näin mun vanhan kaverin nytte vähä aika sitte.
viimeksi olin nähnyt 5vuotta sitten.
se oli mennyt aivan oudoksi. ja oli kauheita viiltelyjälkiä kädes, pitkittäin päisiä, muttei sentäs ranteen kohalla... :S
en oikein osannu mitn puhua sille, mutta se itte kerto että sillä on jonkilainen mielenvika sairaus ja masennus. se oli ollu huonommaski kunnos, mut nyt vähä parempi ja syö lääkkeitä..
mutta sitte se puhu et jos se kesällä tulis meille.. apua.. siis ei mulla mitää sita vastaan ole mut ottaisitteko itte sellasen kylään.. ku en oo ikinä ollu tekemisis tuollaisten kans enkä osaa oikein puhua.. tai siis.. tää tuntuu pahalta..
miten mä toimisin sen kans.. tää on aika kauheeta..:(
viimeksi olin nähnyt 5vuotta sitten.
se oli mennyt aivan oudoksi. ja oli kauheita viiltelyjälkiä kädes, pitkittäin päisiä, muttei sentäs ranteen kohalla... :S
en oikein osannu mitn puhua sille, mutta se itte kerto että sillä on jonkilainen mielenvika sairaus ja masennus. se oli ollu huonommaski kunnos, mut nyt vähä parempi ja syö lääkkeitä..
mutta sitte se puhu et jos se kesällä tulis meille.. apua.. siis ei mulla mitää sita vastaan ole mut ottaisitteko itte sellasen kylään.. ku en oo ikinä ollu tekemisis tuollaisten kans enkä osaa oikein puhua.. tai siis.. tää tuntuu pahalta..
miten mä toimisin sen kans.. tää on aika kauheeta..:(
Vastaukset 11
Vanhimmat
tarkotan että kauheeta sen kohalla.. mun ihana kaveri tos kunnos.. miten osaisin suhtautua siihe.? tai mitä teen. ja ei kai semmosta voi tosta vaan ottaa kylään.?
Tottakai voit ottaa hänet kylään, älä nyt panikoi. Hänellä on varmasti älyttömän paha olla jos on kerta viillellyt itseään ja hänelle on myös määrätty mielialalääkkeitä. Sinun seurasi varmasti tekee hänelle hyvää, piristää jne. Kerroit että hänellä on masennus. Hän tarvitsee ystäviä ja tukea, eikä mitään välttelyä. Hän saattaa olla tosi yksinäinen, älä hylkää häntä jos hän ottaa yhteyttä. Mutta toki myös sinun kuuluu nauttia hänen seurastaan, sinun ei tarvitse olla hänen kanssaan, jos sinua ahdistaa tai muuta, ja jos niin käy, voit toki jutella hänelle siitä, että sinua mietityttää hänen tilanteensa. Kannattaa kysyä häneltä suoraan mitä hänelle kuuluu ja missä mennään, jotta sinun ei tarvitse elää epävarmuudessa.
"en oikein osannu mitn puhua sille, mutta se itte kerto että sillä on jonkilainen mielenvika sairaus ja masennus."
Mielenvikasairaus. Tuskin hän tuota sanaa käytti? Vai käyttikö?
"ku en oo ikinä ollu tekemisis tuollaisten kans"
Tuollaisten? Siis millaisten? Ihminenhän hänkin on.
En tarkoittanut mitään tuollasta saakeli!!!!!
Mun kirjotus tyyli nyt vain on tollanen! se on mun HYVÄ kaveri enkä pidä sitä saakeli minää se tyyppinä. voi v tää on idiootteja, en odottanu kyllä tollasia kommentteja.. halusin vaan apua miten suhtautua ja puhua sille. et sori vaan.
ja se sano mulle juuri noin sen asian. :P
Tottakai mä haluan olla sen kaveri ja auttaa!! Se on mun lapsuuden ystävä ja tulee oleen, mutta ku yhtäkkiä se on muuttunu ja ihan erilainen niin eikai sitä yhtäkkiä osaa olla niinku ei mitn.
haluaisin nyt vaan sen parasta. saakeli saat painua.. %¤&/()=? en jaksa tommosta viisastelua
sori. olisin mäki ajatellu mun ekasta tekstistä noin.. mut en mä sitä ihan sillä tavalla tarkottanu.
sori toi äskönen. :P
...
et hoitaa ittensä eka kondiksee ja sit katellaa jos löytyy aikaa vanhoja muistoja verestämään!
Masentuneena olis olennaisen tärkeetä, että läheiset on tukena. Tuskin mikään on tossa tilanteessa pahempaa kun se, että kaverit kääntää selkänsä ja juoksee karkuun.
Alottajalle: niin kun jo sanottu, oo kaveris tukena sen verran kun voit. Jos sua alkaa ahdistaa, niin puhu siitä kaverilles. Jos taas vaan juokset pakoon kun et halua olla sellasen ihmisen seurassa, jolla menee huonosti, niin on kyllä kumma. Sama ihminen se kaveri on vaikka oliski vähän huonommassa tilanteessa. SÄ voit auttaa sitä.
kiitos.. :)
tää tuli mulle vähä jysäyksenä nin taisin mennä paniikkiin. mutta kyllä mä sen kans juttuun tulin.
mut ajattelin vaan ku se sano että tulee bussilla meille kesällä, jos se tuleeki yksin.. kai sen vanhemmat pitäs olla mukana, tai ainaki äite.
ja vielä sen isä on kaiken lisäks ihan kauhee..
mut sen äite ainaki on mukava.
jotenki tuntuu kamalalta ku se on menny tohon kuntoon.. :( haluan ainaki olla sen tukena
Kyllä mä tollasen ottasin kylää, ainakin jos se olis mun kaveri vaikka oltais viimmeks nähty vuosias sitte.
Hyvää se sille tekee saada vähä seuraa, ainakin jos sillä ei oo kavereita ku kaikilla on heti ennakko asenne "uskaltaako sen kanssa olla".
Kuuntele vaa mitä sillä on sanottavana ja voit myös puhua sen kanssa niitä näitä, mutta kohtele sitä iha niiku kohtelisit normaalia ihmistä.
On se paska juttu ku ei voi enää olla edes hullu ilman että heti tuomitaan ja hylätään.
mua vaan aluks pelotti että jos sen ottaa kylään, että jos se tekeeki ittellensä jotai, mut jos se äitensä kans tulis meille....
no kait se hyvin menee. :)