pakkomiellettä. Jos lapsia ei ole suotu niin on muitakin keinoja lasten kanssa olemiseen/kasvattamiseen adoptiot... ja varsinkin sijaisvanhemmuudesta on huutava pula. :)
lapsettomuudesta
ei pidä tulla
151255
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ajatuksena niin hyvä ja kaunis, mutta lapsettomuudesta kärsivänä ei kyllä paljoa lohduta. Mikään "lasten kanssa oleminen" ei ainakaan mulle riitä kun omasta lapsesta on unelmoinut jo vaikka kuinka kauan.
ajatuksesta luovuttava jos lasta ei tule.. ja on muitakin keinoja saada lapsi elämääsi. Työn muodossa, adoptio tai sijaislapset..kyllä se palkitsee vaikkei aivan omia olisikaan.. lapsi antaa rakkautta olit sitten äiti tai et ihan sen mukaan miten satsaat häneen..ja rakkautta on varmaan kaikilla lapsettomilla yhtä pyyteettömästi jaettavana :)
unelmat on unelmia ja todellisuus totta..ei minullakaan ole lapsia mutta sisaren lapset on rakkaat ja työn kautta olen monen lapsen kanssa viemässä heitä eteenpäin. Helpottaa ainakin prosessia tulla raskaaksi jos on vaikka sijaislapsia..joita auttaa ja kannustaa elämässään ei tule liikaa mentyä vain omissa ongelmissaan.
"Helpottaa ainakin prosessia tulla raskaaksi jos on vaikka sijaislapsia..joita auttaa ja kannustaa elämässään ei tule liikaa mentyä vain omissa ongelmissaan. " Että mitä?!?!? Tsiisus joittenki ajatusmaailmaa.. Et vissiin ole ite kärsiny lapsettomuuesta..
liikaa omiin ongelmiin jos asia alkaa saada pakkomielteen merkkejä.
Eikä se ole tervettä.
ja miksi ei voisi joskus aatella muitakin kun vain itseään.
Apua tarvitsevia lapsia on maailma täynnä ja luulisi lapsettomilla kuten itsellänikin olevan kyse lapsista eikä omasta itsekkyydestä geeniperintöineen eikö? Vai olenko ymmärtänyt väärin ettei lapsettomat haluakaan olla lasten kanssa..
kuten sanoin joskus on realiteetit otettava esiin ja mietittävä muita mahdollisuuksia.
puhut asiasta, josta et näytä tietävän mitään?
Tuliko eka kumin puhjetessa?Viides 'vahingossa'.
Yleensä juuri tuollaiset selittää juuri tuota PASKAA. Helppo on neuvoa ja selittää, kuinka lapsista voi 'nauttia muutenkin'.
Sijaisperhe toimintaan eivät kaikki pääse, me emme varmaankaan isojen koiriemme takia. Adoptio itsessään on niin kallis ettei välttämättä kaikilla ole siihen varaa. Rahalla saa, niinkuin yleensä.
Kannattaa varmaan pysähtyä hetkeksi ja miettiä, että mitä minä oikeasti tästä asiasta ja muiden tuskasta tiedän. Kehtaanko alkaa tuomaan 'nauvojani' julki, kun toisilla asiasta on suuri suru ja tuska. Empatiakyky näyttää puuttuvan.
Eiköhän kaikilla ole luontainen tarve jatkaa sukuaan ja tuottaa maailmaan omia jälkeläisiä. SIINÄ EI OLE MITÄÄN ITSEKÄSTÄ. Toivottavasti sinulla ei ole lapsia, olet todella itsekäs, joka ajattelee pelkästään omaa geeniperintöään :D
on halpaa.. taidatko oikeasti lapsista pitää?.. itse olen lapseton ja joutunut arvioimaan elämää ilman lapsia..ja kyllä keinoja lasten kanssa olemiseen on muitakin.
oletko kysynyt sijaislapsia? kyllä sinne otetaan ihan normaaleja ihmisiä normaaleine koteineen ja sijaislapsia on kaiken ikäisiä eli kannattaa tutkia asiaa.. :)
Tarkoitukseni tällä tekstillä on tuoda teille mahdollisuuden laajentaa elämäänne ja saada uutta mielenkiintoa lapsitoiveen rinnalle..eikö se kuitenkin ole parempi kuin katkeroitua kuten itsekin ikävä kyllä olen tehnyt..empatia ei auta ketään vaan toimet jolla parantaa elämän laatua..eikö?
ristiriitaiseksi.. :)
mieti kuitenkin onko parempi katkeroitua vai nostaa elämän laatua lasten kera..vaikkei sitten elämäsi lapset tulekaan ihan niinkuin olet aluksi aatellut..
