MINKÄLAINEN

1. AMMATILLISEN PERHEKOTITOIMINNAN PERUSPILARIT
Ammatillinen perhekoti
Ammatillisella perhekodilla tarkoitetaan yksityisten sosiaalipalvelujen valvon-
nasta annetun lain mukaisen luvan saanutta perhekotia, jossa lasten kanssa
yhteisessä kodissa asuu vähintään kaksi hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa
henkilöä. Ammatilliset perhekodit ovat luonteeltaan sijaiskodin ja laitoksen vä-
liin sijoittuva sijaishuoltomuoto. Toisen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan
perhekodissa asuvan henkilön tulee olla yksityisten sosiaalipalvelujen valvon-
nasta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettu vastuuhenkilö.
Ammatillisessa perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään seit-
semää lasta. Lukumäärään sisältyy perhekodissa asuvien hoidosta ja kasva-
tuksesta vastaavien henkilöiden kanssa samassa taloudessa asuvat muut alle
kouluikäiset lapset ja perhekodissa mahdollisesti hoidettavat muut henkilöt.
Kahta hoidettavaa lasta kohden tulee työskennellä vähintään yksi hoito ja huo-
lenpitovastuussa oleva henkilö.
Ammatillista perhekotitoimintaa säätelevät lait
Ammatillisen perhekodin perustamista ja toimintaa säädellään seuraavilla laeilla,
joiden sisällön tunteminen ammatillisen perhekotitoiminnan edellytys.
• Lastensuojelulaki 686/1983, muutos 583/29.6.2006
• Lastensuojeluasetus 1010/1983
• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983
• Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002
• Sosiaalihuoltolaki 710/1982
• Perhehoitajalaki 312/1992
• Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996
• Asetus yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 1208/1996
• Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
272/2005
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000
• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999
• Työterveyshuoltolaki 1383/2001
• Työturvallisuuslaki 738/2002
• Työaikalaki 605/1996
• Henkilötietolaki 523 /1999
2. PERHEKOTIVANHEMMAT JA KASVATTAJAT
Perhekotivanhempien koulutus
Perhekotivanhemmilla tulee olla ammattitaitoa sekä vaativaan, itsenäiseen
lastensuojelulain mukaiseen hoito- ja kasvatustyöhön että yrittäjyyteen. Koska
toiminnassa tarvitaan usein myös ulkopuolista henkilöstöä, on tunnettava
myös työlainsäädäntöä sekä hallittava esimies- ja yhteistyötaitoja.
Länsi-Suomen lääninhallituksen lastensuojelutiimi 6.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaalitiimi 18.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtoryhmä 19.9.2006
Page 3
3
Perhekodin toiminnasta ja kasvatuksesta vastaavalla vanhemmalla eli vastuu-
henkilöllä tulee olla vähintään sama kelpoisuus kuin kunnallisen lasten- tai
nuorisokodin johtajalla ja kasvatushenkilöstöllä eli sosiaalihuollon ammatillisen
henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 §:n 4 momentin mukai-
nen kelpoisuus. Vastuuhenkilön tulee olla nimettynä ja hänen kelpoisuutensa
täytyttävä lupaa haettaessa.
Vastuuhenkilönä toimivan perhekotivanhemman työhön ei ole yhtä oikeaa tut-
kintoa. Soveltuvia koulutuksia ovat mm. sosiaalikasvattajan, sosiaaliohjaajan,
sosionomi (AMK) jne. tutkinnot. Muu soveltuva opistotason tai ammattikorkea-
koulun tutkinto, jos siihen sisältyy tai sen lisäksi on hankittu sosiaalilainsää-
däntöön, erityisesti lastensuojelutyöhön ja sosiaalihuoltoon liittyvää koulutusta
(n. 30 op) voidaan harkinnan mukaan hyväksyä.
Toisella perhekotivanhemmalla tulee olla vähintään perhehoitajalain 1 ja 2 §:n
mukainen kelpoisuus. Mikäli perhekodissa hoidetaan samanaikaisesti useam-
paa kuin neljää lasta, kolmannella hoito- ja kasvatusvastuussa olevalla henki-
löllä tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista anne-
tun lain 8 §:ssä säädetty kelpoisuus.
Perhekotivanhemmille on hyödyksi myös kasvatustieteen, erityispedagogiikan,
psykologian tai kehityspsykologian opinnot, koska useimmilla sijoitetuilla lap-
silla tai nuorilla on erilaisia kasvun ja kehityksen häiriöitä.
