Helppo imetys

Se varmasti luo karmean mielikuvan, kun kaikki tietysti puhuvat vain ongelmistaan. Minusta imetys on todella helppoa. Ihan alkuun nännejä vähän aristi, mutta Bebanthenia ja pari viikkoa niin se oli ohi. Tiheän imun kaudet on meillä kestäneet kokonaiset 2 päivää, eli sen kyllä kestää. Ruokavaliotani en ole muuttanut laisinkaan, tosin kahvin, suklaan ja ruisleivän käyttöä vähensin alkuun. Olemme vauvan kanssa pysyneet terveinä, vaikka kaikki ympärillä ovat sairastelleet oikein urakalla. Maito on riittänyt kunhan muistan syödä ja juoda normaalisti.

Kyllä imetys voi olla helppoakin. Jos lapsi ei ole herkkävatsainen tai allerginen, voi imettävä äiti syödä ihan normaalisti. Meillä lapset ovat olleet jonkin verran allergisia, mutta mm. maitoa ja (ruis)leipää olen voinut syödä ihan normaalisti imetysaikanakin.

Kaikesta päätellen olet tehnyt päätelmäsi keskustelupalstojen perusteella. Yleensä imetysaiheisille keskustelupalstoille kirjoitellaan silloin kun on ongelmia.

Tiedän äitejä, jotka syövät imetysaikana ihan normaalisti, imettävät päivällä 3-4 tunnin välein, ja vauva nukkuu jo 1 kk ikäisenä vähintään 8 tunnin yhtäjaksoisia yöunia.

Minä taas olen lukenut korvikkeella ruokkivien ongelmista ihan kauhuissani, kuinka pitkää kokeilla kaikki kaupan korvikkeet, kun etsitään sitä, mistä ei tule vauvalle vatsavaivoja, ja hyvällä tuurilla se sopiva korvike löytyykin niistä, mutta jos huono tuuri käy, pitää alkaa kokeilemaan jotain sikakalliita apteekin korvikkeita, joihin saa kelakorvauksen vasta sairaalassa tehtävien tutkimusten jälkeen, ja niissä voi mennä monta kuukauttakin.

Mulla on eka lapsi nyt 4,5kk ja imetän häntä, korviketta ei oo tarvinnut ollenkaan antaa. Täytyy sanoa kyllä, että alku oli tosi vaikeaa ja mietin, lopetanko imetyksen. Vauva oli rinnalla ekat pari viikkoa melkein koko ajan, nännit haavoilla jne. Mutta siitä se vähitellen tasaantui viikkojen kuluessa ja nyt tuntuu jo siltä, ettei tän helpompaa vois ollakaan! Ruokkia voi vaikka samalla nettaillen (kuten esim. nyt, imee ja on nukahtamassa mun syliin.) Vauvan saa helposti hiljaiseksi imettämällä ja sen syödessä voi puuhailla kaikenlaista: lukea lehteä, nettailla, katsoa tv:tä, puhua puhelimessa tms. Kun ostaa pari imetyspaitaa, niin myös julkinen imetys on helppoa. Junassa ja lentokoneessa oon imettänyt ongelmitta, mammakerhoissa myös ja sukulaisten luona. Sapuskat on aina mukana. Yölläkin imetys on helppoa kun itse ei tarvi nousta sängystä ylös, vaan voi puoliunessa toimia. Usein saatan nukahtaakin imettäessä, siinä erittyvät hormonitkin on rauhoittavia vaikutukseltaan. Mitähän vielä...Vatsavaivaa vauvalla on, mutta niin saattais hyvin olla korvikkeellakin. Mitään ruokavaliorajoituksia mulla ei oo, kun en oo huomannut mitään eroa vauvan voinnissa syönpä sit mitä vaan.

Mutta jos aiot yrittää imetystä, niin kannattaa aika sinnikkäästi vaan puskea läpi ne ensiviikot! Mulla 2kk kohdalla alkoi jo olla tällaista helppoa. Sitä ennen oli niitä haavoja ja tiehyttukoksia sun muuta. Rintatulehduksia mulla ei oo ollut, ja Lansinoh-voide oli loistava kipeisiin nänneihin. Tiheän imun kausia on tainnut olla pari, ne on kestänyt vain runsaan vuorokauden ajan.

Lisäks oon ollut kaks kertaa flunssassa, mutta vauva ei kertaakaan. Saattaahan se olla maidon mukana menevien vasta-aineiden ansiota, mistä sen tietää. Toivottavasti sulla menee imetys hyvin!

