaman vuoden päästä kyseiseen malliin.
LCD-näytöt pimahtavat 5-10 vuoden käytön jälkeen.
-Mitättömät kosteuserot hapettavat hienoelektroniikan vekottimen sisältä.
-Kennon valonherkkyys katoaa vähitellen ja pikseleitä kuolee runsaasti.
Siinä muutama epäilyksen aihe. Nikonin käsikäyttöinen sen kun jauhaa vielä 2028. Ei siihen tarvitse edes paristoa. Filmistä sitten ei tiedä, onko sellaista enää olemassa...
Ainahan tällaiset ovat uskonasioita, mutta vanhahkoista digeistä on jo oikeasti tietoa. Vanhin meidän jatkuvasti käytettävä kamera on viime vuosituhannelta. Fotoman kuoli virransaantiongelmiin ilman, että kennon valoherkkyys olisi kadonnut tai pikselit kuolleet.
"-Mitättömät kosteuserot hapettavat hienoelektroniikan vekottimen sisältä."
Minulla on monta 70-luvulla tehtyä laskinta. Niiden ongelma on näppäimissä ja akkukansissa. Sormiparistoja saa edelleen ja elektroniikka toimii.
"Nikonin käsikäyttöinen sen kun jauhaa vielä 2028. Ei siihen tarvitse edes paristoa. Filmistä sitten ei tiedä, onko sellaista enää olemassa..."
Pääosa 1960-luvun kameroista on romutettu ja pääosa nykyisistä kameroista on romutettu ennen 2060-lukua. 1800-luvulla tehtiin laatukameroita, jotka ovat edelleen käyttökelpoisia. Uskon, että osa nykyisistä kameroista käyttökelpoisia vielä 50 vuoden kuluttua.
Jos niitä hyllyllä säilyttää, niin kyllä ne silloin kestää. Mutta ei tarvitse mennä kovin kauan, kun kaikki oheislaitteet ja tiedostomuodot on niin muuttuneet, ettei kuvia mihinkään siirrellä, eikä talletella. Kameroiden virransyöttökin pitää rakentaa itse. Se on sitä tahallaan vanhentamista.
Löysin toisella katsomalla 1993 otettuja kuvia. Tiedostomuoto oli tiff, joka edelleen aukeaa. Kodakin *.kdc aukeaa ja tiedostojen formaatit ovat julkisia, joten äärimmäisessä tapauksessa ohjelman voi tehdä itse. Jpgtä käytettään niin paljon, että vaikea on uskoa, että 50 vuoden kuluttua ei löydy ohjelmaa, joka muuttaa sen tulevaisuuden tiedostomuotoon. Olen siirtänyt vanhat filmiajan kuvat hyviksi jpg-tiedostoiksi.
"Mutta ei tarvitse mennä kovin kauan, kun kaikki oheislaitteet... on niin muuttuneet, ettei kuvia mihinkään siirrellä, eikä talletella."
Samalla periaatteella ei voisi ostaa sähkölamppuja, diselautoa tai dvd-levyä. Toisaalta rahakin voi muuttua, joten turha on säästääkkää.
Voitko muuten perustella jotenkin synkän ennustuksesi?
Eiu se niin ruusuista ole noiden vanhojen filmirunkojenkaan kanssa.
Valotusmittarin paristo voi olla joihinkin hieman hankala löytää, aikoinaan käytetty elohopea-oksidi on nykyisin kiellettyä.
Ja kyllä ne vanhemmatkin kamerat hajoavat, ei jos niillä ei kuvaa mutta käytössä kyllä. Varaosien saatavuss ja korjaajien ammatti-osaaminen ei ehkä enää riitä.
Elekrtoniikka kyllä kestää aika hyvin, ainoa todellinen ongelma on tuo paristo. Akkujen kennottaminen onnistuu melko varmasti vielä tuon 25 vuoden jälkeenkin. JPG tiedostomuotona ei katoa minnekkään, samaten TIFF jota kirjapainot käyttävät.
Ei se vanha aika niin "kultaista" ollut kuin joskus luulisi.
Höpö höpö.
Kannattaa verrata, monenko kuukauden bruttopalkkaa kameran hinta vastasi esim 60-luvulla ja nykyään.
Että kyllä niiden kameroiden oli syytäkin kestää, jos sellaiseen piti upottaa puolen vuoden palkka....
Eikä niissä takavuosina niin ihmeellistä kehitystäkään tapahtunut, että olisivat vanhenneet ominaisuuksiltaan käsiin parissa vuodessa.
