"Kuluttajahintojen eniten keskusteltu aihe ja kritiikin kohde ovat ruokavalmisteiden hinnat ja hintojen korkeus. Elintarvikkeita ostetaan lähes päivittäin, ja niissä rahan riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Ruoka on välttämätöntä ja ensisijaista.
1990-luvun alussa kansainvälisessä hintavertailussa Suomi oli yksi kalleimpia maita. EU:n jäsenyys avasi rajat, lisäsi kilpailua ja alensi ruuan hintaa kymmenysosalla. Sen jälkeen ruuan kuluttajahinnat pysyivät melko vakaina. Niiden nousu vastasi keskimääräistä hintojen nousua.
Laman jälkeen kotitalouksien yhteenlasketut tulot ja ostovoima nousivat enemmän kuin hinnat. Kun ihminen ei syö määräänsä enempää, rahaa riitti muuhunkin.
Vuonna 1985 ruokaan käytettiin 24 prosenttia menoista, nyt 18 prosenttia.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen hintataso on ollut Ruotsin rinnalla parikymmentä prosenttia Euroopan keskimäärää korkeampi, sijoilla kuusi tai seitsemän Norjan, Islannin, Irlannin Tanskan ja Sveitsin jälkeen.
Suomen hintasoa nostaa etäisyys suurista markkinoista, kuljetusten pituus, pienet tuotantoyksiköt ja korkeammat yksikköhinnat. Vastineeksi pitäisi voida vaatia korkeampaa laatua kuin muualla E¤uroopassa. Kilpailua pitäisi useissa tuotteissa ja monilla seuduilla olla enemmän.Oman maan kasvukausi on lyhympiä ja tuotantokustannukset korkeimpia maailmassa."
Elintarvikkeiden kallistuminen viime vuonna keskimäärin kymmenellä prosentilla vaatii selityksiä varsinkin, kun nousu oli EU-alueen korkein. Maito kallistui neljänneksen, juustot ja ravintorasvat lähes viidenneksen. Eniten nousi jauhojen hionta, niihin tuli puolet lisää.
Tämän vuoden alussa ruuan hintojen nousu on jatkunut, mutta hidastuen. Jos elintarvikket edelleen kallistuvat ja tulot laman kestäessä laskisivat, muista menoista jouduttaisiin tinkimään. Pienituloisilla jouston varaa on vähän tai sitä ei ole. Siinä tilanteessa heikoimpien kuluttajaryhmien ostovoiman ja toimeentulon turvaaminen olisi nykyistä tärkeämpää.
1990-luvun alussa kansainvälisessä hintavertailussa Suomi oli yksi kalleimpia maita. EU:n jäsenyys avasi rajat, lisäsi kilpailua ja alensi ruuan hintaa kymmenysosalla. Sen jälkeen ruuan kuluttajahinnat pysyivät melko vakaina. Niiden nousu vastasi keskimääräistä hintojen nousua.
Laman jälkeen kotitalouksien yhteenlasketut tulot ja ostovoima nousivat enemmän kuin hinnat. Kun ihminen ei syö määräänsä enempää, rahaa riitti muuhunkin.
Vuonna 1985 ruokaan käytettiin 24 prosenttia menoista, nyt 18 prosenttia.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen hintataso on ollut Ruotsin rinnalla parikymmentä prosenttia Euroopan keskimäärää korkeampi, sijoilla kuusi tai seitsemän Norjan, Islannin, Irlannin Tanskan ja Sveitsin jälkeen.
Suomen hintasoa nostaa etäisyys suurista markkinoista, kuljetusten pituus, pienet tuotantoyksiköt ja korkeammat yksikköhinnat. Vastineeksi pitäisi voida vaatia korkeampaa laatua kuin muualla E¤uroopassa. Kilpailua pitäisi useissa tuotteissa ja monilla seuduilla olla enemmän.Oman maan kasvukausi on lyhympiä ja tuotantokustannukset korkeimpia maailmassa."
Elintarvikkeiden kallistuminen viime vuonna keskimäärin kymmenellä prosentilla vaatii selityksiä varsinkin, kun nousu oli EU-alueen korkein. Maito kallistui neljänneksen, juustot ja ravintorasvat lähes viidenneksen. Eniten nousi jauhojen hionta, niihin tuli puolet lisää.
Tämän vuoden alussa ruuan hintojen nousu on jatkunut, mutta hidastuen. Jos elintarvikket edelleen kallistuvat ja tulot laman kestäessä laskisivat, muista menoista jouduttaisiin tinkimään. Pienituloisilla jouston varaa on vähän tai sitä ei ole. Siinä tilanteessa heikoimpien kuluttajaryhmien ostovoiman ja toimeentulon turvaaminen olisi nykyistä tärkeämpää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
yksisilmäistä vääristelyä, mikään ei aloituksessa pidä paikkaansa. Sekoitettu vanhaa tietoa ja omia väittämiä ja esitetään ne totena, todella ala arvoinen aloitus.
kuin sen tuottajia on varaa arvostella, kun sitä on varaa heittää huoletta roskiin käyttökelpoisena, kun sen saatavuutta voi pitää itsestään selvyytenä. Mutta vaikka ruoka on monien mielestä liian kallista, niin alkossa tai siellä perusmarketin kaljalavojen kohdalla ei mikään tunnu olevan kallista, eikä tupakkakaan näytä kovin kalliilta tuntuvan, sen verran kiivaasti niitä ostellaan. Helpoin tapa vaikuttaa ruuan hintaan, on ostaa perusraaka-aineita, pitkälle jalostettujen einesten sijaan. Niistä perusraaka-ainesta ITSE valmistamalla saa edullisempaa ja maukkaampaa ruokaa...
Jo Alueittain Suomessa ollaan huolestuneita kun itsestään selvyys on poistumassa. maailmam on muuttunut ja kaikkialla joudutaan kilpailuttamaan myös elintarvikkeet. Niin suurilla kuin pienillä yhtyeisöillä on taloudellisia vaikeuksia.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/03/fi_FI/pienet_maaseutuyritykset__karsivat_kuntaliitoksista/
Milloikohan Suomen valtio on ajautunut riittävän tiukkaan taloudelliseen tilanteeseen ja kilpailuttamalla elintarviketuotannon muuttaa tukijärjestelmää?