Hei, minulla on ollut Minoltan järjestelmäkamera, nyt haluaisin hankkia vastaavan digijärkkärin.
Ongelma on se, etten täysin ymmärrä miten monipistetarkennus toimii, miten siinä valitaan mihin tarkennetaan? Vanhassa järkkärissäni tykkäsin käyttää sitä että valitaan keskelle kohta, johon halutaan tarkentaa, painetaan puoleenväliin, rajataan kuva uudelleen ja sitten painetaan laukaisin alas. Tarpeen vaatiessa käytin käsitarkennusta. (Termit saattavat kyllä olla minulla vähän hakusessa.)
Haluaisin kameran joka olisi nopea, edellinen ei ollut kovinkaan nopea. Tarkoitan nopeudella siis sitä että kun painaa laukaisimen alas niin ei mene montaa sekuntia siihen kun kamera ottaa kuvan. Olisi myös kiva jos kamerassa olisi eri kuvaustoimintoja kuten liikkuvan kohteen kuvaus, hämäräkuvaus, maisemakuvaus ja potrettikuvaus, myös punasilmäisyyden poisto olisi kiva. Salama taitaa lähes kaikissa olla sisäänrakennettuna? Inhoan sellaisia halpoja pilipalikameroita joissa ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa tarkennukseen.
Minoltan kameroita ei taida olla enää saatavilla, taitavat olla Konica-merkkisiä nykyään, mutta olisikohan esim. Canon EOS 1000D minulle sopiva kamera? Osaako joku kertoa käytännön kokemuksia Canonin kameroista ja olisiko kyseinen malli sellainen kuin toivon (nopea, tarkennuksen pystyy itse valitsemaan, käsitarkennusmahdollisuus, salama ja kuvausohjelmat...)? Kyseinen kamera on nyt Anttilassa tarjouksessa 449e (kallis/halpa?).
Olisin erittäin kiitollinen jos joku neuvoisi.
Ongelma on se, etten täysin ymmärrä miten monipistetarkennus toimii, miten siinä valitaan mihin tarkennetaan? Vanhassa järkkärissäni tykkäsin käyttää sitä että valitaan keskelle kohta, johon halutaan tarkentaa, painetaan puoleenväliin, rajataan kuva uudelleen ja sitten painetaan laukaisin alas. Tarpeen vaatiessa käytin käsitarkennusta. (Termit saattavat kyllä olla minulla vähän hakusessa.)
Haluaisin kameran joka olisi nopea, edellinen ei ollut kovinkaan nopea. Tarkoitan nopeudella siis sitä että kun painaa laukaisimen alas niin ei mene montaa sekuntia siihen kun kamera ottaa kuvan. Olisi myös kiva jos kamerassa olisi eri kuvaustoimintoja kuten liikkuvan kohteen kuvaus, hämäräkuvaus, maisemakuvaus ja potrettikuvaus, myös punasilmäisyyden poisto olisi kiva. Salama taitaa lähes kaikissa olla sisäänrakennettuna? Inhoan sellaisia halpoja pilipalikameroita joissa ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa tarkennukseen.
Minoltan kameroita ei taida olla enää saatavilla, taitavat olla Konica-merkkisiä nykyään, mutta olisikohan esim. Canon EOS 1000D minulle sopiva kamera? Osaako joku kertoa käytännön kokemuksia Canonin kameroista ja olisiko kyseinen malli sellainen kuin toivon (nopea, tarkennuksen pystyy itse valitsemaan, käsitarkennusmahdollisuus, salama ja kuvausohjelmat...)? Kyseinen kamera on nyt Anttilassa tarjouksessa 449e (kallis/halpa?).
Olisin erittäin kiitollinen jos joku neuvoisi.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jos et olekkaan trolli vaan muuten sekaisin niin suosittellen ostamaan mahdollisimman halvan digipokkarin josta löytyy manuaalivalinnat, järkkäriä et tarvitse koska et edes tiedä mitä se tarkoittaa.
Vai olisiko Canon 450D parempi valinta? Mitä käytännön eroja Canon EOS 1000D:llä ja Canon 450D:llä on? Canonin nettisivujen vertailutaulukko ei vastannut mielestäni tähän kysymykseen, tiedot olivat lähes samanlaiset kummankin kameran kohdalla.
