No tuota, mun tää ongelmani voi olla aika yleinen, mutta kummiski... Oon ihan kauheassa välikädessä, enkä tiedä mitä tehdä! Kumpi voittaaa: TUNNE vai JÄRKI? Olen tapellut ton kysymyksen kanssa jo monta kuukautta! Joten ajattelin, että jos täältä löytyis viisaita ihmisiä, jotka auttaisivat ja kertoisivat kokemuksiaan/neuvoja. Miespuolisia kehotan erityisesti rohkeesti ottaan myös kantaansa. Mutta joo, se tylsä juttu menee näin:.....
Tapasin kesällä yhen mukavan pojan, (kliseinen alku)jonka kanssa synkkasi tosi hyvin, ja josta välitän YHÄ EDELLEEN aivan sairaasti (en saa sitä pois mielestäni, jos nään sen vaikka satunnaisesti jonakin viikonloppuna) No, anyway, meille tuli ero. Oltiin oltu yhessä koko kesä, ja pirun hauskaa ja ihanaa oli ollut. Kun sitten kerran, lauantaina, tämä poika, sanotaanko nyt vaikka että Mikko kertoi, että halutaan eri asioita.. Se halus olla vapaa ja mä sitoutunut oikeiksi likka-ja poikafrendeiksi. Mun sydän särkyi, mutta olin jo aavistanut että joskus tässä näin tulee käymään... Ennemmin tai myöhemmin... Nyt tapahtuneesta on kulunut yli neljä kuukautta ja olen taas alkanut muistella "vanhoja hyviä aikoja". Yhdessä välissä olin aivan varma, että olin päässyt hänestä yli, mutta en ilmeisesti olekkaan??
Näin Mikon taasen viime lauantaina, ja musta tuntuu et se olis kaasvanut henkisesti ainakin parikytä senttiä!! (ainakin tuntui siltä..) Se tuli ihan vapaaehtoisesti juttelemaan mulle kaikesta, ja mä tietysti kyselin siltä kaikenmoista ja kysyin että pidettäskö yhteyttä ja se suostu. Juttu luisti ihan hyvin. Ja se sano, että se muistelee mua hyvällä, ei pahalla. (
Tapasin kesällä yhen mukavan pojan, (kliseinen alku)jonka kanssa synkkasi tosi hyvin, ja josta välitän YHÄ EDELLEEN aivan sairaasti (en saa sitä pois mielestäni, jos nään sen vaikka satunnaisesti jonakin viikonloppuna) No, anyway, meille tuli ero. Oltiin oltu yhessä koko kesä, ja pirun hauskaa ja ihanaa oli ollut. Kun sitten kerran, lauantaina, tämä poika, sanotaanko nyt vaikka että Mikko kertoi, että halutaan eri asioita.. Se halus olla vapaa ja mä sitoutunut oikeiksi likka-ja poikafrendeiksi. Mun sydän särkyi, mutta olin jo aavistanut että joskus tässä näin tulee käymään... Ennemmin tai myöhemmin... Nyt tapahtuneesta on kulunut yli neljä kuukautta ja olen taas alkanut muistella "vanhoja hyviä aikoja". Yhdessä välissä olin aivan varma, että olin päässyt hänestä yli, mutta en ilmeisesti olekkaan??
Näin Mikon taasen viime lauantaina, ja musta tuntuu et se olis kaasvanut henkisesti ainakin parikytä senttiä!! (ainakin tuntui siltä..) Se tuli ihan vapaaehtoisesti juttelemaan mulle kaikesta, ja mä tietysti kyselin siltä kaikenmoista ja kysyin että pidettäskö yhteyttä ja se suostu. Juttu luisti ihan hyvin. Ja se sano, että se muistelee mua hyvällä, ei pahalla. (
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itellä oli melkein sama tilanne täs pari viikkoo si... mut erona oli se et en ollu aikasemmin ollu tän nykysen jätkän ka.. mut aluks mua kadutti et mä jätin sen jätkän..mut ei siit olis mitää tullu ku en mä rakastanu sitä jätkää ihan koko sydänmestä mut nyt ainaki meneee iha hyvin tän nykysen kaa tavataa usein meillä... 3-5 kertaa viikossa meillä...ja kivaa on... mä jättäisen sen timon koska jos ei välitä koko sydänmestä...mut kannattaa silti tarkasti harkita et alkaako sen minkon kaa vai ei...
