Makrokuvaus digipokkarilla

En katsoisi pelkästään tuota lähintä kuvausetäisyyttä, mikä monissa kameroissa on se 1cm. Se ei vielä kerro paljon mitään. Tässä esimerkiksi vertailussa tuo LX3 ja Ricoh GX200 ja voi heti huomata kumman makrokuvaus on parempi.

http://ricohforum.com/phpbb/viewtopic.php?f=4&t=1984#p7496

Makrokuvaus on yksi mihin pokkarit pystyvät hyvin.

Olympus sp-560 esim. hyvä lähikuviin, tässä oma otos:

http://tinypic.com/view.php?pic=14xm8tz&s=5

Lähin tarkennusetäisyys ei kerro mitään kameran makro-ominaisuuksista. Esim järkkäreiden makro-objektiiveissa saattaa olla lähin tarkennusetäisyys 45cm mutta silti niillä saa makrompaa kuvaa kuin millään pokkarilla. Makro-ominaisuuksista kertoo suurennossuhde, ja se tahtoo useimmissa pokkareissa olla jotain muuta kuin makroa. Se on oikeastaan vain lähikuvausta. Silloin kun suurennos on vähintään 1:1, sitä voi sanoa makroksi.

suomennetaanpas... kirjoitti:

Lähin tarkennusetäisyys ei kerro mitään kameran makro-ominaisuuksista. Esim järkkäreiden makro-objektiiveissa saattaa olla lähin tarkennusetäisyys 45cm mutta silti niillä saa makrompaa kuvaa kuin millään pokkarilla. Makro-ominaisuuksista kertoo suurennossuhde, ja se tahtoo useimmissa pokkareissa olla jotain muuta kuin makroa. Se on oikeastaan vain lähikuvausta. Silloin kun suurennos on vähintään 1:1, sitä voi sanoa makroksi.

Lue lisää

Totta kai lähin tarkennusetäisyys kertoo paljonkin. Jos kiinnittää järkkäriin 35 mm kinovastaavan objektiivin ja sen tarkennusetäisyys on 25 cm, niin se on sama kuin kuvaisi pokkarilla 35 mm kinovastaavuudella 25 cm etäisyydeltä. Ei ole eroa.

Ainoa vaan, että pokkarilla tosiaan pääsee usein vähintään 5 sentin päähän.

1:1-suurennussuhde tarkoittaa sitä, että kohde heijastuu kennolle samankokoisena kuin luonnossa. Itse olen päässyt Powershot-pokkarilla pienellä omatekoisella lisäkkeellä 3-4:1-suurennokseen, joka todellakin on makrokuvausta jo parhaimmillaan.

Jos haluaa järkkärillä 3:1-suurennoksen, niin joutuu usein paitsi ostamaan >500 euron makro-objektiivin loittoja optisen lisäkkeen.

Kannattaa ihan rauhassa kuvailla sillä satasen kameralla makrokuvia. Se kannattaa niin taloudellisesti kuin kuvanlaadullisestikin.

suomennetaanpas... kirjoitti:

Lähin tarkennusetäisyys ei kerro mitään kameran makro-ominaisuuksista. Esim järkkäreiden makro-objektiiveissa saattaa olla lähin tarkennusetäisyys 45cm mutta silti niillä saa makrompaa kuvaa kuin millään pokkarilla. Makro-ominaisuuksista kertoo suurennossuhde, ja se tahtoo useimmissa pokkareissa olla jotain muuta kuin makroa. Se on oikeastaan vain lähikuvausta. Silloin kun suurennos on vähintään 1:1, sitä voi sanoa makroksi.

Lue lisää

Taidat miettiä jotain filmiajan sääntöjä. Vaikka filmiaikana ehkä olikin mieltä rinnastaa negatiivin ja kohteen suuruuksia toisiinsa, ei tämä digillä ole ollenkaan mielekästä, koska kennoa ei mitenkään suoraan käsitellä kuvaa katsoessa.

