matkailu ei kiinnosta sit pätkääkään

No jos sua ei kiinnosta, niin miksi tuut ilmoittamaan siitä meille?

Ku sun poitsukaveris lähtee ulkomaille niin vietetään me laatuaikaa tääl kotimaassa eiks ni tuu vaik mun luo ni keksitää jotai kivaa

No niinhän se onkin, kuin huume, aika vaaraton sellainen. Se on ihanaa ja tulee hillitön himo nähdä aina vaan uusia paikkoja. Kokea asioita, opetella uusia kieliä ja maistella eri maiden keittiöiden herkkuja. Tutustua ihmisiin, uskontoihin ja kulttuuriin.
Tiedän yhden pariskunnan jossa rouva matkustelee ja isäntä ei koskaan. Voihan matkailu olla harrastus muiden joukossa. Isäntä puolestaan seuraa jääkiekkoa. Sen katsomiseen menee vuodessa yhteensä taatusti yli kolme viikkoa. Heitä yhdistää muut asiat ja he hyväksyvät tämän erilaisuuden toisissaan.
Meillä matkustetaan sekä yhdessä, että erikseen. Kestäisin kyllä senkin, että lähtisin aina reissuun jonkun ystävän kanssa muttä hyvä näin.

Perustelu matkustelulle ulkomaille
1. Kaupunkikohteet
* joka maalla oma kulttuurinsa ja historiansa
* vanhat historialliset kaupungit, esim. Rooma, hienoa nähdä omin silmin historian kirjan paikkoja
* Praha linnoineen ja olut
* Berliini, aivan surullista lähi ajan historiaa, joulumarkkinat
* Budapest, jokiristeilyt, linna, kylpylät ja itse kaupunki
* Wien, ihan muuten vain
* lisäksi monet muut pienemmät keski Euroopan kaupungit
* Tallinna ja Tukholma, näitä ei lasketa
Tässä oli jo tuhat syytä.

2. Lomakohteet
* Kreeta 96, 98, 05, 07 ja 09 sekä 2010?
* Algarve 01, 03, 08
* Costa del Sol 00, 07, 09
* Korfu
* Rodos
* Madeira
* Teneriffa
Ja tässä syitä ainakin saman verran. Ja kuukauden päästä Lanzarote!

Jos luoja elinpäiviä suo, niin jatkossa tulee lisää kapunkilomia ja aurigon palvontaa etelän auringon alla. Ja Kreetalla etenkin ne pienet kylät ja niiden ystävälliset asukkaat!

Mikä ettei on tultu myös Suomea nähtyä. Viime kesänä Porvoossa, yks kesä Hangossa. Vantaa kun on niin kaukana.

Kun sen oivaltaa niin se on menoa. Mahtavinta matkustamisessa on Hki-Vantaalta nousu, parit juomat ja tunne, että kaikki huolet ja murheet jäivät maihin. Totaalinen loma ja rentoutuminen edessä. Koneen laskeutessa kohdemaan kentälle fiilis on aivan upea ja odottava "tästä se seikkailu taas alkaa"
Kotona reissun jälkeen on mahtava vain olla, katsella kuvia, videoita ja muistella tapahtumia, kelata fiiliksiä kylmienväreiden kera ja aina vain tehdä jo tehdyt matkat uudelleen ja uudelleen...

Sellaista se matkustaminen on...

Pistän suurimman osan liksastani matkustamiseen enkä säästä omiin hautajaisiin niinkuin moni näyttää tekevän.

Luonnekysymys. Meillä on tuttavapariskuntia jotka kammoksuvat ajatustakin vapaa-ajan tai loman viettämisestä muualla kuin turvallisesti kotona tai kesämökillä.
Kaikki outo pelottaa eikä uteliaisuuskaan vaivaa.
Hyvä heille!

Minä poistuin vanhempieni kodista 1964 ja sen jälkeen olen ollut kiinnostunut tutun piirini ulkopuolisista asioista.
Onneksi vaimoni on samaa maata.

Eteläinen pallonpuolisko on edelleen tuntematon.
Olemme olleet vapaa-ajan reisuilla yhteensä yli 4,5 vuotta.
4 maanosaa, yli 50 valtiota. Pisin yhtäjaksoinen kotoa poissaolo 3kk.
Omalla autolla Euroopassa n. 160000km.
Nykyään vuosittain 5 - 6 matkaa enkä laske mukaan naapurimaita.

Parin kotonaolokuukauden jälkeen alkaa jalkapohjiani polttelemaan.
Vaimoni on minua levottomampi sielu.
Noiden yhteisten lisäksi hän tekee vuosittain 1 - 2 tyttöjen matkaa sekä parin, kolmen yön reisuja pk-seudulle ja Tallinnaan.

Mutta, kukin halujensa mukaan.