Olen 17-vuotias goottityttö. Onko asia niin, että haluton vetää enemmän kiinnostusta puoleensa, kuin halukas? Nyt nimittäin pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä. Muutama kuukausi sitten, kun vielä etsimällä etsin treffiseuraa, kukaan ei näyttänyt kiinnostusta.
Mutta heti kun päätin, ettei minulla tarvitse olla poikaystävää, kaverithan ne ovat tärkeimpiä, niin heti alkoi joka puolelta sataa porukkaa. Koulustakin ovat muutamat ruvenneet katselemaan minua "sillä silmällä" ja yksi jopa antoi puhelinnumeronsa.
Miksi? Mistä tämä johtuu? Kaipaavatko he haastetta vai onko tämä jotain julmaa pilaa? He tiesivät, että etsin jotakuta, mutta eivät silloin tehneet aloitetta, mikseivät? Olivatko he liian ujoja? Mistä he rohkaistuivat? Miksei muutamaa kuukautta sitten voinut järkätä treffejä?
Onko tämä nyt jotain "Haluan, mutta tiedän, etten saa"-systeemi? Jos on, niin sehän tarkoittaa, että heti kun minua alkaakin kiinnostaa, niin poikaa taas ei kiinnosta pätkääkään.
Ja sitten vielä Ex-poikaystäväni, joka jätettyään minut tuntui tietävän, mitä on tekemässä, olemme kavereita, mutta muutama viikko aloin saada häneltä viestejä, joissa hän ehdottelee, että "voitais vielä kokeilla" mutta tietää, etten palaa, niin kuin tuskin hänkään tosissaan on, kunhan vai kokeilee.
Mikseivät pojat voi etsiä itselleen jotakuta oikeasti heille sopivaa? Mikseivät he napanneet minua silloin kun minua vielä kiinnosti?
Luulempa, että tässä oli tarpeeksi ogelmastani. Kiitos jos jaksoitte lukea, toivottavasti ette saanut musta ihan täysin tunnevammaista kuvaa...
Mutta heti kun päätin, ettei minulla tarvitse olla poikaystävää, kaverithan ne ovat tärkeimpiä, niin heti alkoi joka puolelta sataa porukkaa. Koulustakin ovat muutamat ruvenneet katselemaan minua "sillä silmällä" ja yksi jopa antoi puhelinnumeronsa.
Miksi? Mistä tämä johtuu? Kaipaavatko he haastetta vai onko tämä jotain julmaa pilaa? He tiesivät, että etsin jotakuta, mutta eivät silloin tehneet aloitetta, mikseivät? Olivatko he liian ujoja? Mistä he rohkaistuivat? Miksei muutamaa kuukautta sitten voinut järkätä treffejä?
Onko tämä nyt jotain "Haluan, mutta tiedän, etten saa"-systeemi? Jos on, niin sehän tarkoittaa, että heti kun minua alkaakin kiinnostaa, niin poikaa taas ei kiinnosta pätkääkään.
Ja sitten vielä Ex-poikaystäväni, joka jätettyään minut tuntui tietävän, mitä on tekemässä, olemme kavereita, mutta muutama viikko aloin saada häneltä viestejä, joissa hän ehdottelee, että "voitais vielä kokeilla" mutta tietää, etten palaa, niin kuin tuskin hänkään tosissaan on, kunhan vai kokeilee.
Mikseivät pojat voi etsiä itselleen jotakuta oikeasti heille sopivaa? Mikseivät he napanneet minua silloin kun minua vielä kiinnosti?
Luulempa, että tässä oli tarpeeksi ogelmastani. Kiitos jos jaksoitte lukea, toivottavasti ette saanut musta ihan täysin tunnevammaista kuvaa...
Vastaukset 2
Vanhimmat
silkkaa sattumaa.
Eli siis vähän niinkuin käänteispsykologia. Kun jollekkin sanoo että älä vaan tee sitä, niin se tekee. Nyt kun olet "Älkää vaan tulko"-fiilingillä liikkeellä niin ne tulee. :D
Minäkin olen etsinyt tarpeeksi ja julistanut että en ikinä rakastu/aio rakastua (mikä on ihan mahdollista tapauksessani) ja että en koskaan sitoudu tai ala seurustella. Minulla on nyt parempaa ja tärkeämpää tekemistä enkä aio tuhlata elämääni johonkin toiseen ihmiseen. Tosin, minulla mikään ei ole muutunut. Ketään ei edelleenkään kiinnosta. Onnenksi. Se se olisi rasittavaa..