Positiivinen asenne on jo paljon :). Minulla oli tosi helppo imetys,imetin 1,5v ja kun olen nähnyt ystävieni pullorumbaa niin tajuan miten helpolla selvisin! Ei tarvinnut pestä ja tiskata pulloja, lapsi nukkui vieressä ja minä syötin öisin osittain itsekin nukkuen. Aina oli eväät mukana, ulkomaille matkustaminen oli tosi helppoa ym...
Täysimetin lähes 7kk:n ikään ja oikeastaan vasta 10-kuisena alkoi soseita menemään merkittäviä määriä.

Esikoista imetin 3kk, kunnes maito "loppui" epävarmuuteni takia. Ärsytti se pullorumba, yölläkin piti nousta ja inhoan niiden pullojen pesemistä.
Kakkosta kun aloin odottaan aloin lukemaan imetyksestä ja luin ettei se maito voi loppua. Päätin että piru vie, mähän kokeilen ja tahtoa on riittänyt nyt 4kk ja hyvin menee. Tämä on tähän asti ollut helppoa kuin heinän teko mutta nyt on pari päivää vauvalla ollut rintaraivareita mutta sinnillä ollaan tahkottu. Esikoinen on pieni vielä itsekin (2v 4kk) mutta kivasti on ymmärtänyt että nyt äiti syöttää vauvaa eikä kerkiä leikkimään.
Nautin siitä ettei yöllä tarvi nousta hakemaan pulloa, tissi vain suuhun ja jatkan unia. Kylään lähtiessä ei tarvi muistaa nanneja ja pulloja mukaan kun ruoka kulkee automaattisesti. Tahtoa ja asennetta niin imetys tulee onnistumaan. Tsemppiä:))))

Olen imettänyt nyt reilun 3 vuotta putkeen, ja kyllä tämä kokonaisuudessaan tosi helppoa on ollut. Monet ulkomaanmatkat, kyläilyt ja muut reissut on onnistuneet niin että aina on ollut hetivalmista sopivaa ruokaa mukana. Neljän seinän sisään ei todellakaan ole jääty, minusta imetys päinvastoin on helpottanut liikkumista. Etenkin ihan alkuun kun vauvalla ei oikein vielä ollut rytmiä, oli kätevää kun ruoka oli aina valmiina vähän yhtäkkisemmänkin nälän yllättäessä.

Rintatulehduksia olen tänä aikana sairastanut 2, mutta kipeitä nännejä en ole kokenut oikeastaan kuin ihan alussa esikoisen kanssa, toisen syntyessä ei mitään. Missään vaiheessa en ole rajoittanut omaa ruokavaliotani millään lailla.

On kai vauva varsinkin alkuun syönyt joskus tiheäänkin, mutta ei se vaivalloista ole ollut. Kyllä esikoinen on kestänyt joskus odottaakin, olen vaikka lukenut hänelle siinä samalla. Ja joskus olen imettänyt kantoliinassa samalla kun olen touhunnut esikoisen kanssa. Ne tiiviimmät tissilläasumiset ekoina viikkoina on kyllä osuneet senverran ilta-aikaan, että esikoinen on ollut jo unilla ja itse on voinut samalla katsella telkkaria rauhassa tai olla netissä tms. Yöllä en ole edes laskenut kuinka usein olen imettänyt, kainalossa nukkuvan vauvan imettämistä varten ei juuri havahtumista kummempaa heräämistä tarvittu.

ensimmäinen lapsi 3 ½kk ikäinen. Vauva ollut täysimetyksellä alusta asti. Tuttipulloon en ole edes koskenut. Imetys sujunyt hyvin heti. Imemisote ollut alusta asti oikea. Ainoa ongelma mikä tullut vastaan on se, että mikäli vauvan syömistä päiväsaikaan ei ole osannut ennakoida ja vauvalla tullut liian nälkä silloin ei mikään enään kelpaa. Imetän n 2 tunnin välein. Yöaikana vauveli syö n 2 kertaa ja syötyään nukahtaa lähes heti omaan sänkyyn. Vauva kovin liikkuvainen joten energiaakin kuluu paljon, sen osalta ei olla päästy pitempiin imetysväleihin päiväsaikaan. Soseita tämän takia suunniteltu että aloitetaan 4 kk iässä. Voimakastahtoinen ja tempperamenttinen vauva, onneksi rintamaitoa ollu runsaasti jotta vatsa vauvalla täyttyy nopeasti...sillai vältytään hermostumasta.

Minulla oli mielikuva että imetys on ihanaa mutta eipä ollutkaan. Sitten kaikkien vaikeuksien ja itkujen jälkeen päätettiin ottaa pullo imetyksen lisäksi ja se oli kuin taivaan lahja. Imetys muuttui heti positiivisemmaksi kokemukseksi sekä lapselle että minulle kun paineet liian vähästä ravinnosta loppuivat.

