Tarkoituksena on rakentaa rinnetalo pääkaupunkiseudulle omasta luonnoksesta ja aloin hakea siihen kustannusarviota. No kustannusarvion laatiminen on kyllä vaikea laji, mutta löysin tuossa kummajaisen jota en ymmärrä.
Eli miten OP:n ja Nordean kustannuslaskurit voivat heittää noin paljon toisistaan. Ohjelmat kysyvät samat kysymykset ja eroavat oikeastaan vaan siinä, miten oma työ annetaan (prosentit/sanalliset ilmaisut.
Ja itse tulokset, jossa molempiin on syötetty kaikkiin kenttiin samat arvot, lähtötiedoilla: lämpimät sisätilat 176m2, puolilämpimät 35m2. Hinnat ilman tonttia:
OP: 435te - oman työnosuus 67te = 368te.
Nordea: 358te - oman työnosuus 65te = 293te.
Eli erotus on 75te. Jos laskurit olisivat erinäköiset ja kyselisivät eri asioita, tämän ymmärtäisi (ehkä), mutta kysymykset ovat molemmissa samoja. Nordean taloon riittää lainansaantikyky, mutta tuohon OP:n ei, joten täytyy uskoa. Liekö Nordealta lainanmarkkinointikikka tuo erotus..
Eli miten OP:n ja Nordean kustannuslaskurit voivat heittää noin paljon toisistaan. Ohjelmat kysyvät samat kysymykset ja eroavat oikeastaan vaan siinä, miten oma työ annetaan (prosentit/sanalliset ilmaisut.
Ja itse tulokset, jossa molempiin on syötetty kaikkiin kenttiin samat arvot, lähtötiedoilla: lämpimät sisätilat 176m2, puolilämpimät 35m2. Hinnat ilman tonttia:
OP: 435te - oman työnosuus 67te = 368te.
Nordea: 358te - oman työnosuus 65te = 293te.
Eli erotus on 75te. Jos laskurit olisivat erinäköiset ja kyselisivät eri asioita, tämän ymmärtäisi (ehkä), mutta kysymykset ovat molemmissa samoja. Nordean taloon riittää lainansaantikyky, mutta tuohon OP:n ei, joten täytyy uskoa. Liekö Nordealta lainanmarkkinointikikka tuo erotus..
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sampopankin järjestelmä meni aivan sekaisin kun tanskalaiset on kädettömiä järjestelmissään ja muutenkin. Ruotsalaiset eivät kauaksi siitä puusta ole tippuneet, ovat tosin astetta omituisempia. Eikai ne oo sotkenu siellä kruunuja joukkoon ja kun se on heikentynyt niin järjestelmä mättää?
Kiertäisin Nordean hyvin kaukaa.
Sitä minä ihmettelen, että miksi ihmiset ylipäänsä asioivat muissa kuin suomalaisissa pankeissa? Isänmaallisuuttakaan ei tarvitse kun vertaa esim. järjestelmien toimivuutta ja lainamarginaalia.
Sampo ja Nordea antavat lainaa ihan sikakiskurikorolla verrattuna suomalaisiin pankkeihin eivätkä pysty kilpailemaan yhtään millään. Mikä niissä ihmisiä silti vetää? On kivaa maksaa ulkomaisesta brändistä?
Nimim. marginaalitarjouskisa tehtynä tältä keväältä
nordean ja sammon marginaalit sitten olivat verrattuna osuuspankkiin?
0.05% korkeammat vähintään kuin suomalaisilla kilpailijoilla.
Räikeäksi eron tekee se, että esim. OP ja Tapiola tarjoavat lainasta bonuksina vakuutusmaksuihin tietyn osuuden, jolloin bonuskertymä voi olla isohkolla lainalla esim. yli 600 euroa vuodessa.
Tämä tarkoittaa sitä että kilpailijoiden marginaalin pitäisi olla jotain 0.2-0.3 esim. euriborin päälle.
Ero on siis huikea.
Paras kommentti tuli Sampopankin virkailijalta kun kysyin, että miten te oikein sitten kilpailette muiden pankkien kanssa kun marginaalit on korkeampia ja bonuksia ei voi antaa kun IF on erillinen? Kommentti oli naurahtaen vain "Noh, ei ainakaan verkkopankilla!"
Noh, tukee ken haluaa Danskebankin taseita.
Laskin omaani kustannukset sekä Talopelillä että Osuuspankilla. Talopeli antoi pienemmät kustannukset, Osuuspankki antoi sen verran suuret että tuntui talopeli oikeammalta.