Perhekotivanhempien työkokemus
Perhekotivanhemmat ottavat työhön ryhtyessään kokonaisvastuun lasten hoi-
dosta ja kasvatuksesta. Heillä ei ole esimiestä eikä muita työkavereita, joiden
kanssa voi pohtia epäselvissä tilanteissa, miten toimia. Perhekotivanhemmat
eivät voi myöskään ”perehtyä” työhön ensimmäisten sijoitettujen lasten kans-
sa, sillä jokainen lapsi on heti tullessaan oikeutettu saamaan perhekodissa
täysipainoisen ja ammattitaitoisen hoidon ja kasvatuksen. Siksi ainakin perhe-
kodin vastuuhenkilönä toimiva vanhempi tarvitsee riittävän kokemuksen siitä
työstä, johon hän on ryhtymässä. Parasta työkokemusta on työskentely ympä-
ristössä, joka vastaa lähinnä perhekotityötä esim. toinen perhekoti, lastenkoti,
koulukoti tai pidempiaikainen useamman lapsen sijaisvanhempana toimimi-
nen. Työskentely erityisnuorten tai sijoitettujen nuoren kanssa koulussa, sosi-
aalityössä, nuorisotyössä esim. tutustuttaa näiden nuorten tilanteeseen, mutta
ei anna sitä kokemusta, joka merkitsee asumista ja elämistä ympärivuoro-
kautisesti perhekodin yhteistä arkea ja jossa perhekotivanhemmilla on koko-
naisvastuu lapsen kasvusta ja kehityksestä.
Useamman vuoden (vähintään 3 vuoden) työskentelyn pohjalta oppii näke-
mään, mitä määrätietoinen ja pitkäjänteinen työskentely vaikuttaa lapsen kehi-
tykseen, mitä vaikutuksia eri kehitysvaiheet tuovat lapsen ja nuoren elämään
ja miten niissä aikuisen tulee toimia. Tilapäinen työskentely perhekodissa, las-
tensuojelulaitoksessa tai muussa vastaavassa yksikössä ei riitä työkokemuk-
seksi, vaikka se antaakin kuvan, miten lasten kanssa toimitaan ja minkälaisia
tilanteita työssä tulee vastaan.
Länsi-Suomen lääninhallituksen lastensuojelutiimi 6.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaalitiimi 18.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtoryhmä 19.9.2006
Page 4
4
Perhekotivanhempien soveltuvuus
Perhekodin vanhemmat toimivat vuorovaikutuksessa lasten, oman perheen ja
henkilökunnan kanssa. Lisäksi heillä on yhteistyökumppaneina lasten biologi-
set vanhemmat ja muut lasten läheiset henkilöt, sijoittajakuntien viranomaiset,
sijaintikunnan sosiaali- terveys- ja koulutoimen sekä monien erityispalveluyk-
sikköjen henkilöstö. Sen vuoksi perhekotivanhemmilta edellytetään hyviä vuo-
rovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Lisäksi heillä tulee olla hyvä fyysinen ja psyyk-
kinen terveys sekä oma elämäntilanne tasapainossa.
Perhekotivanhemmilta edellytetään kasvattajina lainkuuliaisuutta, koska he
toimivat lapsille esimerkkeinä lakien ja sääntöjen noudattamisessa. Perheko-
din vastuuhenkilön tulee esittää ennen luvan myöntämistä lääninhallitukselle
rikosrekisteriote. Hänen tulee puolestaan vastata, että myös toisella perheko-
tivanhemmalla ja mahdollisilla muilla perhekodissa työssä olevilla ei ole rikol-
lista taustaa.
Ammatillisilla perhekotivanhemmilla on lämmin sydän, iso syli, tarkat silmät,
herkät korvat, tuntevat ja ymmärtävät aivot, rautaiset hermot, luja tahto, luova
mielikuvitus jne. Toisin sanoen perhekotivanhemmilta odotetaan
• kykyä kuulla ja kuunnella lasta
• kykyä nähdä ja ymmärtää lasta hänen taustaansa vasten
• kykyä rohkaista lasta ottamaan vastaan ja osoittamaan rakkautta ja luot-
tamusta
• kykyä kannustaa lasta ilmaisemaan tunteensa – myös kielteiset
• kykyä luoda turvallisuutta lapsen kasvaa ja kehittyä rakastettuna ja hyväk-
syttynä
• voimia kestää vastoinkäymiset ja kritiikki
• lujaa tahtoa pitää kiinni kasvatusperiaatteista ja säännöistä ja malttia tois-
taa näitä asioita uudestaan ja uudestaan
• taitoa olla vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa.