mä aloin seurusteleen seiskalla yhen timon kans ja oon nyt päässy ysiltä ja ollaan vieläkin yhessä.........mut väliäkin on ollut....kummatkin on särkenyt toisen sydämen monesti...kummallaki on ollut muita ja petetty toisia ja silti taas yhessä elämä on kummallista!!??? mut minkä sille mahtaa ku on luodut toisille..rakastetaan toisia nyt vielä enemmän entä alku aikoina!! nii sitä vaa et ota mikko,mä ainaki tykkään jännittävästä elämästä ja sellasesta jätkästä ketä rakastan!! yx syy löytyy siihen et miks ottaisit timon,meillä ois saman nimiset jätkät...no ei...ku ihan oikeesti mikko on oikee sulle....lukemani ymmärrettynä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! tsemppiä=)
kertomasi mukaan taitaa olla niin, että tämä Mikko haluaa olla vain kaverisi - kaikki hänen sanomansa viittaa siihen eli en elättelisi mitään toiveita siihen suuntaan että häntä "vanha suola janottaisi". Olet käsittänyt väärin "pidetään yhteyttä" siinä, että lähettelet hänelle kaksimielisiä tekstiviestejä...hän haluaa olla vain ystäväsi.
p.s. tiedätkö kuinka noloa on tälle uudelle "poikaystävällesi" kun vertaat häntä toiseen, toivottavasti hän ei koskaan saa tietää sitä!
No jos nyt välttämättä sen mikon kanssa haluut olla nii varmasti teille tulis hauskaa ja sitte se taas jättäs sut...melko varma asia =/
Ja sitten Timo kuulostaa hyvältä tyypiltä, mutta jos se ei tunnu oikeelta niin jätä se, mut en sinuna Mikon takia jättäs Timoo
mul oli ihan täysin sama tilanne.. :)
..mut mä tajusin sit et mul on paljon parempi mies ku se mun vanha :)
mulla siis tilanne selvis..
sua en nyt osaa neuvoo enempää..odottele ja kato mitä tapahtuu...tsemppiä :)
Se Mikko ei ole kiinnostunut susta enää "sillä tavalla",se haluaa vain olla sun kaveri.(Jos sitäkään..) Kyllähän sen nyt yksinkertasempikin huomaa että viestit on aika viileän asiallisia jos se sanoo vaan että joo pidetään yhteyttä.
Tää Toni taas. Ei ketään voi jättää niin ettei sen sydän särkyisi. Mutta älä pelkää. Ei se menetä luottamusta kaikkiin maailman naisiin ja ala homoks sun takia. Kukaan ei ole korvaamaton tyttö hyvä. Mun mielipide on että jätä se ihmeessä. Se ansaitsee parempaa kuin tollasen epäluotettavan itsekeskeisen ääliön.Kuuntele ittees! Eikö sua hävetä?
Joo kyllä olis varmaan parempi antaa ajan kulua ja kattoa mitä tuleman pitää. En tuu tekemään hätiköityjä päätöksiä, jotka saattaisivat murtaa kaiken... Toisaalta, olis varmaan kaikista parasta jätättää molemmat jätkät kauas historiaan ja alottaa alusta, mutta kun en pysty.. Tiän että oon käyttäytyny tosi itsekkäästi Timoa ja Mikkoakin kohtaan... Mutta kun en maha tunteilleni mitään... Kai joskus saa olla itsekäskin? On lohduttavaa kuulla, et en oo yksin tän ongelman kanssa. Sielunveljiä siis löytyy =) Mutta voin kirjottaa tänne joskus myöhemmin, että kuinka asiat ovat joskus tulevaisuudessa. Oonko enää minkäänlaisis yhteyksis Timoon tai edes Mikkoon.... joo mutta kiitoksia paljon!
p.s. Eikö ollutkin kauhia tapaus tuolla Evijärvellä, kun se 16v likka oli tapettu ja löydetty joskus vasta aamulla?
p.p.s. Pitäkää huolta toisistanne ja välittäkää!! =)
Joo kyllä olis varmaan parempi antaa ajan kulua ja kattoa mitä tuleman pitää. En tuu tekemään hätiköityjä päätöksiä, jotka saattaisivat murtaa kaiken... Toisaalta, olis varmaan kaikista parasta jätättää molemmat jätkät kauas historiaan ja alottaa alusta, mutta kun en pysty.. Tiän että oon käyttäytyny tosi itsekkäästi Timoa ja Mikkoakin kohtaan... Mutta kun en maha tunteilleni mitään... Kai joskus saa olla itsekäskin? On lohduttavaa kuulla, et en oo yksin tän ongelman kanssa. Sielunveljiä siis löytyy =) Mutta voin kirjottaa tänne joskus myöhemmin, että kuinka asiat ovat joskus tulevaisuudessa. Oonko enää minkäänlaisis yhteyksis Timoon tai edes Mikkoon.... joo mutta kiitoksia paljon!
p.s. Eikö ollutkin kauhia tapaus tuolla Evijärvellä, kun se 16v likka oli tapettu ja löydetty joskus vasta aamulla?