Sitäpaitsi tuo väitteesi on muutenkin täysin puppua. Pokkarin ja järkkärin kennojen suhde on n. 1:4. Moni pokkari tarkentuu jo yhteen senttimetriin mikä siis vastaisi neljää senttimetriä järkkärillä.

suomennetaanpas... kirjoitti:

Lähin tarkennusetäisyys ei kerro mitään kameran makro-ominaisuuksista. Esim järkkäreiden makro-objektiiveissa saattaa olla lähin tarkennusetäisyys 45cm mutta silti niillä saa makrompaa kuvaa kuin millään pokkarilla. Makro-ominaisuuksista kertoo suurennossuhde, ja se tahtoo useimmissa pokkareissa olla jotain muuta kuin makroa. Se on oikeastaan vain lähikuvausta. Silloin kun suurennos on vähintään 1:1, sitä voi sanoa makroksi.

Lue lisää

Täällä puhutaan pokkareista jotka tarkentavat 1 cm:n etäisyydelle. Sehän on pelkkää mainosmiesten kehittämää puppua. Tarkennusetäisyys mitataan filmin tai kuvakennon tasosta, ei ulommaisesta linssipinnasta! Yhden sentin tarkennusetäisyydellä pitäisi tunkea kuvattava kohde kameran sisään.

pihalla... kirjoitti:

Täällä puhutaan pokkareista jotka tarkentavat 1 cm:n etäisyydelle. Sehän on pelkkää mainosmiesten kehittämää puppua. Tarkennusetäisyys mitataan filmin tai kuvakennon tasosta, ei ulommaisesta linssipinnasta! Yhden sentin tarkennusetäisyydellä pitäisi tunkea kuvattava kohde kameran sisään.

Lue lisää

Hyvä on. Jos järkkäreitten optiikassa tarkennusetäisyys mitataan kennon tasosta, niin vähennetään siitä sitten 7 cm 35 mm kohdalla.

Suurennossuhde ratkaisee kuitenkin. Ja itselläni se on peruspokkarissa lisäke juurikin tuo 3-4:1. Se nyt vain on fakta. Pieni muurahainen täyttää koko kuva-alan.

Edelleen, pokkari pesee halvalla järkkärien makro-optiikat ja ylikalliit lisäkkeet.

mitataan? kirjoitti:

Hyvä on. Jos järkkäreitten optiikassa tarkennusetäisyys mitataan kennon tasosta, niin vähennetään siitä sitten 7 cm 35 mm kohdalla.

Suurennossuhde ratkaisee kuitenkin. Ja itselläni se on peruspokkarissa lisäke juurikin tuo 3-4:1. Se nyt vain on fakta. Pieni muurahainen täyttää koko kuva-alan.

Edelleen, pokkari pesee halvalla järkkärien makro-optiikat ja ylikalliit lisäkkeet.

Lue lisää

Niinhän se kuvausetäisyys mitataan. Jos optiikan polttoväli on 35 mm ja haluat 1:1 kuvan niin optiikan (optisen keskipisteen) ulosvetämä on 2x35mm ja tarkennusetäisyys 4x35 mm eli 140 mm kuvatasosta mitattuna.

Tältä pohjalta kun katselee pokkareiden exif-tiedostoja niin teleasennossa tapahtuva makrokuvaus tuskin pitää paikkaansa. Todellisuudessa makrokuvauksessa objektiivin polttoväli tuskin on lähelläkään ilmoitettua teleasetusta.

se menee kirjoitti:

Niinhän se kuvausetäisyys mitataan. Jos optiikan polttoväli on 35 mm ja haluat 1:1 kuvan niin optiikan (optisen keskipisteen) ulosvetämä on 2x35mm ja tarkennusetäisyys 4x35 mm eli 140 mm kuvatasosta mitattuna.

Tältä pohjalta kun katselee pokkareiden exif-tiedostoja niin teleasennossa tapahtuva makrokuvaus tuskin pitää paikkaansa. Todellisuudessa makrokuvauksessa objektiivin polttoväli tuskin on lähelläkään ilmoitettua teleasetusta.

Lue lisää

Selvintä on edelleen verrata kuvan heijastumista tasolle eli suurennussuhdetta. Lisäksi on todettava, että tämänkaltaiset kommentit kielivät siitä, että kirjoittaja ei ole päässyt kokeilemaan pokkareitten makrokuvausominaisuuksia. Eikö yleensä katsota kuvaa Exif-tietojen sijaan?

Esimerkiksi useimpien 100-millisten makro-objektiivien suurennussuhde ilman kalliita loittoja ja lisälinssejä on 1:1. Jos omistaa halvemman, kroppikennoisen järkkärin, niin suurennos tietysti "kasvaa" n. 1,5:1:een.