No jo oli aloittajalta keskustelunavaus... ja mille keskustelualeelle.. kiesus.
laittamaan asiat oikeisiin uomiin. :)
siihen asti kunnes paljastui karu totuus etten voi saada ilman hoitoja omaa lasta. Lapsettomuus on niin kokonaisvaltainen asia ihmisen elämässä että näitä hyväätarkoittavia neuvojasi on varmasti helppo heitellä. Olen samaa mieltä kanssasi että elämässä pitäisi olla muutakin sisältöä kuin lapsettomuuden murehtiminen mutta mielestäni voisit osoittaa hienotunteisuutta ja pohtia onko tämä oikea paikka esittää mielipiteitäsi. Ketään ei varmastikkaan halua katkeroitua lapsettomuuden johdosta mutta jokaiselle suotakoon omat tapansa selviytyä tilanteestaan. Ja mitä tulee realiteettien hyväksymiseen niin ihminen nyt vaan on rakennettu niin että niin kauan kun on toivoa sitä vaan yrittää, tämän ei luulisi olevan keneltäkään pois. Varsinkin jos hoidot on omasta pussista pois. Meille monelle lapsettomuus on todella kipeä paikka ja vaikka itse osaan iloita läheisten ja sisarusteni lapsista niin ymmärrän myös sen tuskan mitä se voi aiheuttaa joillekin. Adoptiot ja sijaisperhetoiminta ovat ok mutta uskoisin jokaisen osaavan tehdä omat ratkaisunsa mikä kullekin perheelle sopii parhaiten.
Hyvää Keväänodotusta toivotellen!
paikka puhua lapsettomuudesta ihan niillä sanoilla miten se oikeasti on..itsesääliin käpertyminen ei minua ainakaan auta ja mieluummin näkisin myös niiden hoitojen taakse miten porukat on selvinneet ja mitä ovat rakentaneet sen tilalle.
Itselleni auttaa mieluummin tälläinen keskustelu kuin pumpuliin asian kääriminen.
Hyvää jatkoa kevään merkeissä myös..
me olemme erilaisia ja kyllä tuo ihan hienotunteista tekstiä kuitenkin oli kaikesta huolimatta asia vain koskettaa meitä palstalaisia ja siksi siitä on hyvä puhua ainakin minusta. :)
Siksi varmaan me kaikki muut jäämme ilman lapsia, jottan ne joille on tullut vahinkomuksuja, saavat puhtaan omantunnon!
Jokainen päättäköön kohdallaan, milloin on aika luovuttaa, ei sitä tarvi tänne tulla jauhamaan.
Jos olet läytänyt elämääsi muutakin kuin lapset, niin onnea vaan, mut jätä tämä keskustelupalsta rauhaan.
Kaikenlaisia "neuvon antajia" tännekin eksyy!
luovuttaa koska et näköjään lapsista oikeasti pidä ja halua nähdä elämää oman napasi ympärillä.
ja ehkä kuitenkin on parempi ettet itse saa muksua kun et selvästi ole siihen henkisesti valmis..
tämä on lapsettomien palsta ja tosiasia on että kaikki ei lapsia koskaan tule saamaan ja jos se tuntuu sinusta pahalta niin miten aiot sen kanssa elää jatkossa jos niin käy sinunkin kohdalle..
itseäni kiinnostaa myös elämä hoitojen jälkeen varsinkin tuloksettomien..en ole tyyppiä että pää pussiin vaan ja ikäviä asioista en voisi puhua..siksihän tämä palsta on ei pelkästään hoidoista keskusteluun ja ihmeiden ootteluun!!!
psyykkinen häiriö ja vaatii psykiatrista hoitoa.Tiedätkö mitä pakkomielle edes tarkoittaa.Kyky surra ja käsitellä lapsettomuutta on taas terve reaktio elämänkriisiin.Kukin on omassa vaiheessaan asian käsittelyssä ja mitään yksittäistä ohjetta ei ole joka sopisi kaikille.Jos jollekkin tulee lapsettomuudesta tai mistä asiasta tahansa pakkomielle, ei auta yhtään ohje ettei saisi tulla pakkomiellettä.Mitäköhän nyt oikein ajat tällä kirjoituksellasi takaa?