Näille TrollKillin tyyppisille ihmisille: Kskustelupalstat ovat keskustelua ja neuvojen kysymistä varten, pyydän täällä apua kokeneemmilta, minulla kun ei ole ollut aiemmin omaa digikameraa vaikka kuvaamista muuten olenkin harrastellut ja mielelläni nyt siirtyisin digiaikaan. Sellaisista halvoista pokkarikameroista en edelleenkään pidä, sellainen minulla on viimeksi ollut 9-vuotiaana.
Minoltan kamerasta olisi aika luonnollista siirtyä Sonyyn. Sonyyn siksi, että edellisen kamerasi putket käyvät myös Sonyyn. Alpha100, 200, 300, 350 olisivat sopivia vaihtoehtoja. Itselläni 300 ja tyytyväinen olen. Kaikista järkkäreistä löytyy haluamasi ominaisuudet ja ei muuta, kuin testailemaan miltä rungot tuntuvat kädessä.
Tämä ei tarkoita etteikö Canon olisi yhtä hyvä. Uskon kuitenkin, että löydät haluamasi varsin helposti jos hieman luet testejä ja luet käyttäjäkokemuksia.
Canon 1000D. Sopii juuri hyvin sinulle.
Voit yhä käyttää vain keskimmäistä tarkennuspistettä ja rajata, jos siltä tuntuu. Sen voi valita nopeasti muistaakseni rullaa pyörittämällä. Valinnan voi tehdä hyvin nopeasti kun siihen tottuu, ja se näkyy suoraan näytöllä sekä etsimessä. Näet myös näytöllä merkin tarkennuksen onnistumisesta sekä mitkä tarkennuspisteet ovat fokuksessa.
Painalluksesta kuvan ottoon kuluu noin kymmenesosasekunti, joten nopeampaa on. Tarkennus voi tosin viedä objektiivistä riippuen eri ajan, USM-objektiivit ovat nopeimpia. USM tarkoittaa ultraäänimoottoria. Esitarkennettuna kuvan otto on tietenkin välitöntä.
Sekä 1000D:ssä ja 450D:ssä on eri kuvaustoimintoja - on tosin kyseenalaista kannattaako niitä käyttää, kun saman saa aina Av tai Tv moodissa. Av:ssä valitaan ensiksi aukko, ja Tv:ssä suljinaika. Digitaalikamerassa joutuu myös valitsemaan ISO-arvon, mitä suurempi se on, sitä valoisempia kuvat ovat - mutta myös kuvakohina lisääntyy. ISO 100 on hyvä jos valoa riittää, kuvakohinaa ei ole lainkaan, ISO 800 on normaalisti maksimi. ISO 1600 hätätapauksissa, siinä näkee jo selvästi kuvakohinaa.
Asiasta voisi kirjoittaa vaikka kirjan... siksi suosittelenkin lukemaan jonkin valokuvausta käsittelevän kirjan.
Nuo mainitsemasi mallit ovat hyviä kameroita. 450D:ssä on sama kenno ja prosessori kuin edistyneemmissäkin kameroissa ja se tuottaa samanlaista jälkeäkin. Kittioptiikkakin on hyvä.
Kannattaa harkita kaupan päälle esim. vähän alle satasella Canonin 50/1.8-linssin ostamista. Se käy mainiosta potrettilasista ja tuottaa veitsenterävää kuvaa. 18-55 IS -optiikkakin on taulukoissa ja laboratoriotesteissä pärjännyt hyvin, mutta ainakin itselläni käytännön kokemus on osoittanut, että esimerkiksi tuo 50-millinen voittaa sen reilusti kuvanlaadussa.
Muutkin merkit ja mallit samassa hintaluokassa ovat hyviä, joten merkkikysymys tämä ei ole.
