Jotkut ihmiset ostelevat koiria, kertomalla syyksi, että pitävät niistä.
Tuo on kyllä todella helppoa, mutta sitten hoidolle ei enää jääkään aikaa eikä koirasta enää niin pidetäkään, kunhan vaan saa olla.
Munusta tuo on todella surullista. Esim. koiraa ei viitsitä ulkoiluttaa on varmaan ensimmäinen, mikä jää. Onko sitten ihme, jos nurkat ovat pissassa ja talo haisee - eipä ole koiran vika mutta sen viaksi se luetaan:(.
Minusta on hyvä pitää alkuun esim. syksyllä, kun sataa tai talvella kun on pakkasta "virtuaalikoiraa", jota ikäänkuin viedään lenkille aamulla seitsemän aikaan, kun tullaan töistä/koulusta ja illalla viimeiseksi, vaikka telkkarista tulisi mitä.
Oma koirani on nyt poissa kotoa mutta siitä huolimatta ulkoilutan "koiraani" päivittäin.
Hyvä kokeilu, suosittelen, koiran ja kaikkien parhaaksi.
Tuo on kyllä todella helppoa, mutta sitten hoidolle ei enää jääkään aikaa eikä koirasta enää niin pidetäkään, kunhan vaan saa olla.
Munusta tuo on todella surullista. Esim. koiraa ei viitsitä ulkoiluttaa on varmaan ensimmäinen, mikä jää. Onko sitten ihme, jos nurkat ovat pissassa ja talo haisee - eipä ole koiran vika mutta sen viaksi se luetaan:(.
Minusta on hyvä pitää alkuun esim. syksyllä, kun sataa tai talvella kun on pakkasta "virtuaalikoiraa", jota ikäänkuin viedään lenkille aamulla seitsemän aikaan, kun tullaan töistä/koulusta ja illalla viimeiseksi, vaikka telkkarista tulisi mitä.
Oma koirani on nyt poissa kotoa mutta siitä huolimatta ulkoilutan "koiraani" päivittäin.
Hyvä kokeilu, suosittelen, koiran ja kaikkien parhaaksi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ei saa yleistää.
Minullakin on kaksi (2) koiraa.
Molemmat pentuina hankittu.
Toinen 7 vuotta sitten ja toinen 5 vuotta sitten.
Ihan sentähden kun pidän koirista.
Molemmat ovat rakastettuja perheenjäseniä,
nukkuvatkin (!) samassa sängyssä kanssani yleensä
jalkojeni päällä.
Niin paapottuja että.
Aidattu puustoinen piha liki puoli hehtaaria jossa saavat aina
halutessaan juosta oli kesä tai talvi.
Ja ulkoilua isännän (=minä) ja emännän kanssa kyllä piisaa
lähimaastoissa.
En oikein keksi mikä tässä on "todella surullista".
Ei tässä tietenkään mitään, mutta sinä OLET MYÖS SITOUTUNUT HOITAMAAN koirasi. Tarkoitin, että jotkut ostavat koiria ainoastaan tunnepitoisista syistä ja sitten kun siihen mukaan tulee koiran hoito yms. velvoitteet, niin kiinnostus loppuu.
Minäkin pidän koirista, koirani nukkuu myös sängyssä ja sillä on meidän perheessä täysivaltainen jäsenyys perheenjäsenenä, josta huolehditaan mahdollisimman hyvin.
Surullista on siis se, että sanotaan, että ollaan koiraihmisiä, pidetään koirista, ovatpas suloisia, ostetaan lasten iloiksi. Tuosta en pidä, jos ei kerran huolehdita. Lapselle ei koskaan voi antaa koiraa vastuullee.
Perhe osti koiran lapsilleen. Siellä oli ennestään jo kaksi koiraa. Nyt ostivat yhden lisää. Kaksi aiempaa olivat isoja koiria ja nyt hankittiin pieni koira.
Pieni koira on ostettiin, koska siitä pidettiin.
Sen kynsiä ei leikata, sitä ei pestä, sitä ei ulkoituleta, sitä ei opeteta tekemään asioitaan kuten pitäisi. Sitä saa roikottaa miten sattuu ja siitä on tullut pelokas. Se hakee turvaa isommista koirista, jotka on otettu perheeseen ns. valmiina opetettuina koirina. Ne osaavat käyttäytyä, mutta eivätpä ne juurikaan rakkautta saa, kun perheellä on työ, lapsilla koulu ja vanhemilla harrastukset joka illalle, ja niihin eivät kuulu koira.
Minäkin hankin koiran siksi, että pidän koirista. Itse asiassa rakastan koiria.
Minä pidän koirien silittämisestä, koirien ulkoiluttamisesta, koirien kouluttamisesta, koirien hoitamisesta ym. Ennen kaikkea pidän siitä, että koira on arjessa mukana.
Hitto, en tiennyt että koiria pitäisi vihata, jotta sellaisen saisi hankkia.
Mikähän sitten olisi hyvä syy koiran hankkimiseen? Omat koirani on ainakin hankittu ihan vaan siksi, koska minä pidän koirista ja halusin koiran. En näe tässä mitään surullista. Minusta on pikemminkin ihanaa, että ihmiset pitävät koiristaan ja jopa rakastavat niitä. Jos olisin myymässä koiranpentua, niin myisin kyllä ehdottomasti mielummin kotiin, jossa koirista todella pidetään, kuin sellaiseen jossa ei pidettäisi.