Perhekotivanhempien hyviä luonteenominaisuuksia ovat mm. pitkäjänteisyys,
joustavuus, empaattisuus, päättäväisyys, tasapuolisuus, ennakkoluulotto-
muus, suvaitsevaisuus ja tärkeitä elämänarvoja ovat mm. rehellisyys, oikeu-
denmukaisuus, luottamuksellisuus, toisen ihmisen kunnioittaminen, tasa-
arvoisuus.
Perhekotivanhempien ”työikä”
Perhekotivanhemmuus edellyttää vahvaa ja lujaa aikuisuutta. Siksi vielä 20-
vuotiaana voi olla vaikea asettua uskottavan vanhemman rooliin murrosikäi-
selle. Perhekotityöhön ei myöskään kannata ryhtyä kovin paljon keski-iän yli-
tettyään, sillä työ voi tuntua raskaalta, jos oman vanhenemisen kanssa sa-
maan aikaan joudutaan kohtaamaan nuorten kasvukriisit. Paras ikä perhekoti-
vanhemmaksi ryhtymiselle on 30- 40-vuoden välillä, jolloin hankittu koulutus ja
saatu työ- ja elämäkokemus ovat voineet yhdistyä vahvaksi vanhemmuudeksi.
Länsi-Suomen lääninhallituksen lastensuojelutiimi 6.9.2006
Perhekotitoiminnan lopettamiseen tulee varautua siten, että oman eläkeiän lä-
hestyessä kaikki sijoitetut lapset ovat valmiita itsenäistymään. Käytännössä
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaalitiimi 18.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtoryhmä 19.9.2006
Page 5
5
perhekodissa lasten määrä voi loppuvaiheessa olla paikkalukua pienempi, sil-
lä kaikki lapset eivät useinkaan ole samanikäisiä. Pienen lapsen edun mukais-
ta ei ole, jos hänet sijoitetaan pitkäaikaishoitoon sellaiseen perhekotiin, jossa
toiminta ollaan muutaman vuoden sisällä lakkauttamassa.
3. SIJOITETUN LAPSEN ASEMA PERHEKODISSA
Sijoitetun lapsen hoito ja kasvatus
Perhekodin tulee turvata jokaiselle sijoitetulle lapselle lapsen yksilöllisten tar-
peiden mukainen turvallinen ja virikkeitä antava kasvu sekä tasapainoinen ja
monipuolinen kehitys, johon kuuluu perushoito ja kasvatus sekä jälkihuolto.
Perhekodin tulee huolehtia lapsen hoidosta, kasvatuksesta, terveydestä, kou-
lutuksesta, erityispalveluista (tutkimukset, terapiat) sekä tukea häntä harras-
tuksissa ja ihmissuhteissa.
Lapsen tarpeet ja mielipide tulee selvittää ja hänen toivomuksensa kuulla.
Lapselle tulee turvata hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turval-
liset ihmissuhteet ja hänellä tulee olla oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksi-
aan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä.
Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitys-
tasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä an-
tamaan lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.
Lasta tulee kasvattaa siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja
hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin
loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja ai-
kuisuuteen tulee tukea ja edistää.
Lapsen sijoituksen onnistumisen edellytyksiä
• Perhekodin kasvattajat tiedostavat, miten sijoitetun lapsen tausta ja ai-
kaisempi elämä on vaikuttanut hänen tunne-elämäänsä, käyttäytymi-
seensä ja oireiluunsa ja tunnistaa lapsen erityistuen tarpeet ja hankkia
tarvittavaa asiantuntemusta, hoitoa ja terapiaa.
• Perhekodin kasvattajat tukevat lapsen kasvua ja kehitystä, kohtelevat
häntä tasa-arvoisesti sekä antavat turvalliset ja virikkeelliset kasvuolo-
suhteet.
• Perhekoti valmistautuu vastaanottamaan kukin lapsi siten, että hän ko-
kee olevansa tervetullut perheen jäseneksi, kuuntelevat lasta ja kunni-
oittavat häntä sekä hänen mielipidettään.
• Perhekoti asettaa yhdessä sijoittajan, lapsen ja hänen biologisten van-
hempiensa kanssa lapsen hoidolle ja kasvatukselle tavoitteet sekä seu-
raa ja arvioi jatkuvasti niiden toteutumista. Tavoitteet tulee asettaa lap-
Länsi-Suomen lääninhallituksen lastensuojelutiimi 6.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaalitiimi 18.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtoryhmä 19.9.2006
Page 6
6
sen aikuisuuteen saakka, mutta niiden tulee olla riittävän selkeät ja rea-
listiset saavuttaa.