Tähän samaan perustuu myös pokkareitten hyvät makro-ominaisuudet: pieneen kennoon. Kinokokoiseen kuvatasoon verraten saavutan (kolmannen kerran tämän mainitsen) suurennussuhteen 3 tai 4:1, kun lisään optiikan eteen 2 euroa maksavan lisälinssin.

Se on enemmän kuin kroppijärkkärin kinoverrannollinen 1,5:1. 800 euron budjetilla optiikan ja lisävarusteiden suhteen pääsee samaan suurennussuhteeseen kuin pokkarilla 2 euron satsauksella lisäoptiikkaan.

Miksi se ottaa niin koville myöntää, että pokkarillakin voi kuvata? :-)

vertailussa kirjoitti:

Selvintä on edelleen verrata kuvan heijastumista tasolle eli suurennussuhdetta. Lisäksi on todettava, että tämänkaltaiset kommentit kielivät siitä, että kirjoittaja ei ole päässyt kokeilemaan pokkareitten makrokuvausominaisuuksia. Eikö yleensä katsota kuvaa Exif-tietojen sijaan?

Esimerkiksi useimpien 100-millisten makro-objektiivien suurennussuhde ilman kalliita loittoja ja lisälinssejä on 1:1. Jos omistaa halvemman, kroppikennoisen järkkärin, niin suurennos tietysti "kasvaa" n. 1,5:1:een.

Tähän samaan perustuu myös pokkareitten hyvät makro-ominaisuudet: pieneen kennoon. Kinokokoiseen kuvatasoon verraten saavutan (kolmannen kerran tämän mainitsen) suurennussuhteen 3 tai 4:1, kun lisään optiikan eteen 2 euroa maksavan lisälinssin.

Se on enemmän kuin kroppijärkkärin kinoverrannollinen 1,5:1. 800 euron budjetilla optiikan ja lisävarusteiden suhteen pääsee samaan suurennussuhteeseen kuin pokkarilla 2 euron satsauksella lisäoptiikkaan.

Miksi se ottaa niin koville myöntää, että pokkarillakin voi kuvata? :-)

Lue lisää

Joku tolkku sentään tuohon kroppikertoimen käyttöön. Jos suurennussuhde on 1:1 niin se on sitä kennon koosta riippumatta. Tosin pienemmällä kennolla kuvaan mahtuu pienempi osa kohdetta joka pitää ottaa huomioon kuvatessa. Sinänsä objektiivin suurennussuhde ei muutu mihinkään.

tolkku... kirjoitti:

Joku tolkku sentään tuohon kroppikertoimen käyttöön. Jos suurennussuhde on 1:1 niin se on sitä kennon koosta riippumatta. Tosin pienemmällä kennolla kuvaan mahtuu pienempi osa kohdetta joka pitää ottaa huomioon kuvatessa. Sinänsä objektiivin suurennussuhde ei muutu mihinkään.

Lue lisää

Mainitsin tuossa edellisessä postissa, että suurennussuhteet olivat kinoverrannollisia. Tarkoitin sillä sitä, että miten suuren alan kohde täyttää kuvasta.

Vaikka monet järjestelmävalmistajat ilmoittavat muuten optiikan suurennussuhteen kennoon nähden (esim. Canon EF-S 60/2.8, Olympus jne.). Joten se tietosi ei pitänyt paikkansa.

Valokuvauksen kannalta suurennussuhteita on helpoin tarkastella juurikin kennon kokoon nähden. Sehän se on se ratkaiseva tekijä. Ja silloin minä (neljännen kerran) saan pokkarilleni suurennussuhteen 3-4:1 halpislisäkkeen avulla.

Kroppikennoista järkkäriä käyttävä saa 100-millisestä 1:1-objektiivista n. 1,5-kertaisen suurennuksen verrattuna kinokennoa käyttävään.

Ja sadannen kerran: jos otan muurahaisesta kuvan järkkärillä, jossa on 100 mm makro-optiikka, niin murahainen täyttää kuva-alasta kuitenkin vain osan. Pokkari lisäke, niin johan näyttää muurahainen hirviöltä.

Vieläkö haluat jatkaa vänkäämistä? Makrokuvauksen kannalta on ratkaisevaa, miten isona kohde näkyy kuvassa. :-D Ainakin minulle.

