laillisista oikeuksista

Lyhyt ja fiksu lauseesi ei minulle avautunut, että kuoliko appi tai anoppi ennen aviossa ollutta lastaan? Lisäksi lesken oikeuksiin vaikuttaa puolisoiden avioehto tai apeksien testamentin vastaava määräys.
Menisi laveaksi kaikkien vaihtoehtojen arvailu, mutta tarkenna tilannetta, niin uskon vastauksiakin kertyvän.

>

1. Jos ensiksi kuolleen puolison P vanhempi PP kuoli vasta P:n jälkeen, niin tällöin P:n leskellä L ei ole minkäänlaisia oikeuksia P:n vanhemman kuolinpesään ellei poikkeuksellisesti PP:n testamentista toisin johdu.

2. Jos taas PP:n kuolinpesä oli jo olemassa P:n kuollessa ja L:llä on (pienikin) avio-oikeus P:n omaisuuteen niin hän voi silloin hakea pesänjakajaa PP:n kuolinpesään ja myös ositukseen tai omaisuuden erotteluun tai PK 3-luvun mukaiseen pesänjakoon PP:n ja tämän aviopuolison tai ex-puolisoiden/leskien välille mikäli näitä toimenpiteitä ei ole vielä tehty tai L ei ole luopunut niihin perustuvasta vaateestaan. L ei ole kuitenkaan PP:n kuolinpesän osakas.

3. L:n avio-oikeus on kuitenkin voitu sulkea pois joko P:n ja L:n välisellä avioehtosopimuksella tai sitten PP:n testamentissa olevalla määräyksellä.

4. On mahdollista että P:n rintaperillinen ei edes esitä PK 3:1a.1:n mukaista jakovaadetta. Silloin L saa pitää hallinnassaan olevan P:n jäämistön tuoton, ja siis myös jäämistöön kuuluvien kuolinpesien maksaman tuoton, itsellään.

5. L on voinut periä rintaperillisittä kuolleen P:n PK 3-luvun mukaisesti tai sitten (yleis)testamentilla. Tällöin hän saa täyden omistusoikeuden myös P:n eläessään omistamiin kuolinpesäosuuksiin. Ilmeisesti tarkoituksenmukaista olisi antaa L:lle osakkaan asema PK 3-luvun nojalla perittyihin kuolinpesiin vaikka laissa ei suoranaista määräystä siitä olekaan.

6. Jos PP aikanaan peri rintaperillisittä kuolleen puolisonsa PL ja L on PL:n isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen, niin silloin tietysti L on PP:n kuolinpesässä toissijaisen perillisen asemassa.

Unohtuiko joku mahdollisuus?