• Perhekodin kasvattajat ymmärtävät myös perheen sisäistä kulttuuria:
vanhempien omasta lapsuudesta heijastuvia arvoja ja asenteita, käyt-
täytymis- ja vuorovaikutustapoja ja niiden vaikutuksia omaksuttuihin
kasvatusperiaatteisiin.
• Perhekodin kasvattajat tiedostavat, että perhekodin ihmissuhteet, van-
hempien parisuhteen toimivuus ja tasa-arvoisuus vaikuttavat perhe-
elämään ja perheen tasapainoon sekä ymmärtävät, että vallankäyttö
voi johtaa väkivaltaan.
• Perhekodin kasvattajat tunnistavat yleisimpiä kehityksen häiriöitä, joita
sijoitetulla lapsella voi olla ja jotka voivat vaikuttaa lapsen käyttäytymi-
seen sekä tuen ja turvan tarpeeseen.
• Sijoitetun lapsen koulunkäynti suunnitellaan siten, että lapsen sopeu-
tuminen uuteen kouluyhteisöön sujuu mahdollisimman hyvin. Perheko-
din tulee tukea lapsen koulunkäyntiä ja tarvittaessa olla lapsen tukena
koulussa.
• Perhekoti tukee lapsen ja vanhempien yhteydenpitoa ja sen lujittumista
pyrkimällä hyvään yhteistyöhön ja kasvatuskumppanuuteen biologisten
vanhempien kanssa. Tämä edellyttää, että kasvattajat tiedostavat, mitä
lapsen huostaanotto vaikuttaa biologisen vanhemman tuntemuksiin ja
kokemuksiin. Perhekodin kasvattajien on siedettävä biologisten van-
hempien mahdollisen katkeruuden aiheuttamaa kritiikkiä myös perhe-
kotia kohtaan.
4. PERHEKODIN PERUSTAMISESSA POHDITTAVIA ASIOITA
Idean syntyminen
Perhekodin perustamisajatus voi syntyä kutsumuksesta, omasta työkokemuk-
sesta, koulutuksesta, omasta elämänkokemuksesta (esim. omasta sijoitus-
taustasta tai vanhempien sijaisvanhemmuus- tai lastensuojelutyöstä), muilta
perhekotiyrittäjiltä tai tarpeesta työllistyä ja työllistää oma perhe.
Motiivien arvioiminen ja testaaminen
Perhekodin perustamisen suunnitteluun ryhdyttäessä omakohtaisesti koetun
tai hankitun tiedon määrästä riippuen on hyödyllistä perusteellisesti keskustel-
la toisen perhekotivanhemman ja mahdollisesti muiden perheenjäsenten sekä
lastensuojelun sijaishuollon asiantuntijoiden kanssa siitä, mitä toimintaan ryh-
tyminen merkitsee itselle ja perheelle. Perhekodin perustaminen merkitsee
kokonaan uudenlaista elämäntapaa, johon sitoudutaan ympärivuorokautisesti
ja ympärivuotisesti.
Länsi-Suomen lääninhallituksen lastensuojelutiimi 6.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaalitiimi 18.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtoryhmä 19.9.2006
Page 7
7
Perhekodin perustamista suunnittelevien kannattaa pyytää kriittistä palautetta
ammattilaisilta ja asiantuntijajärjestöiltä ja arvioida palautteen pohjalta, antaa-
ko oma koulutus ja työkokemus riittävän ammattitaidon ammatilliseen perhe-
kotityöhön sekä soveltuuko persoonana tähän työhön.
Perhekodin perustaminen muuttaa koko perheen elämää
Perhekoti on koko perheen yritys, jossa vanhemmuus ja koti jaetaan omien ja
sijoitettujen lasten kanssa. Perhekodissa vierailevat lasten vanhemmat ja
muut läheiset sekä viranomaiset, jotka työnsä vuoksi ovat oikeutettuja ja vel-
vollisia käynneillään arvioimaan perhekotia ja sen toimintaa. Perhekodin pe-
rustamisen jälkeen koti ei ole enää perheen yksityisaluetta.
Sijoitettavien lasten kasvun vauriot näkyvät usein voimakkaana pahanolon il-
maisuna erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa, mutta joskus pidempäänkin eri
tilanteissa tai eri kehitysvaiheissa. Uuden lapsen tulo perheeseen voi käynnis-
tää kipuilua jo aiemmin perheeseen tulleissa lapsissa. Jos perhekodissa las-
ten sijoitukset vaihtuvat usein, voi perhekodin elämä olla jatkuvaa tunnemyrs-
kyä. Jos sijoitetut lapset ovat vaativaa hoitoa tarvitsevia tai lapsia on useita (6-
7), tarvitaan ulkopuolinen tai ulkopuolisia työntekijöitä.