Minulle ei ollut kukaan kertonutkaan että ruisleipää pitäisi olla syömättä,en oikeastaan mitään muuta leipää syökkään. Suklaata taas ahdoin ensimmäiset päivät kaksin käsin koska raskaus aikana se oli minulta täysin kielletty (raskausajan diabeteksen takia). Kahvin juomisen lopetin kokonaan, ei enää vaan tee mieli.

niin helppoa. Itselläni on matalat ja pienet nännit ettei imettäminen onnistunut ilman rintakumia. Rintakumin käyttö ei ollut mukavaa joten siirryin vastikkeisiin. Pulloruokinnasta huolimatta lapseni ovat olleet terveitä. Korvatulehduksia ei ole ollut. Ainoastaan muutama pieni nuha.

Imetyshän on vaivatonta. Kuten monet ovat kirjoittaneet, on mukava, kun ei tarvitse varautua korvikkein lähtiessään kaupungille tai yöllä nousta lämmittämään pulloa. Mutta helppoa imetys ei mielestäni ole.

Puhun kahden imetyskokemuksen perusteella. Ensimmäinen kesti 4kk, ja sen 4kk imetys oli ok, mutta aina olin huolissani maidon riittävyydestä. Tällä toisella kerralla olen todennut, että maitoa riittää, vaikka satunnaisesti antaisinkin pulloa, ja vaikka välillä olisi ns. huonoja tissipäiviä. Takana nyt 8kk imetystä.

Ongelmana meillä on ollut rintaraivarit, joita on tasaisesti tullut 4kk iästä lähtien. Lisäksi olisi mukavaa päästä joskus pidemmäksi aikaa yksin johonkin ja jättää lapsi hoitoon. Esikoinen oli yökylässä jo puolivuotiaasta, tämä kakkonen ei ole ollut edes ilta- tms. hoidossa.

Esikoinen oli kakkosen syntyessä 2,5v, mutta alun pitkät imetykset luimme kirjoja, eikä aika ollut esikoiselta pois. Imetyshetket olivat sopivaa rauhoittumisaikaa kaikille. Olen ollut muutaman kerran pari viikkoa kerrallaan yksin lasten kanssa kotona, kun mies on ollut reissutöissä, ja silti imetyksenkin kanssa on jäänyt aikaa esikoiselle.

Rintatulehduksia ei ole ollut, eikä tässä toisessa imetyksessä kipeitä nännejäkään, pisti nyt, kun kuopus on löytänyt alahampaansa..Myöskään mistään ruuasta en ole luopunut, esikoisen aikana vähensin suklaan syöntiä, ja paprikan jätin pois.

Ja neljän seinän sisälle emme ole lukkiutuneet. imetyspaidat ovat käteviä, ja olemme käyneet ravintoloissa yms. Palasimme juuri myös kuukaudenmittaiselta Espanajan matkalta, ja paljon liikuttaessa imetys oli paras vaihtoehto ruokkia lasta.

4kk ikä oli mielestäni jonkinlainen käännekohta, ja pari viikkoa imetys oli hankalaa, esikoisen kanssahan luovutin juuri samaan aikaan. Kiinteät ruuat auttoivat ongelmaan.

Tulipas romaani. Mielestäni siis imetys vaatii jonkin verran viiteliäisyyttä, ja esim. omasta syömsestä täytyy huolehtia (miehen apu oli siinä asiassa korvaamaton ensimmäisinä kuukausina). tarvitan myös halua imettää. Toivotan sinulle tsemppiä, älä stressaa asiasta. Jos pullo on teidän perheessä parempi vaihtoehto, niin mitäs siitä sitten murehtimaan..:)

Ensimmäistäni imetin kaksi vuotiaaksi, ja tällä hetkellä imetän kakkosta.

TOdella helppoa ainakin mulle ollut imettäminen.. Siis paaljon helpompaa, mitä katselee kun joku lämmittelee maitopulloja julkisella paikoilla ja itse vain nostaa puseron helmaa ja imettää ja sen jälkeen matka jatkuu ilman likaisia pulloja maitojämineen...

Ja siis joo, alkuun tulee vähän jälkisupistuksia imetyksen aikana, mutta kun siihen asennoituu niin, että se on todella hyvä asia kohdullsei ja auttaa toipumaan synnytyksestä, niin asiahan on sillä selvä. Liäksi, vastasyntynyt imee melkoisen voimakkaasti, mikä voi aiheuttaa arkuutta nänneissä. TÄmä kuitenkin menee pian ohi, sillä jossain vaiheessa lapsi pumppaa maidon käyntiin ja sitten vain nautiskelee kun maitoa virtaa suuhun.. Eikä kovaa imutusta enää tarvita juurikaan. Ja rinnat tietenkin myös tottuvat tähän, jolloin arkuutta ei enää tunnu.

