jo tiensä päähän. Jotkut laukesivat jo takuuaikana. Tämä, jos mikä, osoittaa laitteiden suunnittelun ja toteutuksen puutteita. Pahimmaksi kompastuskiveksi ovat muodostuneet hakkurivirtalähteiden toisioelkot, joidenka suodatuskyky ei kestä pulssimuotoista rippeliä isommilla virroilla. Voihan laitteen tehonkulutus olla luokkaa 40 wattia 12 voltilla eli liki neljää ampperiakin revitään.
Eilenkin tutkin ja korjasin 3 eri merkkistä boksia, Forcen ja Digilityn kaapeliboksit sekä Thomsonin antenniboksin. Kaikissa oli sama vika eli 2kpl 1000uf 16v elkoja pullistuneet ja mehut tulleet ulos, vaikka olivat 105-asteisia. Nykyhinnoilla halvempia bokseja ei edes kannata korjata. Joissain malleissa poweri on sentään oma yksikkönsä, ettei koko schassista tarvitse kaivaa ylös ja työ siten helpompaa. Voisi miltei sanoa, että digilaitteiden myötä pitäisi joka perheessä olla vähintään yksi "hovikorjaaja", jolla kolvi pysyy kädessä. Muuten touhu tulee tyyriiksi.
Eilenkin tutkin ja korjasin 3 eri merkkistä boksia, Forcen ja Digilityn kaapeliboksit sekä Thomsonin antenniboksin. Kaikissa oli sama vika eli 2kpl 1000uf 16v elkoja pullistuneet ja mehut tulleet ulos, vaikka olivat 105-asteisia. Nykyhinnoilla halvempia bokseja ei edes kannata korjata. Joissain malleissa poweri on sentään oma yksikkönsä, ettei koko schassista tarvitse kaivaa ylös ja työ siten helpompaa. Voisi miltei sanoa, että digilaitteiden myötä pitäisi joka perheessä olla vähintään yksi "hovikorjaaja", jolla kolvi pysyy kädessä. Muuten touhu tulee tyyriiksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaan onkohan se nyt boksin valmistajan syy, jos konkat eivät kestä.
Googlella löytää noin 10000000 hittiä pullistuneista kondensaattoreista ja syyn siihen.
Joka ei todellakaan ole rippeli tai chassis.
kuormituksen mukana tämäntyyppisissä hakkureissa ja isommilla kuormitusvirroilla lyytti joutuukin jo kestämään miltei vaihtojännitettä, joten pussahtamisen syyn kyllä ymmärtää.
olisikin perinteinen muuntajatoiminen virtalähde, mutta sitä ei suosita suuren koon ja painon takia.
Hakkurivirtalähteiden käytön syynä saattaa olla myös nykyinen energiansäästövillitys. Vanhalla tekniikalla virrankulutus kasvaa jopa kolminkertaiseksi. Sehän ei ole mikään ongelma, pannaan vaan viihdelaitteet kytkimellisen jatkojohdon taakse.
Halpojen elektroniikkalaitteiden viat ovat miltei järjestään noita hakkuripowerin elkovikoja (ellei ole liikkuvia osia kuten DVD-soittimessa). 105-asteisten elkojen pitäisi olla ok, mutta ne eivät ole merkiltään NCC tai Panasonic, vaan jotain halvinta Kiina-kamaa, joiden speksien ja todellisuuden välillä voi olla iso ero!
Lisäksi boksien valmistajat ei käytä minkäänlaista deraitingia vaan rippelivirta lämmittää muutenkin kuumassa paikassa olevia elkoja niin että käyttöikä ei ole kuin sen muutama tuhatta tuntia mitä noille elkoille valmistajakin lupaa. Luultavasti speksit ylitetään, koska ei kunnon elkot pullistele ja päästä aineita ulos ennenkuin elkon sisäinen vastus on kasvanut oikein merkittävästi.
Ja typerällä suunnittelulla vanhemmissa digibokseissa on saatu aikaan sekin, että virrankulutus on suuri stand-by -tilassakin. Eli ei ne elkotkaan lepäile missään välissä ;-)
Tulin palstalle katsomaan, mikä olisi paras halpisboxi, mutta mielestäni semmoistakaan ei ole. Meitin perheessä ostettiin männä kesänä joku Philipsin perusboxin sen jälkeen kun Tompson taunomalli meni rikki... juuri kun sen takuuaika umpeutui. Ajankuluksi jokin aika sitten ruuvailin tompsonin auki ja ihmettelin mm. sitä, että parin vaivaisen piirilevyn takia kansa on pakotettu maksamaan ja kiristelemään hampaita. Sitten luen näitä juttuja täällä. En halua maksaa enää toite 130 euroa (silloin pari kolme vuotta sitten maksoi, enkä halua maksaa edes 20 euroa) paskasta. Mutta pystyisikö tuon tompsonin korjata itse? Onko netissä ohjeita?