Digikamerat ovat kehittyneet niin kiivaasti, ettei ole ollut mitään järkeä rakentaa niitä kestämään vuosikymmeniä. Vai haluaisitko sinä yhä maksaa itsesi kipeäksi jostain 90-luvun 1. sukupolven digi-ihmeestä seuraavin omituisuuksin
- rungon paino liki 2 kg
- megapikseleitä jopa 1,3
- digipuoli ja kamera (valotusmittari, AF ja suljin) toimivat omilla, erillisillä akuillaan eli toiminta loppuu jomman kumman tyhjetessä
- sarjatuli jopa useita kuvia minuutissa
- jne.
Jos käytetään tuota 25 vuoden yhtälöä, niin ei sillä ihan 60-luvulle asti päästä.
Kestävimmiksi mainittuja perusrunkoja sai vielä 80-luvulla 300 euroa vastaavaan hintaan. Niin alhainen elintaso tässä maassa ei ollut siihen aikaan, että se olisi ollut puolen vuoden palkka.
Voihan tietty ostaa Nikonin uuden F6-filmikameran, jonka laatu vastaa kymppitonnin digiä, mutta hintaa sillä on alle 1500 euroa...mutta siinä on liikaa tekniikkaa. Joku valmistaja voisi ottaa tuottaakseen perinteistä ja varmatoimista, ilman sähköä toimivaa filmirunkoa.
Kovasti koetin miettiä, miten tuo käyttämäsi sananlasku sopii tähän yhteyteen, mutta en keksinyt mitään järkevää selitystä.
Pata kattilaa soimaa.
"Voihan tietty ostaa Nikonin uuden F6-filmikameran, jonka laatu vastaa kymppitonnin digiä, mutta hintaa sillä on alle 1500 euroa...mutta siinä on liikaa tekniikkaa. Joku valmistaja voisi ottaa tuottaakseen perinteistä ja varmatoimista, ilman sähköä toimivaa filmirunkoa."
Onhan noita ainakin yksi täysin tuotannossa edelleen. Eli Leica MP.
Siinä on paristo ainoastaan valotusmittaria varten, eli toimii täysin ilman paristoja, edelleen taskussa voi pitää erillista valotusmittaria, mutta kamera toimii ja sitä myydään edelleen uutena.
Eikä ole retro, vaan on jatkuvasti ollut tuotannossa.
Hyvä, että mainitsit MP:n.
Sivumennen täytyy kertoa hauska juttu. Soitin eräs päivä vähän aikaa sitten erääseen johtavaan valokuvaustarvikeliikkeeseen ja kyselin uusia filmirunkoja. Olisin siis tarvinnut lähinnä neuvoa.
No, ovela myyjä kertoi, että "ei niitä enää kukaan tee, ei me edes saada tilattua niitä mistään".
.... uusia filmejäkin julkaistaan toisinaan. Esim ZeissIkon porskuttaa ja voi hyvin ja Leicallahan on ainakin R-systeemin viimeisin R9 joka käyttää filmiä. En kylläkään viitsinyt tarkistaa mahtaako Leican M7 olla vielä tuotannossa.
Halpikset on kadonneet ja vain alansa parhaat ovat jäljellä.
joo, onpa ollut outoja ja uskomattoman vähän asioista tietäviä myyjiä, tai sitten härskisti koittavat vaan myydä digiä filmaajalle...
noh, tosiaan, noita paristottomia on varmaan siis tuo Leican MP ja M7 varauksin. Eli M7:ssa taitaa olla 2 mekaanista aikaa jotka toimivat jos paristot loppuvat. MP ei tarvitse paristoja toimiakseen.
R9 ollee kait vielä tuotannossa kun R10:iä ei vielä ole, mutta se ei toimi ilman paristoja lainkaan.
Muitakin varmaan on.
Jos joku ihmettelee miksi jollain on mekaaninen filmikamera, niin samoin voisi kysyä miksi joku käyttää käsinvedettävää kelloa kun voisi hankkia vaikkapa "hienon" rannetietokoneen hammasratasvehkeen sijaan...
Itse muuten törmäsin vähän aikaan sitten ihmiseen joka hämmästeli filmikuvaamista kun luuli ettei filmiä ole enää ja ihmetteli että voiko sillä saada hyviä kuvia...ja tää oli ihan aikuinen ihminen, noh, niitä varmaan tulee pian lisää....