Jos olet omistanut aikanaan Minoltan, saattaa sinulla olla Minoltan optiikkaa jälellä? Minoltan optiikkaa sopii suoraan nykyiseen Sonyyn joka on tuonut markkinoille nopeassa tahdissa kilpailukykyisiä uusia kameramalleja, A200, A300 jossa on kääntyvä Live View -näyttö, ja 14,2 megapikselin A350. Nyt on A700 tullut hinnaltaan erittäin kilpailukykyiseksi ollen Rajalassa DT 18-70/3.5-5.6 kittioptiikan kanssa 799,00 €. http://www.rajalacamera.fi/www/popupcard.php?id=3784
Tuossa tarjontaa kyseisessä paikassa: http://www.rajalacamera.fi/www/shophaku.php?keywords=sony
Sonyssa saattaisi olla toiminnaltaan tuttuja piirteita josta syystä kameran käyttöönotto olisi helppoa. Kameroissa on myös kuvanvakaaja rungossa, joten vakaaja ei ole optiikasta riippuvainen kuten Canonilla ja Nikonilla, optiikat siis ovat käytännössä edullisempia.
Monipistetarkennus toimii sekä automaattisesti että valinnan mukaan. Sinulle tutuksi tullut keskustaan kohdistuava tarkennuksen lukitus toimii edelleen aivan samoin Sonyn kameroissa, ja luullakseni muissakin. Käsitarkennus on edelleen mukana kuvioissa kaikissa järkkäreissä!
Kaikki järkkärit pitävän sisällään nämä valmiit valintakiekosta veivattavat kuvaustyylit, maisema, potretti yökuvaus, lähikuva, urheilukuva jne ja ne toimivat nopeasti.
Jatkuvaa tarkennusta on valittavissa ainakin Sonyn kameroissa - luullakseni muissakin on samat ominaisuudet. Salama on jokaisessa perusjärkkärissä punasilmäisyyden poiston kera.
Kameran valinta on pitkälti maku sekä hinta kysymys, käy katsomassa ja tunnustelemassa miltä kamerat tuntuvat omassa kädessä. Pentax on myös hyvä kamera ja arvosteluissa hyväksi arvoitu kuten Canonkin.
Sony on 'ikiaikaisesti' nikkaroinut elävän kuvan kameroita - käsittääkseni vielä hyvällä menestyksellä. Pysäytyskuvakameroita sillä ei ole ollut.
Taannoin Konica joutui heittämään pyyhkeen kehään kannattavuusongelmien takia (vaikka teki OEM-valmistajana muillekin) ja pisti hynttyyt yhteen Minoltan kanssa. Bisnestä ei vieläkään syntynyt, ja kameraosaaminen myytiin Sonylle, jolla oli rahaa tuotekehitykseen. Lopputulos on Alpha-sarja.
Teknisfilosofinen juttu on sitten se, onko kuvanvakaajan paikka lähellä kuvatasoa vai linssiryhmien välissä.
Viimeisin ei-Olympus kamerani oli Minoltan Dimage 7. Iän huomioiden ihan hyvä kamera, mutta jotenkin en päässyt sisälle Minoltan maailman.
Kaverillani on Sony A700, joka on suunnilleen samaa tasoa kuin Oly E-3, Nikon D300 tai Canonin uudet kymppisarjaiset eli todella hyvä kamera. Sony on agressiivisella hinnoittelulla vallannut markkinoita, joten merkki voisi olla nyt hyvä valinta, jos lähtee puhtaalta pöydältä ja varsinkin jos nurkissa pyörii Minoltan linssejä.
"Kaikki järkkärit pitävän sisällään nämä valmiit valintakiekosta veivattavat kuvaustyylit, maisema, potretti yökuvaus, lähikuva, urheilukuva jne ja ne toimivat nopeasti."
Nämä löytyy vain harrastelijoille tarkoitetuista kameroista (esimerkiksi Sony 700:ssa on Oly E-3:ssa ei ole edes valikkokiekkoa vaan asetus laitetaan kätevästä info-ikkunasta), joten se kertoo pikemminkin mille asiakaskkunnalle laite on suunniteltu (ei siis kameran tasosta). Kukkahattumoodiksi haukuttu ominaisuus on erittäin hyvä satunnaisesti kuvaaville, mutta turha, jos käytät kameraa (lähes) päivittäin.