Sitten kun maito todella nousee, voi aluksi tuntua siltä, ettei ehdi imettää yhtä paljoa kuin mitä maitoa tulisi. TÄllöin maitoa voi pakkautua rintoihin ja niitä voi jomottaa. TÄhän auttaa kuitenkin esimerkiksi liian maidon pois lypsäminen (joka on helppoa).

Siinä oli mielestäni ne asiat, jotka imetyksessä ovat sellaisia, jotka voidaan lukea ns. ei niin kivoihin asioihin..

MUTTA sitten päästäänkin asioihin, jotka tekevät imetyksestä helppoa ja NIIN ihanaa...

On helppoa kun vauvan ravinto on aina mukana.
On helppoa kun vauvan ravinto on aina sopivan lämpöistä.
On helppoa kun vauvan ravintoa on aina tarpeeksi.
On helppoa kun vauvaa ruokkiessa ei tarvitse nousta keittiöön äheltämään pullojen kanssa, vaan voi puolinukuksissa nostaa vauvan rinnalle ja jopa jatkaa uniaan (jos nukutte perhepedissä ja vauva jo isompi ja osaa itse tarttua rintaan)
On helppoa kun ei tarvitse keitellä pulloja ja tutteja.
On helppoa ja edullista kun ei tarvitse ostaa pulloja eikä tutteja.
On helppoa ja lohdullista tietää, että kun vauva lopettaa imemisen sillä kerralla, hän on saanut KAIKEN mitä tarvitsee.
On ihanaa tietää, että äidinmaito on aivan superhyperdynamiittia vauvalle.
On ihanaa kun katsoo omaa jälkeläistään ja tuntee kun maito virtaa välillänne ja tunnet alkukantaisen äitiyden voiman.
On upeaa olla oman miehenkin silmissä jotenkin pyhä ja arvovaltainen kun pidät lapsenne hengissä (siis tarkoitan sitä arvostavaa katsetta, jonka näkee miehen silmistä, kun hän katsoo sinua ja lastanne. Tämä siis siksi koska nämä eivät pysty imettämään, eivätkä näin ollen saisi jälkeläistä pidettyä hengissä -ELLEMME siis eläisi nykyaikaa).
Ja mitäköhän vielä.. no nämä kaikki terveysvaikutukset tietenkin..
On paljon huolettomampaa kun tietää, että lapsi saa äidinmaidosta kaiken tarvitsemansa kuin alkaa miettimään onko sitä tai sitä ravintoainetta tarpeeksi jos lapsi sattuu olemaan kovin kriittinen syömisissään (tämä lähinnä isompien lasten kohdalla)

Ja siis itse en ainakaan luopunut juuri mistään imetysaikana.. Lähinnä ehkä niin, että jos jotain tiettyä ruoka-ainetta on tarjolla, josta saattaisi vatsanväänteitä lapselle tulla, en syö sellaista älyttömiä määriä... Ja en pidä asiaa kovinkaan kummoisena, siis että se omaa elämääni kovinkaan paljoa hetkauttaisi. Roolinihan on muutenkin erilainen kuin ennen lapsen syntymää. Olen nyt äiti, jonka lapsen syntymästä eteenpäin tulee luonnostaankin jo ajatella lapsiaan ja heidän hyvinvointiaan..
Vaikka joskus olisikin helpompaa olla itsekäs, niin sitä ei edes pysty olemaan... :)

Eli rohkeasti vain imettämään.. Se on helppo asilloin kun ei tee siitä vaikeaa. Siis kaikki ennakkoasenteet pian romukoppaan ja otat sen asenteen, että TOTTAKAI imetät ja TOTTAKAI onnistut ja TOTTAKAI maitoa riittää ym.

Siis toki on niin, että vaikeuksia voi olla, enkä sano, että äidit, joilla imetys ei onnistu olisi ne itse itselleen lietsoneet.. MUTTA kun otat sen asenteen, että on ihanaa imettää ja homma tulee onnistumaan, niin luultavasti se todennäköisemmin silloin on myös ihanaa ja onnistuu... :)

Lapsi on nyt 6-viikkoinen ja tämän ajan kokemuksella sanoisin, että helppoa on! Kahvia voin juoda entiseen tapaan, ja kaikkea syödä. Pentu tuntuu olevan jatkuvasti tississä kiinni, mutta sekään ei ole vielä ainakaan isoja ongelmia aiheuttanut. Kiitos kaikille :)