Perheen sisällä kannattaa keskustella siitä, mitä perhekoti merkitsee kullekin
perheenjäsenelle ja mitä se kultakin perheenjäseneltä edellyttää.
Vanhemmuuden jakaminen
Sijoituksen vaikutus on erilainen pienille ja isommille lapsille. Jos perheessä
on omia lapsia, perhekotivanhemmat joutuvat jakamaan huolenpitoaan ja ai-
kaansa sekä omille että sijoitetuille lapsille, koska perheen lasten ja sijoitettu-
jen lasten tulee olla samanarvoisia ja heidän tulee saada samanlainen kohte-
lu. Ajoittain sijoitetut lapset tarvitsevat aikuista kuitenkin huomattavasti enem-
män kuin omat lapset, koska sijoitetut lapset ovat usein jääneet kokonaan vail-
le vanhemmuuden turvaa, ja heidän kanssaan voi joutua opettelemaan perus-
luottamusta ja -turvallisuutta aivan alusta.
Perheenjäsenten kanssa on tarpeen keskustella oman perheen tavoista,
säännöistä ja arkirutiineista ja miten näitä sovelletaan perhekodissa, jossa
kaikilla tulee olla samanlaiset säännöt, oikeudet ja velvollisuudet. Perhekodin
elämäntapa on perheen elämäntapa. Sijoitettavien lasten rajattomuus edellyt-
tää perhekodilta säännöllistä ja tasapainoista elämää, jossa säännöt ja arkiru-
tiinit ovat tärkeitä ja jotka koskevat niin sijoitettuja kuin omiakin lapsia.
Kasvatusperiaatteet ja niiden soveltaminen
Perhekotivanhempien kasvatusperiaatteisiin vaikuttavat sekä oman lapsuu-
denkodin että vanhempien itsensä omaksumat kasvatusperiaatteet. Mikäli ne
ovat osoittautuneet hyviksi, niitä halutaan käyttää myös omien lasten ja sijais-
lasten kasvatuksessa. Jos perhekotivanhempien kasvatusperiaatteet poikkea-
vat toisistaan, on heidän sovittava yhteisesti hyväksyttävät periaatteet, joita he
noudattavat johdonmukaisesti. Kasvatustyön pelisääntöjen luomisen aika ei
Länsi-Suomen lääninhallituksen lastensuojelutiimi 6.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaalitiimi 18.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtoryhmä 19.9.2006
Page 8
8
ole silloin, kun työtä tehdään. Jos perhekodissa on ulkopuolinen tai ulkopuoli-
sia työntekijöitä on kasvatusperiaatteista sovittava myös heidän kanssaan
etukäteen. Työntekijöiden sekä lasten vanhempien näkemyksiä tulee kuulla.
Työntekijät ovat perhekodissa tasavertaisia kasvattajia perhekotivanhempien
ohella.
Elämänarvot ja -tavat
Perhekotivanhemmilta edellytetään, että heidän elämänarvonsa ovat kunnos-
sa. Tämä tarkoittaa mm. oikeudenmukaisuutta, toisen ihmisen kunnioittamista,
tasa-arvoisuutta, rehellisyyttä, luottamuksellisuutta. Elämänarvojen tulee välit-
tyä myös lasten kasvatukseen. Perhekotivanhemmilta edellytetään, että hei-
dän oma elämäntilanteensa ja keskinäinen ihmissuhteensa ovat tasapainos-
sa.
Vaikka sijoitettavien lasten vanhempien elämänarvot voivat olla erilaiset eivät-
kä elämäntavat ole aina hyväksyttäviä, niitä ei tule arvostella tai aliarvioida.
Lapselle tulee kuitenkin selvittää, mitkä ovat hyväksyttäviä elämänarvoja ja –
tapoja ja mitkä eivät ole. Perhekotivanhempien tulee pyrkiä kuitenkin teke-
mään yhteistyötä sijoitettujen lasten vanhempien ja heidän läheistensä kans-
sa.
Vaikeiden asioiden käsittely
Sijoitettavat lapset ovat joutuneet opettelemaan omat selviytymisstrategiansa.