Kamerassani on 11 tarkennuspistettä, joista käytän normaalisti vain keskimmäistä, jotta tietäisin varmasti mihin tarkennus napsahtaa ja tietenkin tottumuksesta. Lisäpisteet ovat erittäin hyviä esimerkiksi lentävää lintua kuvatessa (samoin jatkuva tarkennus).
Canon D1000:sta en osaa sanoa mitään, mutta se on alimmanan tason Canon eikä sitä vo tietenkään verrata Sony A700:aan.
Kameraa valitettaessa raha ei saisi olla tärkein tekijä. Kokeile kaupassa miltä tuntuu kamerat, joihin sinulla on varaa ja valitse tuntuman perusteella paras. Tekniikka harvoin rajoittaa kuvaajan luovuutta ja samat rajoitukset on kaikilla: aina järkkäri ei tarkenna, kaikissa on kohinaa ja aina nurmi on vihreämpää aidan toisella puolella.
Erehdyt Kimmo, ainakin A700:n kohdalla! Valintakiekossa on samat valinnat kuin esimerkiksi A200:ssa.
http://www.sony.fi/product/dss-digital-slr/dslr-a700#
Muissa "paremmissa" rungoissa ehkä ei. Käytännössä pidän valmiiden kuvaustyylien olemista valintakiekossa erittäin selkeänä ja toiminnaltaan yksinkertaisen, jollon ei tarvitse hakea valikkopuusta näpyttelemällä vaihtoehdoista haluttua toimintoa. Homman näkee kertaheitolla eikä tarvise opetella valikkoviidakkoa tietääkseen mistä se on löydettävissä. Asia on suurinpiirtein sama kuin radioissa aikanaan korvattiin äänenvoimakkuuspotikka nappuloilla joita näpyteltiin äänenvoimakkuutta säädettäessä. Nyt on palattu potikkalinjalle takaisin - siis kierrettävä äänenvoimakkuusnappi.
No, off topiccia tuo potikka-osa..
"Nämä löytyy vain harrastelijoille tarkoitetuista kameroista (esimerkiksi Sony 700:ssa on Oly E-3:ssa ei ole edes valikkokiekkoa vaan asetus laitetaan kätevästä info-ikkunasta),"
Ei Sony 700 ja Olympus E-3 voi oikein ammattimalleiksi luokitella. Harrastelijoille tarkoitettuja kameroita mieluummin.
> Valintakiekossa on samat valinnat kuin esimerkiksi A200:ssa.
http://www.sony.fi/product/dss-digital-slr/dslr-a700#
Muissa "paremmissa" rungoissa ehkä ei.
...oli kameroissa sentään kaksi valintakiekkoa kuten minun Sony A100:ssa.
http://www.dpreview.com/reviews/SonyDSLRA100/page4.asp
Kyllä tuo yhden valintakiekon sotku on ainakin minusta vaikeampi käyttää kun kokeilin tuota tytön Nikon D60:stä.
http://www.dpreview.com/reviews/canoneos50d/page4.asp
http://www.dpreview.com/reviews/nikond300/page3.asp
http://www.dpreview.com/reviews/pentaxk20d/page3.asp
Teinien kännykkäfilosofiaa sanoisin.
Joku kirjoitti
"Kaikki järkkärit pitävän sisällään nämä valmiit valintakiekosta veivattavat kuvaustyylit…"
Kirjoitin
"Nämä löytyy vain harrastelijoille tarkoitetuista kameroista (esimerkiksi Sony 700:ssa on Oly E-3:ssa ei ole edes valikkokiekkoa vaan asetus laitetaan kätevästä info-ikkunasta)"
ja sinä
"ainakin A700:n kohdalla! Valintakiekossa on samat valinnat kuin esimerkiksi A200:ssa."
Näin luulin sanoneenikin. Itse asiassa tarkistin asian netistä, sillä en tietenkään muista kavereiden kameroista paljoa muuta kuin merkin ja jotain perusasioita. Yritin tällä sanoa, että kameran ulkomuoto kertoo myös kenelle se on tarkoitettu ja minkälainen mielikuva halutaan luoda. Sony 700 haluaa luoda kuvan hyvästä harrastelijoille tarkoitetusta kamerasta (mitä se kieltämättä on), mutta ei haluta antaa mielikuvaa ammattilaisrungosta, sillä sen julkaisuhetkellä oli A900 jo piirustuspöydällä. Oly E-3 on edellisen kanssa saman tason kamera, mutta merkin ykkösrunko ja siksi kuvausmoodi valitan painamalla mode-nappulaa ja pyörittämällä valintakiekkoa. E-3:ssa näyttää olevan 24 nappia ja kaksi valintakiekkoa sekä kehuttu info-ruutu, josta nopeasti näkee käytössä olevat valinnat.
