Voin todeta selvinneeni
viime vuosien helvetistä.
Sitä se on ollut kaikkine
menetyksineen niin urassa,
ystävyydessä kuin rakkaudessa.
Se on ollut menetystä kuoleman
tapausten kautta. Kuten
ystäväni joka kuoli tapaturmaisesti
häidensä aattona. Tai sen ystävän,
joka ei jaksanut enää elää. Tai
sukumme kutistuessa vanhimpien
lähtiessä.
Se on ollut huolta sairastumisista.
Pelkoa koirieni menettämisistä,
ystäväni kroonistuneesta sairaudesta
tai vanhempieni iän mukana tuomasta
hauraudesta.
Oli päiviä, jolloin en jaksanut
vastata puhelimeen. Välttelin
vastuuta asioiden hoitamisesta.
Olin niin väsynyt.
Kuinka kärsinkään siitä, kun
voimia ei ollut hoitaa
tehtäviä sillä voimalla
kuin aiemmin.
Rakkaudessakin olin täysi
tumpelo. Yhtä epävarma kuin
toinen osapuoli. Helppo
vaihdettavaksi toiseen. Niin
minäkin yritin. Pohjalla
aikaisempi pettymys.
Pikku hiljaa huomaan
asenteeni muuttuneen.
Se on antanut voimaa.
Voimaa palata siihen,
mihin olen tottunut.
Vahvempana.
viime vuosien helvetistä.
Sitä se on ollut kaikkine
menetyksineen niin urassa,
ystävyydessä kuin rakkaudessa.
Se on ollut menetystä kuoleman
tapausten kautta. Kuten
ystäväni joka kuoli tapaturmaisesti
häidensä aattona. Tai sen ystävän,
joka ei jaksanut enää elää. Tai
sukumme kutistuessa vanhimpien
lähtiessä.
Se on ollut huolta sairastumisista.
Pelkoa koirieni menettämisistä,
ystäväni kroonistuneesta sairaudesta
tai vanhempieni iän mukana tuomasta
hauraudesta.
Oli päiviä, jolloin en jaksanut
vastata puhelimeen. Välttelin
vastuuta asioiden hoitamisesta.
Olin niin väsynyt.
Kuinka kärsinkään siitä, kun
voimia ei ollut hoitaa
tehtäviä sillä voimalla
kuin aiemmin.
Rakkaudessakin olin täysi
tumpelo. Yhtä epävarma kuin
toinen osapuoli. Helppo
vaihdettavaksi toiseen. Niin
minäkin yritin. Pohjalla
aikaisempi pettymys.
Pikku hiljaa huomaan
asenteeni muuttuneen.
Se on antanut voimaa.
Voimaa palata siihen,
mihin olen tottunut.
Vahvempana.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tänään, olet löytänyt pimeästä valoon kaikkien
kompastuskivien jälkeen. Se on luettavissa runos-
tasi. Koskettavaa, elämää itseään sen synkimmiltä
laidoilta.
Enkä oikein usko, että olet ollut rakkaudessasi
mikään tumpelo.
Mutta runosi kyllä säväytti.
Olen tumpelo kuten kaikki muutkin. Pelkään satuttavani itseäni ja loukkaannun herkästi.
En olisi uskonut, että ihmiselle voi tapahtua kaikkea ikävää muutamassa vuodessa. Jossakin vaiheessa kaikki alkoi tuntumaan niin absurdilta.
Kaiken tuon jälkeen inhoan turhaa ruikuttamista. Myös omaani ja pyrin taistelemaan tuota ikävää piirrettä vastaan.
Motto voisi olla älä yritä, toteuta :).