Kalevalalla ja Sanan Mahdilla on kai erityinen merkitys nykyhypnoosissa. HeSari noteerasi Kalevalan päivän kirjallisuuskriitikko Vesa Karosen kolumnilla.
Helsingin Sanomat 28.2.2009: "Häränpyllyjä ja tuohta.... Kalevala-intoilijoille Juhani Rajalin lukee Yle Radio1:ssä Joel Lehtosen romaania Kerran kesällä (1917). Lehtosen romaani sekoittaa tragiikkaa, satiiria ja farssia. Muinaismuistoyhdistyksen stipendiaatti, maisteri Väinö Leopold Henslev Bongman on hulluna Kalevalaan ja kansanperinteeseen. Hänen reistailevan moottoriveneensä nimi on Joukahainen. Hän ajelee Saimaalla "lehtipurjeessa kuin Kalevalan urhot, mutta nyt moottorin voimalla".
Bongman tahtoisi "runoilla Kalevala-mitalla, sillä jotain omaa jöökiä meillä pitäisi olla". Kalevalaisen kansan loitsuista hän löytää myös psykologisen näkemyksen naisesta: "Kyllä tiiän kissa synnyn: Nenä neittä, pää jänistä..."
Yle Radio1:ssä on luettu kymmenminuuttisina jaksoina monia 1800- ja 1900-lukujen taitteen romaaneja, Juhani Ahon Papin rouvasta Johannes Linnankosken Pakolaisiin. Joel Lehtosen Kerran kesällä on tragikoomisuudessaan niistä hauskin. Lehtosesta ilmestyy maaliskuun puolivälissä myös Pekka Tarkan kirjoittama elämäkerta, josta paljastunee hurjan maisteri Bongmanin todellisuustausta.
Bongman löylyttää aatteetonta kansaamme myös Kalevala-henkisellä puheella: "Juoksijoita ja häränpyllyjen heittäjiä te kunnioitatte, heissä ne aivot, jotka meitä ulkomailla edustavat, ovat pakaroissa. Mutta kun tulee jotain aatteellista, jotain jöökiä, silloin sanotte: se on tuohta." Hyvä, että Yle muistaa paitsi häränpyllyt myös Kalevalan ja tuohet. (Vesa Karonen)"
Helsingin Sanomat 28.2.2009: "Häränpyllyjä ja tuohta.... Kalevala-intoilijoille Juhani Rajalin lukee Yle Radio1:ssä Joel Lehtosen romaania Kerran kesällä (1917). Lehtosen romaani sekoittaa tragiikkaa, satiiria ja farssia. Muinaismuistoyhdistyksen stipendiaatti, maisteri Väinö Leopold Henslev Bongman on hulluna Kalevalaan ja kansanperinteeseen. Hänen reistailevan moottoriveneensä nimi on Joukahainen. Hän ajelee Saimaalla "lehtipurjeessa kuin Kalevalan urhot, mutta nyt moottorin voimalla".
Bongman tahtoisi "runoilla Kalevala-mitalla, sillä jotain omaa jöökiä meillä pitäisi olla". Kalevalaisen kansan loitsuista hän löytää myös psykologisen näkemyksen naisesta: "Kyllä tiiän kissa synnyn: Nenä neittä, pää jänistä..."
Yle Radio1:ssä on luettu kymmenminuuttisina jaksoina monia 1800- ja 1900-lukujen taitteen romaaneja, Juhani Ahon Papin rouvasta Johannes Linnankosken Pakolaisiin. Joel Lehtosen Kerran kesällä on tragikoomisuudessaan niistä hauskin. Lehtosesta ilmestyy maaliskuun puolivälissä myös Pekka Tarkan kirjoittama elämäkerta, josta paljastunee hurjan maisteri Bongmanin todellisuustausta.
Bongman löylyttää aatteetonta kansaamme myös Kalevala-henkisellä puheella: "Juoksijoita ja häränpyllyjen heittäjiä te kunnioitatte, heissä ne aivot, jotka meitä ulkomailla edustavat, ovat pakaroissa. Mutta kun tulee jotain aatteellista, jotain jöökiä, silloin sanotte: se on tuohta." Hyvä, että Yle muistaa paitsi häränpyllyt myös Kalevalan ja tuohet. (Vesa Karonen)"
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luepa maisteri Bongman terveydenhuollon keskusliittojen julkilausuma. Onko siinä siitä "jöökiä"? Kumma, että Karosen kalevalaisuusironiaa ei ole poistettu eikä sen perään ole tullut provoilua tai trollausta. Vaikka on kyse sanan mahdista ja tajunnan wäkewistä woimista.
Kyllähän tuossa ammattijärjestöjen yhteislausumassa on "jöökiä", mutta ei ihan vakuuta. Lääkärien, sairaanhoitajien ja psykologien puuhiin taputteluterapioiden, korva-akupunktioiden, herbaaliparannusten ja "ohjelmointien" kanssa ei otettu tarpeeksi napakkaa kantaa. Eikä siihen puututtu, että näitä virallisia ammattihenkilöitä, tiedetasoa myöten, touhuilee mukana luontaisparantajien, diplomi-rentouttelijoiden ja psykocoachien koulutuksissa ja järjestöissä.