..ja se tekee oloni todella ahdistavaksi.. Olen
22-vuotias nainen. Syksyn alussa loppui kolme
vuotta kestäntyt suhde. Olen aina ajatellut, että
edellinen suhde tulee käsitellä ennen kuin
aloittaa uuden, jos otan uuden miehen heti
edellisen suhteen loputtua on tämä vain korvike.
En ole myöskään harrastanut yhdenillanjuttuja
enkä ikinä pettänyt ketään seurustelukumppaniani.
Mutta nyt tilanne on muuttunut todella paljon.
Teen tekoja, joita aiemmin en olisi ikinä
kuvitellut tekeväni. Ja kaikkein pahimmalta
tuntuu, etten varsinaisesti kadu mitään..
Tällä hetkellä tapailen muutamien miesten kanssa.
Harrastan seksiä, käyn baareissa, kahvilla
elokuvissa jne. Ja luulen heidän olettavan, että
olen tosissani heidän kanssa,
aloittamassa "vakavaa" suhdetta.
Tiedän, että tulen satuttamaan tässä itseni
lisäksi myös näitä miehiä. Jossakin vaiheessa
täytyy kertoa heille totuus, etten halua mitään
suhdetta, enkä ole halunnutkaan. Tai ainakin
joillekin heistä. Ja jos taas haluan suhteen
yhden heistä kanssa, en pysty antamaan itselleni
anteeksi sitä, että olen tapaillut muita miehiä
ollessani hänen kanssaan.
Vielä puoli vuotta sitten olisin naureskellut,
jos joku olisi minulle sanonut, että millaiseen
tilanteeseen itseni saan.. "Enhän minä ole
tuollainen, en leiki ihmisten tunteilla, en minä
tekisi ikinä noin.." Ja tässä minä nyt olen,
sellaisena ihmisenä, joita aiemmin melkeimpä
halveksin.
Enkä tiedä, että mihinkä jatkaa tastä..
22-vuotias nainen. Syksyn alussa loppui kolme
vuotta kestäntyt suhde. Olen aina ajatellut, että
edellinen suhde tulee käsitellä ennen kuin
aloittaa uuden, jos otan uuden miehen heti
edellisen suhteen loputtua on tämä vain korvike.
En ole myöskään harrastanut yhdenillanjuttuja
enkä ikinä pettänyt ketään seurustelukumppaniani.
Mutta nyt tilanne on muuttunut todella paljon.
Teen tekoja, joita aiemmin en olisi ikinä
kuvitellut tekeväni. Ja kaikkein pahimmalta
tuntuu, etten varsinaisesti kadu mitään..
Tällä hetkellä tapailen muutamien miesten kanssa.
Harrastan seksiä, käyn baareissa, kahvilla
elokuvissa jne. Ja luulen heidän olettavan, että
olen tosissani heidän kanssa,
aloittamassa "vakavaa" suhdetta.
Tiedän, että tulen satuttamaan tässä itseni
lisäksi myös näitä miehiä. Jossakin vaiheessa
täytyy kertoa heille totuus, etten halua mitään
suhdetta, enkä ole halunnutkaan. Tai ainakin
joillekin heistä. Ja jos taas haluan suhteen
yhden heistä kanssa, en pysty antamaan itselleni
anteeksi sitä, että olen tapaillut muita miehiä
ollessani hänen kanssaan.
Vielä puoli vuotta sitten olisin naureskellut,
jos joku olisi minulle sanonut, että millaiseen
tilanteeseen itseni saan.. "Enhän minä ole
tuollainen, en leiki ihmisten tunteilla, en minä
tekisi ikinä noin.." Ja tässä minä nyt olen,
sellaisena ihmisenä, joita aiemmin melkeimpä
halveksin.
Enkä tiedä, että mihinkä jatkaa tastä..
Vastaukset 16
Vanhimmat
oli kuin olisin lukenut omaa tekstiä,elämä vaan
vie eteenpäin ja mä menen mukana välittämättä
mitä teen jne.käyn töis ja v.loput
bailaan.meneillä on juttuja miesten kans ja he
luulevat että olen tosissani vaikka en
todellakaan ole.en haluis satuttaa mut...keväällä
erosin pitkästä suhteesta ja se teki kipeetä,ehkä
nyt etin itteeni vaikka tuntuu ettei mistään saa
kiinni.olen 23 vuotias.jos tahdot jutella täs mun
numero 0408373061
Mä olen pari 26 ja pari vuotta sitten erosin
avokumppanista... ja nyt sitten hengaan vaikka
miten. Ennen sitä oltiin kilttiä ja kapakissakin
käyttäydyin aina kumppanin huomioiden... ja en
ymmärtänyt miten joku voi tykätä hengailla aina
eri ihmisten kanssa... Ja nyt... Nautin siitä
itse!!! Kivaa vaan flirttailla, pukeututa hyvin
ja mennä jos kenenkin daamiks... ja valikoin
sopivaa ja ... kai huono nainen... Mutta mä uskon
että joskus vielä löydän jonkun josta haluan
muutakin kuin...no tiedätte! Joten kai se on ihan
yleistä mitä tunnet ja teet... ajatellaan että se
on meidän tätä hetkee -ja nautitaan siitä kun se
taito kerran osataan!!! Kyllä sitä joskus taas
rauhottuu. Ehkä se on osa sitä prosessiin jonka
jälkeen taas voi levätä jonku kainalos jota
kutsuu TARKOITUKSELLA rakkaaks... Zemppiä teille
rakkaat vamppi-siskoni!!!