Osta pokkari ja siihen lisälinssi eteen, niin huomaat. Silloin kun itse kuvaan makro-otoksia, niin järkkäri saa rauhassa seisoa laukussa.

tolkku... kirjoitti:

Joku tolkku sentään tuohon kroppikertoimen käyttöön. Jos suurennussuhde on 1:1 niin se on sitä kennon koosta riippumatta. Tosin pienemmällä kennolla kuvaan mahtuu pienempi osa kohdetta joka pitää ottaa huomioon kuvatessa. Sinänsä objektiivin suurennussuhde ei muutu mihinkään.

Lue lisää

Sellainen vielä, että kun pokkarin oman optiikan eteen lisää pienen lisälinssin, niin se mahdollistaa koko zoomiskaalan käytön makrolla.

Omassa pokkarissani se ainakin toimii niin. Ja kun "telepää" ulottuu n. 140 mm kinovastaavuuteen, tarkennusetäisyyden ollessa n. 4 cm linssistä, niin voit kuvitella miten isoina kohteet näkyvät. Maailma näyttää vähän samalta kuin Kultsi kutistin kakarat -elokuvassa. 35 mm kohdalla tarkennusetäisyys lisälinssin antama lisäsuurennuskin on jo riittävä itsessään.

vertailussa kirjoitti:

Selvintä on edelleen verrata kuvan heijastumista tasolle eli suurennussuhdetta. Lisäksi on todettava, että tämänkaltaiset kommentit kielivät siitä, että kirjoittaja ei ole päässyt kokeilemaan pokkareitten makrokuvausominaisuuksia. Eikö yleensä katsota kuvaa Exif-tietojen sijaan?

Esimerkiksi useimpien 100-millisten makro-objektiivien suurennussuhde ilman kalliita loittoja ja lisälinssejä on 1:1. Jos omistaa halvemman, kroppikennoisen järkkärin, niin suurennos tietysti "kasvaa" n. 1,5:1:een.

Tähän samaan perustuu myös pokkareitten hyvät makro-ominaisuudet: pieneen kennoon. Kinokokoiseen kuvatasoon verraten saavutan (kolmannen kerran tämän mainitsen) suurennussuhteen 3 tai 4:1, kun lisään optiikan eteen 2 euroa maksavan lisälinssin.

Se on enemmän kuin kroppijärkkärin kinoverrannollinen 1,5:1. 800 euron budjetilla optiikan ja lisävarusteiden suhteen pääsee samaan suurennussuhteeseen kuin pokkarilla 2 euron satsauksella lisäoptiikkaan.

Miksi se ottaa niin koville myöntää, että pokkarillakin voi kuvata? :-)

Lue lisää

Pokkarien objektiivien piirto, ja varsinkin niiden muutaman euron lisäkkeiden piirto, on alle murto-osan siitä mihin järkkäreillä päästään. Laadukas optiikka maksaa joten vain tietämätön lapsi kuvittelee pokkarin viiden euron zoomilla (jep, juuri sen verran sen valmistus maksaa) pääsevän samaan kuin sata kertaa kalliimmalla optiikalla. Varsinkin makrokuvauksessa, jossa pienet yksityiskohdat näkyy selkeämmin kuin maisemakuvauksessa, on optiikan piirrolla erityisen suuri merkitys. Jopa järkkäreiden kenno voi olla rajoite kun kuvataan pikkutarkkoja kohteita. Siksi kuvaankin suurta tarkkuutta vaativat kohteet mv-filmille.
Suurennossuhdetta voi kasvattaa helposti, muttei halvalla ja laadukkaasti. Vain toisen noista voit saada, paitsi jos olet onnistunut varastamaan kuvauskaluston, silloin saat laatua todella halvalla.
Pokkarilla voi toki kuvata, jos laadulla ei ole niin väliä.

ei mitään uutta kirjoitti:

Pokkarien objektiivien piirto, ja varsinkin niiden muutaman euron lisäkkeiden piirto, on alle murto-osan siitä mihin järkkäreillä päästään. Laadukas optiikka maksaa joten vain tietämätön lapsi kuvittelee pokkarin viiden euron zoomilla (jep, juuri sen verran sen valmistus maksaa) pääsevän samaan kuin sata kertaa kalliimmalla optiikalla. Varsinkin makrokuvauksessa, jossa pienet yksityiskohdat näkyy selkeämmin kuin maisemakuvauksessa, on optiikan piirrolla erityisen suuri merkitys. Jopa järkkäreiden kenno voi olla rajoite kun kuvataan pikkutarkkoja kohteita. Siksi kuvaankin suurta tarkkuutta vaativat kohteet mv-filmille.
Suurennossuhdetta voi kasvattaa helposti, muttei halvalla ja laadukkaasti. Vain toisen noista voit saada, paitsi jos olet onnistunut varastamaan kuvauskaluston, silloin saat laatua todella halvalla.
Pokkarilla voi toki kuvata, jos laadulla ei ole niin väliä.

Lue lisää

Kyse on jälleen kerran siitä, että keskitytäänkö valokuvaamisessa niihin teknisiin yksityiskohtiin, joita silmä ei käytännössä havaitse, vai itse valokuvaamiseen.

Otetaanko jokainen valokuva sitä varten, että todistellaan optiikan piirtoa ja kennon dynamiikkaa, vai jotakin muuta tarkoitusta varten?

Minulla on järkkäri ja siihen laadukkaita objektiiveja. Omistan myös pokkarin. Ja sen kuvanlaatu on enemmän kuin tarpeeksi myös järkkärin kuvanlaatuun tottuneelle makrokuvauksessa. Halvoilla menetelmillä saa sellaista kuvanlaatua, että ihmetellä vain voi. Kuvat ovat erittäin teräviä. Suosittelen taas kokeilemaan.

Ja en toivo tähän vastaukseksi taas näitä iänikuisia "paskapuhetta"-kommentteja ja henkilökohtaisuuksiin meneviä "hanki silmät"-typeryyksiä.

jälleen kerran kirjoitti:

Kyse on jälleen kerran siitä, että keskitytäänkö valokuvaamisessa niihin teknisiin yksityiskohtiin, joita silmä ei käytännössä havaitse, vai itse valokuvaamiseen.

Otetaanko jokainen valokuva sitä varten, että todistellaan optiikan piirtoa ja kennon dynamiikkaa, vai jotakin muuta tarkoitusta varten?

Minulla on järkkäri ja siihen laadukkaita objektiiveja. Omistan myös pokkarin. Ja sen kuvanlaatu on enemmän kuin tarpeeksi myös järkkärin kuvanlaatuun tottuneelle makrokuvauksessa. Halvoilla menetelmillä saa sellaista kuvanlaatua, että ihmetellä vain voi. Kuvat ovat erittäin teräviä. Suosittelen taas kokeilemaan.

Ja en toivo tähän vastaukseksi taas näitä iänikuisia "paskapuhetta"-kommentteja ja henkilökohtaisuuksiin meneviä "hanki silmät"-typeryyksiä.

Lue lisää

Ainakin minä tykkään ottaa makrokuvia siksi että isosta ja hyvälaatuisesta makrokuvasta näkee sellaista mitä ei paljaalla silmällä näe, siristelemättä silmiään kipeäksi. Huonosta makrokuvasta taas näkee sen mitä paljaallakin silmällä, joskus jopa vähemmän.

jälleen kerran kirjoitti:

Kyse on jälleen kerran siitä, että keskitytäänkö valokuvaamisessa niihin teknisiin yksityiskohtiin, joita silmä ei käytännössä havaitse, vai itse valokuvaamiseen.

Otetaanko jokainen valokuva sitä varten, että todistellaan optiikan piirtoa ja kennon dynamiikkaa, vai jotakin muuta tarkoitusta varten?

Minulla on järkkäri ja siihen laadukkaita objektiiveja. Omistan myös pokkarin. Ja sen kuvanlaatu on enemmän kuin tarpeeksi myös järkkärin kuvanlaatuun tottuneelle makrokuvauksessa. Halvoilla menetelmillä saa sellaista kuvanlaatua, että ihmetellä vain voi. Kuvat ovat erittäin teräviä. Suosittelen taas kokeilemaan.

Ja en toivo tähän vastaukseksi taas näitä iänikuisia "paskapuhetta"-kommentteja ja henkilökohtaisuuksiin meneviä "hanki silmät"-typeryyksiä.