Talo alkaa olla valmis ja Osuuspankki oli oikeassa, antoi oikeastaan aika tarkkaankin kustannukset kohdalleen. Usko sitä vaikka miten tuntuisi siltä että liikaa näyttää...
Meilläkin oli OP noin 20% kalliimpi kuin talopelin laskenta ja lainaa otettiin aluksi talopelin arvioin mukaan ja myöhemmin se puuttuva 20% lisää.
Kaivoin tässä arkistot esiin ja tallessa oli viime syksyltä sekä OP:n että Talopelin laskelmat. Nyt rakennushanke on loppusuoralla ja siten myös kokonaiskustannuksista hyvä näkemys:
- OP:n laskuri näyttää n 20 k€ liian vähän
- Talopelistä mulla kaksi versiota joista versio "Varustetaso laadukasta" antaa jotakuinkin eurolleen saman summan
Kumpikaan laskuri ei perustu todellellisiin rakentamiskustannuksiin.
Kummallakin laskurilla on oma lehmä ojassa.
KlaraBiz ja Talopeli on Suomen ainoat todellisiin rakentamiskustannuksiin perustuvat kustannuslaskurit.
perutuu toteutuneisiin lainasummiin, jos vähemmän hakee lainaa niin loppuu kesken.
mutta niillä ei kyllä ole mitään tekemistä oikeiden rakennuskustannusten kanssa. Voihan niillä vähän lähteä arpomaan "maksaako taloni 200 vai 400 tuhatta" mutta ei juuri muuta.
Oikeasti niitä kannattaa ennemmin laskea vähän kynän ja paperin kanssa ja katsoa vaikka RATUa tai jotain näitä "rakennusosien kustannuksia"-kirjoja niin tietää vähän tarkemmin missä juuri sen oman projektin kanssa mennään.
Ei ne laskettavina tällaiselle amatöörillekkään mitään vaikeita juttuja ole. Ihan peruskoulu matikkaa ja pientä vaivan näköä ja heti pääsee lähemmäs totuutta kun laskurit.
juurikin tuolta op:sta kustannusarviota täysin itse toteutettavalle yksinkertaiselle puurunko-talolle ja hinta arvio ilman tonttia: yli 170 tuhatta euroa, siis yli 1300 euroa/m2 ja tuon nyt tietää laskemattakin, etten noin paljoa saa menemään jos en töistä mitään maksa.
Mutta saahan sieltä katsella mitä haluaa ja saattahaan se kohdalleen aina välillä osuakkin.
ottaa sen mitä laskuri antaa sitä lainaa ja lopulla ostaa auton jos rahaa jää. Harvalla jää autorahoja. Lopussa ostetaan poreamme ja taulu tv jne kaikki menee.
Mutta vaan OP:n laskuria käyttäneenä. Meillä puuelementtitalo PK-seudun naapurissa 160 30 m2. OP:n hinta-arvio aika tarkalleen sama kuin teillä eli hiukka alle 368t.
Talo on hyvässä sisätyövaiheessa ja velkasaldo n. 200t. Omaa lienee mennyt 30t, yhteensä siis 230t. Tontti ei kuulu noihin lukuihin.
Pääsuunnittelijan budjetti talolle oli vähän alle 300. Tuohon ei ehkä ylletä, mutta en millään saa enää menemään liki 140t, vaikka vähän pihaakin laitettaisiin.
Ja omaa työtä OP:n laskuri arvioi tehdyn 56t, joka kuulostaa paljolta. Oman työn ohella olen johtanut projektia ja kuukauden verran uhrannut lomiakin.
Toki vaihtoehdot mm. omalle työlle ovat laskurissa aika suurpiirteiset 1) ei lainkaan 2) osittain 3) kokonaan.
eli rikkaat tekee kalliimmalla kuin laskuri antaa ja köyhät vastaavasti alittaa tuon laskurin antaman summan eli keskimäärin oikein.
Onko rikkaita niin paljon helpompi kusettaa kun heidän ei tarvi pitää jokaikisen setelin nurkasta täysillä kiinni? Aika hyvää laatua köyhäkin saa meidän budjetilla ja pienellä tinkaamisella.
Joskin tuntuu jo siltä, että on köyhäkin maksanut tähän mennessä 10t liikaa, jonka olisi voinut välttää tarkemmalla pelillä.
mielestään keskimääräistä parempaa laatua ja ostavat keskimääräistä parempaa laattaa ja laminaattia taloonsa. Eli tilastollinen mahdottomuus.
Suurin osa tekee tusinalaatua eli sitä mitä rautakaupat myy ja harvat ostaa todellista laatukamaa hinnasta välittämättä.
silloin, kun se itselle paremmista materiaaleista rakennettu talo joudutaan myymään syystä tai toisesta.