Aika rankkaa elää ilman kavereita.. Tai on kyllä muutamia, muttei ketään kelle puhua kaikki maan ja taivaan väliltä.. :/
ja oon poika.. aika outoa vai?
ja oon poika.. aika outoa vai?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuttu tunne.
Ja sitten kun sitä jatkuu liian kauan...
...ja jonain päivänä saa ihmiskontakteja, ihme ja kumma...
...ei enää osaakaan kommunikoida ja käyttäytyä kavereiden kanssa...
...tai taitojen rippeet perustuu jonnekin ala-asteelle, "moi voiksä olla?"...
Kumpi lieneekään siinä tilanteessa helpompaa, yksinäisyys vai ne ihmissuhteet? Kumpi ahdistaa vähemmän? Veikkaisin ensimmäistä. Mutta pakko yrittää nyt jälkimmäistä, vaikka mokaan koko ajan.
On se rankkaa.
Aika usein käy niin että sinne minne menee yksin niin siellä on joitakin tuttuja.
Harrastuksia voi kyllä yrittää tehdä.
Voi alkaa myös käydä vaikka seurakunnan nuorten illoissa jne.
Minäkin löysin kaverini nuorten raamiksesta.
Koneen kautta voit yrittää löytää kavereita
myös.
Seurakunnista oikeasti saa kavereita.
Koulussakin voit yrittää saada uusia tuttavuuksia.
Uusi pöytäseurue ruokalastakin saa ihmeitä aikaan.
Sen tiedän henkilökohtasestikin myös.
Moi. Haluaisitko olla mun kaveri? voisitko ottaa yhteyttä. Onks sulla mesee?