He ovat joutuneet kuulemaan ja kohtaamaan ehkä paljon riitaa ja ristiriitoja,
mutta eivät ehkä ole oppineet käsittelemään vaikeita asioita. Perhekodin van-
hempien tulee luoda turvalliset olosuhteet ja antaa mallia siitä, että myös vai-
keista asioista voidaan puhua ilman syyllisyyttä ja ilman menetyksiä ja hylä-
tyksi tulemista. Tämä edellyttää, että vanhemmat ovat oppineet käsittelemään
keskenään ja lastensa kanssa vaikeita asioita. Perhekodin aikuiset ovat sekä
vanhempia että työtovereita, mikä on sekä rikkaus että uhka heidän keskinäi-
selle suhteelleen. Perhekodin vanhempien vahvuuksien hyödyntäminen ja
myös oman riittämättömyyden tiedostaminen on tärkeää. Ammattitaitoa on ul-
kopuolisen työohjauksen avulla ylläpidettävä jaksaminen.
Perhekodin vanhemmat joutuvat sopeutumaan moniin erilaisiin tilanteisiin ja
tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Koska perhekodin perustaminen
on pitkäaikainen ja kallis sijoitus, joka vaatii samaan aikaan sekä hoidon ja
kasvatuksen ammattitaitoa että yrittäjyyttä, kannattaa asia pohtia suunnittelu-
vaiheessa perusteellisesti. Toiminnan epävarmuus- ja riskitekijöistä kannattaa
laatia ennen lopullisen suunnittelun käynnistämistä riskianalyysi.
5. PERHEKODIN TILAT JA SIJAINTI
Perhekodin tilat
Perhekodin tilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tilat, sijainti ja ympäris-
tö. Perhekodin toiminta on ammatillista työtä, jota toteutetaan perheen omas-
Länsi-Suomen lääninhallituksen lastensuojelutiimi 6.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaalitiimi 18.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtoryhmä 19.9.2006
Page 9
9
sa kodissa. Kun kysymyksessä on kotiin sijoitettujen lapsiasiakkaiden hoitami-
sesta, ovat tiloille asetettavat vaatimukset tiukempia kuin perheen yksityisko-
dille. Perhekodilla tulee olla riittävät ja tarkoituksenmukaiset tilat, jotka mah-
dollistavat jokaiselle lapselle oikeuden kodinomaisuuteen ja yksityisyyteen.
Jokaisella lapsella tulee olla oma huone, jossa on riittävästi tilaa (vähintään 12
m
2
) asua ja johon sopii lapsen henkilökohtaiset tavarat.
Yhteisissä tiloissa tulee olla mahdollisuus koko perheen yhdessäoloon ja ruo-
kailuun. Myös saniteettitiloja tulee perheen koko huomioiden olla riittävästi.
Rakenteellisesti tilojen tulee olla sellaiset, että ne mahdollistavat terveen (ter-
veydensuojeluviranomaisen lausunto) ja turvallisen kasvun ja kasvuympäris-
tön (pelastustoimen lausunto). Perhekodin toimintaa helpottaa, jos kiinteistös-
sä on tilaa myös harrastuksiin (musiikkitila, askartelu- ym. verstastilaa jne.)
Perhekodin asiakirjahallintoa varten tarvitaan lukittava toimistotila sekä
rauhallinen neuvottelutila, jossa voi käydä sijoitus-, perhe- ja muut neuvottelut.
Mikäli perhekodissa on yksi tai useampi ulkopuolinen työntekijä, asettavat
työsuojeluviranomaiset määrityksiä henkilöstötiloille.
Perhekodin turvallisuudelle asetetaan tiukemmat vaatimukset kuin normaalille
perheen asumiselle. Pelastusviranomaisten vaatimusten mukaisesti määräyk-
set koskevat kiinteistön rakenteita ja koskevat asiakkaiden määrää ja asuinti-
lojen käyttöä. Mikäli kiinteistö ei ole kivirakenteinen tai tiloja ei ole rakennettu
erityisesti tulipaloa hidastavista materiaaleista, voidaan lasten asuinhuoneet
sijoittaa vain kiinteistön ensimmäiseen kerrokseen. Tällöinkin edellytetään, et-
tä rakennuksessa on riittävästi poistumisteitä. Kunnan pelastusviranomaiset
määrittävät kiinteistön soveltuvuuden tältä osin.
