Arajärvi huolissaan lasten pahoinpitelyistä
IA, 29.8.2002
Suomessa pahoinpidellään joka vuosi arviolta yli 2 000 alle vuoden vanhaa lasta ja 200 000 lasta asuu perheissä, joissa on perheväkivaltaa, totesi valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi torstaina.
Arajärvi sanoi Pelastakaa Lapset -järjestön Raunilan pienryhmäkodin 40-vuotisseminaarissa Jyväskylässä, että vaikka lapsiin kohdistuva väkivalta on Suomessa hyvin yleistä, on siitä kuitenkin vaikea saada tietoja.
- Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ei tilastoida erikseen poliisin, sairaaloiden kuin muihinkaan järjestelmiin. Lasten pahoinpitelystä ei potilastietosuojaan vedoten helposti ilmoiteta, lisäksi näytön esittäminen on vaikeaa ja syyttämiskynnys korkea, hän sanoi.
Arajärvi otti kantaa myös kouluhäiriköintiin. Kysymys häirikön poistamisesta luokasta fyysistä voimaa käyttäen on hänen mukaansa erittäin vaikea, sillä lapsen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttuminen on äärettömän herkkä asia.
- Jos tällaista valtaa käytettäisiin harkitsemattomasti, saattaisi syntyä pahakin mielivallan kierre. Taiten ja harkitenkin käyttäen voi aiheutua vaikeitakin konflikteja kodin ja koulun välille etenkin jos lapsen vanhemmat eivät tue koulun pyrkimystä.
Arajärvi korosti oppilaan oikeutta saada opetusta.
- Pikaerottamiset ja pidempi poistaminen opetuksesta johtavat koululaisen perusoikeuksien kannalta kestämättömään tilanteeseen.
Hän ehdotti pohdittavaksi menettelyä, jossa oppilasta luokasta poistettaessa päätösvalta ei olisi mahdollisesti tunnekuohun vallassa olevalla opettajalla, vaan jollakulla tilanteen kannalta ulkopuolisella silloin, kun oppilas ei noudata kehotusta poistua.
- Asiaa koskeva hallituksen esitys on vaikea ja siinä on taiten tasapainoiltava lasten oppimista koskevan oikeuden ja fyysisen ja henkisen koskemattomuuden kokonaisuudessa. Oikeusturva on taattava niin luokasta poistettavalle oppilaalle ja muille oppilaille kuin opettajallekin, totesi Arajärvi.
IA, 29.8.2002
Suomessa pahoinpidellään joka vuosi arviolta yli 2 000 alle vuoden vanhaa lasta ja 200 000 lasta asuu perheissä, joissa on perheväkivaltaa, totesi valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi torstaina.
Arajärvi sanoi Pelastakaa Lapset -järjestön Raunilan pienryhmäkodin 40-vuotisseminaarissa Jyväskylässä, että vaikka lapsiin kohdistuva väkivalta on Suomessa hyvin yleistä, on siitä kuitenkin vaikea saada tietoja.
- Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ei tilastoida erikseen poliisin, sairaaloiden kuin muihinkaan järjestelmiin. Lasten pahoinpitelystä ei potilastietosuojaan vedoten helposti ilmoiteta, lisäksi näytön esittäminen on vaikeaa ja syyttämiskynnys korkea, hän sanoi.
Arajärvi otti kantaa myös kouluhäiriköintiin. Kysymys häirikön poistamisesta luokasta fyysistä voimaa käyttäen on hänen mukaansa erittäin vaikea, sillä lapsen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttuminen on äärettömän herkkä asia.
- Jos tällaista valtaa käytettäisiin harkitsemattomasti, saattaisi syntyä pahakin mielivallan kierre. Taiten ja harkitenkin käyttäen voi aiheutua vaikeitakin konflikteja kodin ja koulun välille etenkin jos lapsen vanhemmat eivät tue koulun pyrkimystä.
Arajärvi korosti oppilaan oikeutta saada opetusta.
- Pikaerottamiset ja pidempi poistaminen opetuksesta johtavat koululaisen perusoikeuksien kannalta kestämättömään tilanteeseen.
Hän ehdotti pohdittavaksi menettelyä, jossa oppilasta luokasta poistettaessa päätösvalta ei olisi mahdollisesti tunnekuohun vallassa olevalla opettajalla, vaan jollakulla tilanteen kannalta ulkopuolisella silloin, kun oppilas ei noudata kehotusta poistua.
- Asiaa koskeva hallituksen esitys on vaikea ja siinä on taiten tasapainoiltava lasten oppimista koskevan oikeuden ja fyysisen ja henkisen koskemattomuuden kokonaisuudessa. Oikeusturva on taattava niin luokasta poistettavalle oppilaalle ja muille oppilaille kuin opettajallekin, totesi Arajärvi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
10%
Kirjoittanut: lapsista 3.3.2009 klo 17.15
Lapset aikuisten armoilla
Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa joutuu todistamaan lähes 200.000 suomalaislasta. Kymmenen prosenttia näistä lapsista on itse joutunut väkivallan uhriksi. Kesäkuun 2002 ja vuoden 2003 lopun välillä Suomessa surmattiin yksitoista alle 15-vuotiasta lasta, kymmenessä tapauksessa surmaajana oli lapsen oma äiti tai isä. Näin todetaan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunion eduskunnalle tekemässä pikaisia toimia edellyttävässä selvityksessä.