Lue lisää

Kuten itsekin olen tässä todennut niin pokkarit ovat ihan hyviä juurikin lähikuvissa. Sieltä löytyy monta todellista "helmeä" tuohon tarkoitukseen ja se ei vaadi pokkarilta mitään ylitse pääsemätöntä. Ok, siis edelleenkään pokkari ei pysty järkkärin ja oikean optiikan tasoon, mutta makrokuvissa sillä ei varsinaisesti ole väliä. Hyvä kuvaaja ja oikea "kalusto" pystyy tässä tuloksiin, joita ei kukaan pysty erottamaan A3 kokoisista tulosteista järkkäristä.

"Niin ja Canon SX1:ssä makrokuvaus alkaa 0cm eli jos vain on valoa niin se voi kohdistaa linssissä kiinni olevaan kohteeseen"

Tuohan on pelkkää potaskaa. Kuvausetäisyys mitataan kuvatasosta! Ja kaiken lisäksi kuvausetäisyys ei kerro kuvautumissuhteesta yhtään mitään.

höpöä kirjoitti:

"Niin ja Canon SX1:ssä makrokuvaus alkaa 0cm eli jos vain on valoa niin se voi kohdistaa linssissä kiinni olevaan kohteeseen"

Tuohan on pelkkää potaskaa. Kuvausetäisyys mitataan kuvatasosta! Ja kaiken lisäksi kuvausetäisyys ei kerro kuvautumissuhteesta yhtään mitään.

Lue lisää

Et selvästikkään ymmärtänyt tätä loppu kevennystä. Mikä tuossa nyt meni sulta yliymmärryksen? Minähän puhuin tuossa vain ja ainoastaan lyhimmästä tarkennusetäisyydestä tuolla kameralla, joka on supermakrotilassa 0cm.

Olen tässä ihmetellyt näitä väitteitä/tietoja kameran laadukkuuksista ja heikkouksista. Samalla ihmetellyt taistelua järkkärien ja pokkarien välillä. Nyt täytyy oikein kysyä kaikilta asiantuntijoilta, että miten kykenette erottamaan kuvan laadun tietokoneen näytöltä, jonka ominaisuudet ovat rajatut? Kuvaajienkin kuvaamisen taidoissa taitaa olla oma osuus kuvien laadussa.. Tulostatteko kuvat ja katsotte luupilla laadukkuuden? Laatu taitaa heikentyä myös tulostuksessakin...

Esim. Tässä väitetään, että Panasonicin makrokuvan laatu on parasta mitä ks. henkilö on koskaan nähnyt...??

Kun katsoin linkissä olleita kuvia, niin en kykenisi sanoa varmuudella millä kameralla mikäkin kuva on kuvattu.

Heitetäänpäs ehdotus: Ottakaa saman pikselimäärän omaavan digipokkarin, bridgen ja järkkärin. Kuvatkaa samasta kohteesta parhaimmalla mahdollisella säädöllä kuvat ja liittääkää ne johonkin kuvapankkiin, josta kaikki voivat käydä niitä katsomassa. Älkää laittako kuviin tietoja mikä on kuvattu milläkin. Kertokaa mitä kameroita (järkkärissä myös objektiivi) olette käyttäneet, sekä samalla asetukset (aukot, herkkyys, suljinnopeus, jne..) ja suuret tietäjät voivat sitten käydä kertomassa mikä kuva on otettu milläkin. Uskoisin näiden selventävän enemmän kuin tämä iänikuinen väitteleminen millä kykenee ottamaan hyviä makrokuvia ja muutenkin kuvien laatu eroavaisuudet tulisi selvennettyä.

Mistä tietää? kirjoitti:

Olen tässä ihmetellyt näitä väitteitä/tietoja kameran laadukkuuksista ja heikkouksista. Samalla ihmetellyt taistelua järkkärien ja pokkarien välillä. Nyt täytyy oikein kysyä kaikilta asiantuntijoilta, että miten kykenette erottamaan kuvan laadun tietokoneen näytöltä, jonka ominaisuudet ovat rajatut? Kuvaajienkin kuvaamisen taidoissa taitaa olla oma osuus kuvien laadussa.. Tulostatteko kuvat ja katsotte luupilla laadukkuuden? Laatu taitaa heikentyä myös tulostuksessakin...