p.p.s. Pitäkää huolta toisistanne ja välittäkää!! =)
Joo kyllä olis varmaan parempi antaa ajan kulua ja kattoa mitä tuleman pitää. En tuu tekemään hätiköityjä päätöksiä, jotka saattaisivat murtaa kaiken... Toisaalta, olis varmaan kaikista parasta jätättää molemmat jätkät kauas historiaan ja alottaa alusta, mutta kun en pysty.. Tiän että oon käyttäytyny tosi itsekkäästi Timoa ja Mikkoakin kohtaan... Mutta kun en maha tunteilleni mitään... Kai joskus saa olla itsekäskin? On lohduttavaa kuulla, et en oo yksin tän ongelman kanssa. Sielunveljiä siis löytyy =) Mutta voin kirjottaa tänne joskus myöhemmin, että kuinka asiat ovat joskus tulevaisuudessa. Oonko enää minkäänlaisis yhteyksis Timoon tai edes Mikkoon.... joo mutta kiitoksia paljon!
p.s. Eikö ollutkin kauhia tapaus tuolla Evijärvellä, kun se 16v likka oli tapettu ja löydetty joskus vasta aamulla?
p.p.s. Pitäkää huolta toisistanne ja välittäkää!! =)
Joo kyllä olis varmaan parempi antaa ajan kulua ja kattoa mitä tuleman pitää. En tuu tekemään hätiköityjä päätöksiä, jotka saattaisivat murtaa kaiken... Toisaalta, olis varmaan kaikista parasta jätättää molemmat jätkät kauas historiaan ja alottaa alusta, mutta kun en pysty.. Tiän että oon käyttäytyny tosi itsekkäästi Timoa ja Mikkoakin kohtaan... Mutta kun en maha tunteilleni mitään... Kai joskus saa olla itsekäskin? On lohduttavaa kuulla, et en oo yksin tän ongelman kanssa. Sielunveljiä siis löytyy =) Mutta voin kirjottaa tänne joskus myöhemmin, että kuinka asiat ovat joskus tulevaisuudessa. Oonko enää minkäänlaisis yhteyksis Timoon tai edes Mikkoon.... joo mutta kiitoksia paljon!
p.s. Eikö ollutkin kauhia tapaus tuolla Evijärvellä, kun se 16v likka oli tapettu ja löydetty joskus vasta aamulla?
p.p.s. Pitäkää huolta toisistanne ja välittäkää!! =)
Ihan säikähin ku tajusi että mullhan kävi just noin ja nimetki olivat kuin mun eräästä vanhasta tarinasta.
No tähän samanlaiseen tarinaan:
silloin mä jätin tämän minun enkelini sen toisen takia. Koska se toinen oli jännittävämpi, mielenkiintoisempi.. ja uskomatonta kyllä (ihan hävettää sanoa ..) paremman näköinen.
Ja olen katunut ja en ole katunut.
Jos jaksaisin olla romanttinen, sanoisin että anna sydämen valita. Joskus järki ei kuitenkaan ole aivan väärässä.
Ota selvää mitä tämä Mikko sulta haluaa. Ehkä se voi helpottaa asiaa?
Sinuna valitsisin järjen!
Älä jätä nykyistä poikaystävääsi... Tarkkaile tilannetta onko entinen kiinnostunut sinusta.
Jos hän välittää sinusta, hän tulee kyllä kysymään sinua uudestaan ja on hyvin pahoillaan että jätti sinut.
Mutta älä jätä tätä Timoa. Muuten voit menettää kummatkin!!!
Chinchilla, oot oikeessa että voin yhtä hyvin menettää kummatkin.... mutta itse asiassa tapahtui äsken näin että...(jatkuu...)
......se mun Timoni...tuota... lähetti muutama tunti sitten mailia ja kertoi, että ei enää voida olla yhes..='( Eroon ei liity mitenkään Mikko, se ex-henkilöni, jonka esittelin Timolle lauantaina.. Syyt olivat niitä kliseitä; välimatka, ei enää huvita -> ei voi tunteilleen mitään jne.... Timo halus kuitenkin olla mun kaveri ja silleesti... olisin halunnut että se olis edes soittanu, mutta ei olisi kuulemma kyennyt...
Nyt mun täytyy nyt toipua tästä kunnolla ja vasta sitten koittaa haistella, että haluaisiko Mikko olla enemmän kuin kaveri enää... En halua rynnätä suoraan Mikon syliin.. it's not fair... Mutta kiitoksia kommenteistanne ja myötäelämisestä mun tän ongelman kanssa... Se ongelma on nyt periaatteessa ratkennut: Nyt ei olisi estettä ottaa Mikkoa, MUTTA kun on olemassa se yksi MUTTA: haluaako Mikko enää mua takaisin... Tiedän sen..::: lopulta jään yksin kuitenkin... voikaa hyvin! Kai se joskus se aurinko paistaa risukasaankin? =)
hei mie tiiän niin tuon jutun. ihan samoin on käyny tuhat kertaa!! että se EX "renttu" jäbä on mielenkiintosempi ku uus. ja sitten käy niin että jättää uuen ja ottaa vanhan ja sitten menee taas poikki.. ja tulee taas uus. ja taas vanha. ja taas joku uus. ei tää elämä helppova ole.. :/