Perhekodin sijaintipaikan valinta
Perhekodin sijaintipaikkaa suunniteltaessa kannattaa etukäteen selvittää toi-
minnassa tarvittavien palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä toimin-
tayksikön ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja epäkohdat:
• Kunnan koulutoimen kanssa kannattaa selvittää tukiopetus- ja erityisope-
tusresurssien riittävyys sekä neuvotella lasten perusopetuksen järjestä-
misestä niin, että kunkin sijoitettavan lapsen erityistarpeet tulee huomioi-
duksi. Useimpien sijoitettujen lasten hoito jatkuu perhekodissa myös pe-
ruskoulun jälkeen, joten perhekotia suunniteltaessa on selvitettävä, mitä
jatkokoulutusmahdollisuuksia paikkakunnalla tai lähistöllä on.
• Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus on
hyvä selvittää etukäteen. Monet sijoitetut lapset tarvitsevat perheneuvo-
lan tai lasten-/ nuorisopsykiatrian palveluja ja hoito- ja tutkimuskäyntien
kannalta hoitopaikan etäisyydellä on merkitystä.
• Sijoitettujen lasten vapaa-ajan käytön suunnittelemiseksi kannattaa sel-
vittää, mitä harrastusmahdollisuuksia paikkakunnalla tai lähiseudulla on
tarjolla jne.
Länsi-Suomen lääninhallituksen lastensuojelutiimi 6.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaalitiimi 18.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtoryhmä 19.9.2006
Page 10
10
• Julkisen liikenteen kulkuyhteyksien selvittäminen on tärkeää sijoitettavien
lasten koulunkäynnin ja harrastamisen kannalta. Kulkuyhteydet vaikutta-
vat myös lasten biologisten vanhempien mahdollisuuteen vierailla
perhekodissa.
• Perhekodin toiminnan kannalta myös asuinympäristön turvallisuuteen
kannattaa kiinnittää huomiota. Vesien, rautatien ja vilkasliikenteisen
maantien tai kadun läheisyys lisää perhekodin valvontavastuuta. Ympä-
ristön rauhattomuus ja epäsosiaalinen elämä voivat olla houkuttimena
etenkin nuorille.
• Tulevan naapuruston taholta saattaa perhekoti kohdata vastustusta, kos-
ka perhekotitoiminta ei ole kaikille tuttua. Joillakin asukkailla saattaa olla
ennakkoluuloja ja pelkoa, että perhekoti tuo mukanaan häiriöitä ja rikolli-
suutta. Perhekotia suunniteltaessa kannattaa olla yhteydessä etukäteen
tulevaan naapurustoon ja kertoa, mitä toiminta tarkoittaa.
6. KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT AMMATILLISEN PERHEKODIN PERUSTAMISESSA
Lupa-asiakirjojen hankinta
Toimintaedellytyksiä mietittäessä alkaa jo kehittyä näkemys toiminta-
ajatuksesta, toiminnan tavoitteista ja sisällöstä. Näistä pohdinnoista on hyvä
lähteä kehittämään toimintasuunnitelmaa eli kenelle, mitä palveluja, miten ja
millä resursseilla palveluja tuotetaan. Alustavista suunnitelmista kannattaa
konsultoida lääninhallituksen lupaviranomaista.
Jos kiinteistöä ei ole valmiina, sen etsimiseen voi joutua käyttämään runsaasti
aikaa. Yrityksen perustamiseen on ryhdyttävä ajoissa tekemällä laskelmia
kustannuksista kannattavuudesta, yritysmuodon valinnasta, rekisteröinnistä.
Kiinteistöä koskevien lausuntojen saamiseksi on otettava yhteyttä kunnan ter-
veystarkastajaan ja palotarkastajaan.
Sijaintikunnan lausunnon saamiseksi kannattaa hyvissä ajoin käydä keskuste-
lua kunnan sosiaalijohtajan, sivistystoimen johtajan ja mahdollisen lähikoulun
rehtorin kanssa ja pyytää heitä varautumaan lausunnon antamiseen siinä vai-
heessa, kun muut hakemusasiakirjat ovat koossa. Kun hakemukseen tarvitta-
vat muut liitteet paitsi kunnan lausunto ovat koossa ja toimitilat valmiina, hakija
lähettää asiakirjat kunnan sosiaaliviranomaiselle, joka valmistelee lausunnon
huomioimalla siinä myös kunnan koulutoimen ja terveystoimen näkemykset.
Hakija voi sosiaalitoimen kanssa sopia, lähetetäänkö hakemusasiakirjat suo-
raan kunnasta lääninhallitukseen vai toimittaako hakija ne itse.
Mikäli toimintaa varten hankitaan kiinteistö, jossa on tehtävä muutostyöt en-
nen toiminnan aloittamista, on hyvä keskustella kiinteistölle asetettavista edel-
lytyksistä lääninhallituksen tarkastajan sekä kunnan rakennus- ja paloviran-
omaisen kanssa. Tarvittavien muutostöiden on oltava valmiina, ennen kuin
perhekoti voi saada toimiluvan.