Toki ennen koiran, tai minkä tahansa muunkin eläimen, hankintaa täytyy tarkasti miettiä onko sille eläimelle sitten tulevaisuudessa aikaa ja kiinnostusta ja intoa ja rahaa ja kykeneekö sille tarjoamaan kunnolliset olosuhteet. Vaikka elämäntilanteet muuttuvat, niin eläimestä täytyy pitää huolta kun sen on kerran vastuulleen ottanut... minua inhottaa ihmiset, jotka luopuvat eläimistään ilman pätevää syytä. Jos kaikki edellytykset ovat kunnossa, niin mikä sen parempi syy hankkia koira kun se, että pitää koirista. Jos pitää kissoista, niin sitten ottaa kissan ja heppahullu hankki hevosen... tai jos tykkää krokotiileista ja pystyy sellaista asiallisesti pitämään, niin sitten hankki sellaisen!
Sehän olisi ideaali tilanne, että jokainen koiraa harkitseva löytäisi juuri itselleen sopivan rotuisen koiran.
Onko oma valintasi osunut kohdalleen?
Koirani on aivan ihana:). Syy, miksi koira ei ole minulla on järjellinen eikä johdu siitä, että en pitäisi siitä - rakastan sitä. Minulla on myös kolme kissaa, joista pidän todella paljon. Koska miehenikin palvoo ko. koiraa, niin annoin koiran hänelle mukaan sinne, missä hän nyt on ja käyn vähintään kerran kuussa toisinaan parikin kertaa katsomassa heitä molempia. Välimatkaa on sellaiset parituhatta kilometriä.
Mikä aloitus ! Mikä on oma syysi ostaa koira ? Sekö että inhoat koiria ? Jokainen joka koiran ostaa niin eiköhän ne pidäkin niistä. Muuta syytä en koiran ostolle ole ainakaan itse keksinyt, matkan varrella on ollut viisi koiraa, tähän päivään.
jos sen ostaa kullin jatkeeksi jolla voi purettaa toisia niin silloin ollaan täysin pielessä.ne joiden koirat hyökkäilee ihmisten kimppuun ja aiheuttaa ongelmia ei niiden koirat ole hankittu rakkaudesta koiriin vaan ihan muun takia.
unohtaa, niitä valitettavasti on liikaa. Eikös se jo kerro siitä, että sakemanni on mennyt ajokoiran edelle, ajokoiraa tuskin kukaan ostaa "kullin jatkeeksi". Ja olen itsekin niitä nähnyt, tuolla kaupungissa käydessä ja kun maalla asun, niin täällä niitä ei tapaa, vaan koirat ostetaan seuraksi ja metsästykseen, siksi unohdan helposti tuon em. syyn.
vuodatusta.
Ulkoilutat "koiraasi", vaikkei sinulla sellaista olekaan???
Hei kuule, mene hoitoon.
Olen huomannut, että tänne kirjoittelevat henkilöt, jotka pitävät koiristaan aidosti, huolehtivat niistä ja ne ovat perheenjäseniä.
Olet aivan oikeassa, että ei koira, kissa, fretti yms. eläin, joka on ihmisten armoilla saa olla kuin esim. joku "kesäkissa". Tai otetaan koira, kun se on pentuna niin ihku.
Jotkut tolvanat ottavat jättikokoisia koiria pieniin asuntoihin, siis pentuna, ja pian se täyttää koko asunnon. Siellä se sitten yksinäänpäivät ihmettelee, että mieä hel....täällä on tekemisä, kun ei sitten mitään. Emäntä tai isäntä tulee varmaan kotiin joskus, mutta sen jälkeen se lähtee punttisalille, uimaan, kavereiden kaa pihalle mutta minä se entinen ihana pentu saan olla ihan omissa oloissani. Kyllä juttuseuraksi kelpaan, kun ei ole keteen muuta, joka kuuntelee, mutta veisi edes säännöllisesti pihalle ja korjaisi isot jätökseni, kun en itse osaa, niin olisi muillakin mukavampaa eikä minua aina katsottaisi sen näköisenä, että voi, kun tuotakaan ei olisi:(.
Itse kun ostin koirani, niin olin miettinyt sitä jo muutaman vuoden. Mietin onko minun taloudellisesti/ajallisesti varaa ottaa koira. Minulle oli tärkeintä, että etenkin kun koira on pentu, niin se saa paljon aikaani ja huomiotani. Olin silloin vielä koulussa. Sitten tuli kesäloma ja löysin ilmoituksen koirasta, jolla oli tassuissa vikaa, joten se ei kelpaa näyttely koiraksi. Se tuntui oikealta koiralta HETI kun näin sen! Minulla oli silloin loma, joten pystyin viettämään pentu ajan, jolloin koira totutteli uuteen omistajaansa hyvin!
Tänä päivänä koirani on 4 vuotias, erittäin onnellinen pikku koiruus :D olemme erittäin kiintyneitä toisiimme! Olen nyt työssäkäyvä, ja koira käy 4 kertaa päivässä lenkillä! ja yleensä viikonloppuisin käymme koirapuistossa. Koiralle ei riitä, että lenkki kestää 3 minuuttia. Koira tarvitsee liikuntaa, ei vain pissattamista