Tänäänkin muistin sinut,
vaikkei olisi syytä
sekoitaa mitään.
Sinun elämääsi
tai minun.
Elämä menee eteenpäin
kuin juna raiteilla,
ei se kysy meiltä.
mitä mieltä olemme.
Onni on sivuraide.
Kuka nykyään pysähtyisi,
niin epävarman asian takia,
ilman tuttua asemaa.
Emme me ainakaan.
vaikkei olisi syytä
sekoitaa mitään.
Sinun elämääsi
tai minun.
Elämä menee eteenpäin
kuin juna raiteilla,
ei se kysy meiltä.
mitä mieltä olemme.
Onni on sivuraide.
Kuka nykyään pysähtyisi,
niin epävarman asian takia,
ilman tuttua asemaa.
Emme me ainakaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tulee asemasta tuttu pysähtymättä? Pikkuisen pessimistinen näkökulma on runossasi kaltaiselleni yltiöpositiiviselle yksilölle. Hyvin olet kumminkin sanasi asetellut.
Se, mikä omissa ajatuksissa tuntuu ymmärrettävältä, ei olekaan sitä lukijalle. Joskus on hyvä niin. Toisinaan huomaa lukijan ymmärtäneen ajatuksen kokonaan toisin, oman elämäntilanteensa mukaan. Mutta olen jo oppinut hyväksymään sen, että runo voi palvella eri tavoin "väärin" ymmärrettynä.
tässä runossa on jotain äärettömän koskettavaa
taas kerran.
Olen pahoillani, mutta en yksinkertaisesti löydä
sanoja, joilla voisin lohduttaa. Sitä nimittäin
jotenkin runosi suorastaan huutaa.
Eihän aina tarvitse sanoa mitään. Jo se, että on lukenut, merkitsee.
Pilvisenä päivänä ja loskassa tahtoo mielikin olla vähän matalalla. Suru on ilmaston syytä.