En tiedä voiko sanoa, että kiva kuulla muidenkin
olevan tällaisessa tilanteessa, sillä tämä
tilanne on kaikkea muuta kuin kiva.. Mutta
ainakin se hieman lohduttaa. Numeron olen ottanut
ylös, kiitokset siitä :)
Ja ehkäpä mulla on tämä tuleva viikonloppu hieman
rauhallisempi, sillä joudun olemaan töissä. Mutta
mitenköhän sitten ensiviikolla..
Kiitokset tuesta :)
Toivon itsekin, että tämä on vain ohimenevä vaihe
ja että kohdalleni osuu ihminen, jota pystyn
rakastamaan ja arvostamaan ja että tunne olisi
myös molemminpuolinen.
Pahalta tuntuu se, etten tunnista itseäni siinä
mitä teen..
NIINKU KAIKKI MUUTKI LEHMÄT!
Ole joskus yksin!!
..nyt en ihan ymmärtänyt kommenttiasi. Eli mikä
uusi minun pitäisi ottaa? Mieskö? Ja olla samalla
yksin? Selventäisitkö vaikka hieman..?
Mutta kiitokset sinunkin kommentistasi ja mukavaa
viikonloppua :)
jätkät on sikoja
niitä pitääkin narrata
Jos noin ajattelisin, niin tuskinpa tämä tilanne
minusta näin inhottavalta tuntuisi..
ei näillä jätkillä kantsi rasittaa itseään
ei jätkätkään ajattele kuin yhden illan sua
..jos nämä miehet tosiaan ajattelisivat minua
yhdenillanjuttuna.. Mutta kuten tuossa aiemmin jo
kirjoitin, niin olen tapaillut heitä usemman
kuukauden. Ja heidän käytöksestään päätellen olen
heille muutakin kuin vain pelkkä pano..
ne puhuu mitä sylki suuhun tuo
..tämä ei tästä nyt etene mihinkään.. Mutta
sinullekin kiitokset kommentistasi.
Ajattelepa kirjoittamaasi, jos olisit mies.
Sinuahan oltaisiin jo haukuttu itsekeskeiseksi
siaksi, toisista mitään välittämättömäksi
pilluhaukaksi, itsetunnottomaksi ääliöksi ja ties
miksi. Mutta kun satut olemaan nainen, niin
viestilaatikko sen kuin pullottaa sympatiaa; eikö
olekin kummallista?
Ei se tilannettasi mitenkään paranna,
että "kaduttaa", "tuntuu pahalta" tai että "et
olisi pystynyt kuvittelemaan itseäsi nyt vielä
puolisen vuotta sitten". Ei, sinä petät koko ajan
ja älä viitsi harrastaa semantiikkaa sen suhteen,
että et muka olisi antanut olettaa mitään.
Mitä ne tapailemasi miehet ovat sinulle tehneet?
Miksi valitat täällä, etkä korjaa tilannetta?
Mikä oikeus sinulla on olla ihmisten
hyväksikäyttäjä, petturi, tuollainen paskiainen?
Kiitos sinulle näkökulmastasi.
Sympatiaa en tullut täältä hakemaan. Enkä nyt
tiedä, onko sitä viestilaatikko pullollaan -
kaksi naista on kertonut olevansa samanlaisessa
elämäntilanteessa kuin minä. Minun vain on
helpompi purkaa ajatuksiani kirjoittamalla ja
tällä kertaa ajattelin kokeilla sitä täällä. Ja
tietenkin on mielenkiintoista saada erilaisia
mielipiteitä.
Ja mikä oikeus minulla on olla tällainen
hyväksikäyttäjä, petturi ja paskiaianen - ei
mikään. Eihän sitä voi millään oikeuttaa. Mutta
kenekään kanssa näistä miehistä en ole "sopinut"
mitään. Ja osa heistä itsekin on sanonut, että
ainakaan vielä ei ole valmis
seurustelusuhteeseen, haluavat katsella ja
tutustua eri ihmisiin. Mutta tiedän kyllä, että
ainakin yksi heistä olisi valmis vakavaankin
suhteeseen. Lisäksi tapailen näitä miehiä hyvin
harvoin, ehkä noin kuukauden parin välein. Mutta
tämäkään ei oikeuta mihinkään.
En tiedä johtuuko käytökseni kaikista niistä
muutoksista, joita elämässäni on nyt vähän ajan
sisällä tapahtunut. Toivon, että saan asiat
takaisin "raiteilleen". En pidä "nykyisestä
minästäni", mutta olen kai liian väsynyt tekemään
asialle mitään. Valitettavasti.
Me kaikki olemme väsyneitä, erityisesti näin
talven kynnyksellä, töiden painaessa päälle,
henkilökohtaisen elämän tökkiessä jne. Se ei ole
hyvä tekosyy - on vain sinusta kiinni miten ja
millaisena jatkat elämääsi; se ei ole aivan
mitätön asia.
..minusta itsestänihän se on kiinni. Mutta
varmasti olet kuullut sanonnan "helpommin sanottu
kuin tehty".
Ehkä minulla ei sitten ole tarpeeksi motivaatiota
korjata asiaa..
Mutta kiitos vielä kerran sanoistasi, ne antoivat
ajattelemisen aihetta.