Melkeinpä tärkein Suomalainen arvo.
Itse olen koko ikäni pitänyt tuota arvoa tärkeänä ja siksi olenkin tarkastellut, pyöritellyt sitä monelta kantilta. Monet ystäväni ovat sanoneet minulle, että "lopeta"! Ja minähän en lopeta, koska minua kiinnostaa tuon sanan merkitys syvästi. Arvo sinänsä ei enää kiinnosta minua, vaan pelkästään henkilökohtainen kysymys siitä: "Voinko huomenna olla rehellisempi kuin tänään? Ja jos voin niin mitä se merkitsee?"
Joku voisi sanoa, että olen "seonnut" tähän asiaan ja hän olisi täysin oikeassa.
PS. "Hullu mikä hullu, se on vain hulluksi tullu"
Itse olen koko ikäni pitänyt tuota arvoa tärkeänä ja siksi olenkin tarkastellut, pyöritellyt sitä monelta kantilta. Monet ystäväni ovat sanoneet minulle, että "lopeta"! Ja minähän en lopeta, koska minua kiinnostaa tuon sanan merkitys syvästi. Arvo sinänsä ei enää kiinnosta minua, vaan pelkästään henkilökohtainen kysymys siitä: "Voinko huomenna olla rehellisempi kuin tänään? Ja jos voin niin mitä se merkitsee?"
Joku voisi sanoa, että olen "seonnut" tähän asiaan ja hän olisi täysin oikeassa.
PS. "Hullu mikä hullu, se on vain hulluksi tullu"
Vastaukset 12
Vanhimmat
on, että voit sanoa niin. Tutkivan mieli kohtaa totuuden ja totuus vapauttaa epävarmuuden kahleista. Epävarmuuden haihduttua katoaa halu hämäryyteen ja pystyy hyväksymään asiat sellaisina, ilman kaunisteluja.
esimerkiksi matematiikkaa. Matematiikkahan on vain viitekehys tai arkisemmin "keino" ymmärtää asioita.
Äärettömän pätevä keino ja looginen todellakin, mutta kuitenkin vain keino.
Sitten viimeisenä, vaan ei vähäisempänä on Usko.
Jos uskoo, niin saa. Siihen oveen avataan jne....
Tarina itsestäni: menetin uskoni itseeni... ja löysin sen taas. Kyllä... välillisesti "uskovaisen" ihmisen kautta.
"Mallinsin" uskovaisen uskon ja sain oman logiikkani takaisin.
kun uskon uskon
mikäli usko lakkaa
samase tulee
Perin ylevältä, nimittäin tuo rehellisyys. Se on hyvä asia, mutta vaikea toteuttaa. Riippuu kuinka tarkasti sitä tulkitaan. Onko esmes totuuden kiertäminen epärehellistä.
minultako kysyt?
Ylevyys on muiden heiniä, minä vain "pyrin" rehellisyyteen. Totuuttahan olen olen kiertänyt koko elämäni. Olenko silti rehellinen tunnustaessani sen? EN.
Näytin saavan 'epärehellisen' vastauksen.
kuka näistä "rehellisyydentavoittelijoista" selvää
saa?
On mahdollista olla rehellinen kuitenkaan olematta sitä.
siitähän puhunkin.
haaskansyöjät. Susi -- lammas. ? Miten käy ? Kaikki on suhteelista. Rehellisyys siihen asti joustavaa, että ei sorru epärehellisyyteen eli petokseen.
Jee- sukset! tai "Jeesukset"! ja alkaa moraali.
En ole suostunut kumpaankaan ja "ihmiset" ovat aina saaneet ajatella minusta mitä haluavat.
"Uskon ja to ja uskon tohonkin"
mikä on rehellisyyden ja totuuden suhde?
ovathan ne rinnasteisia, koska vaikeaa olla rehellinen, jos ei "totuutta" tiedä.
Ajattelen, että totuus maailmasta on subjektiivisten: ajattelun, kokemusten, olettamusten ja hankitun tiedon rakenne ihmisen mielessä. Voiko se olla "oikea totuus"... onkin:)