Väkivallan näkeminen tai kokeminen omassa perheessä on lapselle äärimmäisen traumaattinen kokemus, josta useimmat kärsivät psyykkisesti lopun ikänsä. Vauvojen pahoinpitelyjä tunnistetaan Suomessa erityisen huonosti. On arvioitu, että jopa 600 vauvaa pahoinpidellään joka vuosi, kaltoinkohdeltujen vauvojen luvuksi arvioidaan peräti 2400.
Perheväkivallan taustalla ovat useimmiten päihde- ja mielenterveysongelmat. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan osa vanhemmista kärsii tämän lisäksi vaikeista persoonallisuushäiriöistä. Juuri nämä vanhemmat eivät useimmiten
halua hoitoa, vaikka sitä olisi tarjolla. Näissä perheissä lasten pahoinpitely ja kaltoinkohtelu vain jatkuu ja me annamme sen tapahtua. Miksi? Eikö lapseen kohdistuva väkivalta olekaan Suomessa rikos? Aikuisten oikeus ajaa liian
monissa tapauksissa lapsen edun edelle ja me puolustamme sitä pontevasti seurauksista välittämättä. Näin käy silloinkin, kun lapsen terveys ja henki on vaarassa. Väitän, että ajoissa toteutettu huostaanotto pelastaisi monen lapsen perhehelvetistä ja olisi näiden lasten kohdalla parasta ja korjaavinta lastensuojelutyötä, mitä voimme tarjota.
Vaikka perhe- ja lähisuhdeväkivalta on yksi pahimpia "kansantautejamme", kuntien valmiudet puuttua siihen ovat vielä hajanaiset ja alkeelliset. Myös kuntapalveluja säätelevät lait ovat toistaiseksi riittämättömät väkivallan ehkäisyyn.
Oikeusasiamiehen selvityksen mukaan esimerkiksi terveydenhoitohenkilöstö piiloutuu usein salassapitovelvollisuuden taakse, eikä tee lastensuojeluilmoituksia, vaikka ilmiselvää aihetta olisi. Sosiaalitoimen kynnys ilmoittaa poliisille lapsiin kohdistuneiden väkivaltarikosten taikka seksuaalisen hyväksikäytön epäilyistä on selvityksen mukaan edelleen aivan liian korkea. Kaikista viranomaisista vain poliisi on lähtenyt tehostamaan toimintaansa.
Ennustan, että lastensuojelun tarve tulee vielä rajusti lisääntymään, kun ilmoitusvelvollisuudesta säädetään uudessa lastensuojelulaissa nykyistä tarkemmin.
Pelkkä lastensuojeluilmoitusten tekeminen ei kuitenkaan riitä kaikkeinheikoimpien auttamiseksi. Meidän on myös järjestettävä riittävät resurssit haasteeseen vastaamiseksi. Viranomaisyhteistyötä on tiivistettävä ja väkivaltaan puuttumiseen on velvoitettava. Neuvoloiden, koulujen, päiväkotien ja terveyskeskusten henkilöstöä on koulutettava tunnistamaan lasten pahoinpitelyt ja seksuaalinen hyväksikäyttö ja tapaukset on voitava tutkia ammattitaidolla ja kiireellisesti. Lapsella on oikeus päästä viipymättä psykiatriseen hoitoon. Tarvitsemme myös lisää kriisi- ja turvakotipaikkoja sekä sijaisperheitä, jotta perheväkivallasta kärsiville lapsille voidaan välittömästi järjestää hyvä hoito ja huolenpito kodin ulkopuolella.
Aila Paloniemi
kansanedustaja
Keskustan eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja
Tervetuloa vaan reaalimaailmaan : neljäsluokkalainen riehuu luokassa, heittelee pulpeteilla luokkatovereitaan ja opettajaa, joka lähettää yhden oppilaan hakemaan apua - kolme opettajaakaan ei saa riehujaa aisoihin, mutta onnistuvat sentään hoitamaan oppilaat pois luokasta ja pidättelevät riehujaa luokassa odottamassa lisävoimia.
17,5 % sijaisperheistä lopettaa toimintansa kesken sopimuskauden. Lieneekö taustalla väkivalta, huumeet, alkoholi, mielenterveysongelmat, uupumus?
kyllästyminen törkeisiin biovanhempiin?
mukaan ollut noin yksioikoista kuin kaktus ehdottaa.
Kyllä siellä oli myös ihan hämmästyttävää välinpitämättömyyttä lasta kohtaan. Ja muitakin syitä, kannattaa lukea itse, jos kiinnostaa.
Kuten, että sijoitettu osoittautuu liian vaikeahoitoiseksi perheessä hoidettavaksi,erityisesti murrosiässä on riski sijoituksen katkeamiseen suuri, kun näillä nuorilla silloin nousevat kaikki lapsuuden ikävät tapahtumat pintaan seurauksineen.
Sijaisperheen tilanne voi muuttua, on avioeroja, sairautta (fyysistä ja psyykkistä), jolloin resurssit eivät ehkä enää riitäkään sijaisvanhemmuuteen.
Yksi syy sijoituksen ennenaikaiseen katkeamiseen on sijaisperheeseen kohdistunut väkivallan uhka,väkivalta tai häirintä lapsen biosuvun taholta.
hän on alle täysin sopimaton.
huostaanotoissakin.
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/33653/jamk_1199788821_1.pdf?sequence=1