Länsi-Suomen lääninhallituksen lastensuojelutiimi 6.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaalitiimi 18.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtoryhmä 19.9.2006
Page 11
11
Hakemuksen käsittely lääninhallituksessa
Hakemusasiakirjat saatuaan lääninhallituksen viranhaltija tekee tarkastuksen
yksikköön yleensä yhdessä sijaintikunnan sosiaalitoimen viranhaltijan kanssa.
Tarkastuskäynnillä käydään läpi toimintasuunnitelma, toiminnan sisältö, haki-
joiden kelpoisuus, henkilökunnan riittävyys sekä tarkastetaan toimitilat. Tar-
kastuskäynnistä laaditaan tarkastuskertomus, joka toimitetaan hakijalle ja an-
netaan tiedoksi sijaintikunnan sosiaaliviranomaiselle.
Mikäli hakemusasiakirjat ovat riittävät ja toiminta vastaa yksityisen sosiaalipal-
velun tuottajan valvontalain edellytyksiä lääninhallituksen tarkastaja valmiste-
lee toimilupaa koskevan päätöksen ratkaisijalle. Jos toiminnan edellytykset ei-
vät täytä lupaehtoja, hakijalle tehdään perusteltu kielteinen päätös, josta hän
voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Suunnitteluprosessi tiivistetysti
1.
varmistakaa omien motiivienne, koulutuksenne, kokemuksenne ja soveltuvuu-
tenne riittävyys
2.
selvittäkää koko perheen valmiudet ja hyväksyntä toiminnalle
3.
laatikaa toiminta-ajatus ja toimintasuunnitelma, jossa yksilöitte: mitä, miten
kenelle, missä laajuudessa, millä resursseilla
4.
selvittäkää kasvatusperiaatteenne, vahvuutenne ja kehittämistä vaativat asiat
5.
selvittäkää mahdollinen lisäkoulutuksen tarve, täydennyskoulutus, työnohjaus
6.
hankkikaa toimitilat, joiden soveltuvuuden, sopivuuden ja sijainnin olette selvit-
tänyt
7.
selvittäkää paikkakunnan sosiaali-, terveys-, koulupalvelut, erityispalvelut, har-
rastusmahdollisuudet, kulkuyhteydet jne.
8.
selvittäkää kunnan viranomaisten suhtautuminen suunniteltuun palvelutoimin-
taan ja toiminnan sijoittuminen kunnan palvelutuotantoon.
9.
kertokaa suunnitelmistasi naapureille ja luokaa hyvät suhteet heidän kans-
saan
10.
tehkää mahdollisesti tarvittavat muutostyöt tiloihin, pyytäkää tarkastukset,
hankkikaa tarvittavat lausunnot ja muut liitteet
12.
tehkää hakemus (Lupahakemus tulostettavissa sivulta www.lomake.fi)
Länsi-Suomen lääninhallituksen lastensuojelutiimi 6.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaalitiimi 18.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtoryhmä 19.9.2006
Page 12
12
Suositeltavaa kirjallisuutta
Lastensuojelun yksityisten palvelujen valvontatyöryhmän muistio, Sosiaali- ja terveysminis-
teriön työryhmämuistioita 2001:29, STM, 2002.
Yksityisten sosiaalipalvelujen toimintaedellytyksiä pohtineen työryhmän muistio (SOSPA-
työryhmä, Sosiaali- ja terveysministeriö, työryhmämuistioita 1998:17)
APKL:n perustietopaketti
Sos-lapsikylä ry: Laatukäsikirja
Koisti-Auer ”…vaikka elämä oli välillä jo tosi kunnossa”, Huostaanottokriisin selvittely- pro-
jektin loppuraportti, Sos-Lapsikylä ry.
Sijaishuollon valtakunnalliset laatukriteerit, Lastensuojelun Keskusliitto, Laituri-projekti
Lastensuojelun kehittämisohjelma vuosille 2004 – 2007
Asiakirjahallinto ja asiakkaan yksityisyyden suoja sosiaalihuollon toimintayksikössä.
Tietosuojavaltuutetun toimisto 2/2000
Turvallisuussuunnitteluopas STM 2005:13
Turvallisuusselvityskirje Tu-33 LSLH Pelastusosasto
Turvallinen lääkehoito-opas, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 32:2005.
Länsi-Suomen lääninhallituksen lastensuojelutiimi 6.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaalitiimi 18.9.2006
Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtoryhmä 19.9.2006