Esim. Tässä väitetään, että Panasonicin makrokuvan laatu on parasta mitä ks. henkilö on koskaan nähnyt...??

Kun katsoin linkissä olleita kuvia, niin en kykenisi sanoa varmuudella millä kameralla mikäkin kuva on kuvattu.

Heitetäänpäs ehdotus: Ottakaa saman pikselimäärän omaavan digipokkarin, bridgen ja järkkärin. Kuvatkaa samasta kohteesta parhaimmalla mahdollisella säädöllä kuvat ja liittääkää ne johonkin kuvapankkiin, josta kaikki voivat käydä niitä katsomassa. Älkää laittako kuviin tietoja mikä on kuvattu milläkin. Kertokaa mitä kameroita (järkkärissä myös objektiivi) olette käyttäneet, sekä samalla asetukset (aukot, herkkyys, suljinnopeus, jne..) ja suuret tietäjät voivat sitten käydä kertomassa mikä kuva on otettu milläkin. Uskoisin näiden selventävän enemmän kuin tämä iänikuinen väitteleminen millä kykenee ottamaan hyviä makrokuvia ja muutenkin kuvien laatu eroavaisuudet tulisi selvennettyä.

Lue lisää

Se olisi tulos. Jos kuvat otetaan hyvissä valaistusolosuhteissa, kuten makrokuvat otetaan, niin ei niistä eroa huomaa.

itselles kirjoitti:

Et selvästikkään ymmärtänyt tätä loppu kevennystä. Mikä tuossa nyt meni sulta yliymmärryksen? Minähän puhuin tuossa vain ja ainoastaan lyhimmästä tarkennusetäisyydestä tuolla kameralla, joka on supermakrotilassa 0cm.

Lue lisää

Jos tarkennusetäisyys on 0 cm, niin kohde on kuvakennossa kiinni. Onko vaikea ymmärtää että kuvausetäisyys mitataan filmin tai kuvakennon pinnasta lähtien, ei objektiivin etulinssistä!

ymmärrä kirjoitti:

Jos tarkennusetäisyys on 0 cm, niin kohde on kuvakennossa kiinni. Onko vaikea ymmärtää että kuvausetäisyys mitataan filmin tai kuvakennon pinnasta lähtien, ei objektiivin etulinssistä!

Lue lisää

...lisätä nollaan suunnilleen se viisi senttiä, joka linssistä on pokkarin kennoon. Näytänpä: 0 5 = 5.

Silleen.

kuvia toisistaan kirjoitti:

Se olisi tulos. Jos kuvat otetaan hyvissä valaistusolosuhteissa, kuten makrokuvat otetaan, niin ei niistä eroa huomaa.

Mutta kun täällä esiintyvät mestarit kuvaavatkin makrokuvansa hämärässä, käsivaralta, aallokossa keinuvassa veneessä, pikällä kiinteäpolttovälisellä lasilla jossa on kuvanvakaaja.

Pokkarista ja zoomista puhuminen on pyhäinhäväistystä näille elämää suuremmille mestarikuvaajille.

2x4 kirjoitti:

Mutta kun täällä esiintyvät mestarit kuvaavatkin makrokuvansa hämärässä, käsivaralta, aallokossa keinuvassa veneessä, pikällä kiinteäpolttovälisellä lasilla jossa on kuvanvakaaja.

Pokkarista ja zoomista puhuminen on pyhäinhäväistystä näille elämää suuremmille mestarikuvaajille.

Lue lisää

Ei täällä tainnut kyllä olla yhtään viestiä, joka olisi todennut että siihen tarvitsee järkkärin, vaan pokkari riittää varsin hyvin tähän tarkoitukseen. Minusta tuollaiset väittelyt ovat vähän naurettavia, pokkarit ovat pokkareita eivätkä vastaa järkkäreitä. Tässä vaan puhutaan sellaisesta asiasta, jossa pokkaritkin ovat erittäin päteviä... Tämän tyylisessä keskustelupalstassa on vaan näitä merkkiuskollisia omistajia, jota yleensä näkee vain järkkäreiden puolella. Käsittämätöntä että mitä joku ihminen saa siitä, että suosittelee sitä omaa pokkariaan tarkoituksiin missä se on keskinkertainen. Sitä täällä tapahtuu huomattavasti enemmän kuin järkkäreiden kehumista.