"…valmiiden kuvaustyylien olemista valintakiekossa erittäin selkeänä…Homman näkee kertaheitolla eikä tarvise opetella valikkoviidakkoa tietääkseen mistä se on löydettävissä."
Oly E-3:sta puuttuu kaikki kukkahattuvalinnat. Tällä halutaan luoda "ammattimaista" imagoa ja aniharva E-3:n käyttäjä niitä edes tarvitsisi
Ammattilaismalli on mielenkiintoinen käsite sikäli, että sillä voidaan tarkoittaa mallia, jota myydään ammattilaisille, kameraa jota käyttää ammattilaiset tai kameraa, joka olisi riittävän hyvä ammattilaisten käytettäväksi.
En tunne ketään, joka käyttäisi nykyään Olya leivän hankkimiseen (mutta aikoinaan käytti Ole E-10:ä), mutta tunnen kuvaajan joka käyttää Nikon D300 ja olen nähnyt viimeisen vuoden aikana ammattilaisen kädessä esimerkiksi Nikon D90 ja Pentaxin. Oly E-3 voisi olla hyvä valinta luontokuvaajalle, mutta tietääkseni Lauri Sipun lisäksi sitä ei käytä kukaan suomalainen. (Lauri Sippu on loistava kuvaaja, jonka hyvät sivut on poistettu netistä esimerkiksi http://www.vuodenluontokuva.fi/default.asp?V_DOC_ID=1249). Jotenkin ajattelemme ammattilaisilla lehtikuvaajia (jotka paikallisessa sanomalehdessä käyttävät Nikon D3:a) tai mainoskuvaajia (päätoimisia ei täälläpäin ole), mutta myös pikkupaikkojen ainoan valokuvaaman ihmiset ovat ammattilaisia. 5000 asukkaan kunnan ainoa valokuvaamo ei ole kultakaivos vaan siellä on pakko harkita tarkkaan mitä ostaa. Kamera valitaan siten, että kaikki vanha laitteisto voidaan hyödyntää eikä siinä paljoa katsota kuvapuskurin kokoa tai ISO 3200:n kohinaa. Haastavimmat kuvat otetaan filmille.
Tuossa joku vihjaili siihen malliin, että Sony A700 ja Olympus E-3 olisivat jotain ammattimalleja.
Ammattimalliksi Sonylta kelpaisi kinokoon A900. Olympukselta ei taida edes löytyä kinokoon digiä.
Leivän toki voi ja saa tienata vaikka millä kameralla.
Määritelläänkö joku runko ammattilaisrungoksi tai ei on kameran käyttämisen kannalta aivan yhdentekevä asia. Yritin kirjoituksessa sanoa, että vaikka Sony A700, Oly E-3, Nikon D-300, Canon D50... ovat samantasoisia kameroita, Olympus haluaa kamerasta tulevan ammattilaisrungon mielikuva ja muut eivät, sillä niillä on tarjolla (tai Sonyn tapauksessa suunnitteella) kalliimpi kamera.
Usein ammattilaisrunko määritellään hinnan avulla. Ammattilaisrungolla tarkoitetaan kestämään rakennettua kameraa, joka on valmistajan kallein malli. Usein näissä on kiinnitetty huomio sääsuojaukseen, sulkimen kestämiseen... Tällaisen määritelmän mukaan E-3 on ammattilaisrunko. "Men efter att ha tagit flera tusen bilder med E-3 finns det inte mycket som tyder på att den inte håller vad Olympus lovar. Nämligen att den är ett fullblodsproffs som har en slutare som tål minst 150 000 exponeringar samt världens hittills snabbaste autofokus." Kirjoitti Lasse Svendsen otsikolla "Bombsäkert proffs" http://www.bildochljud.se/test-olympus-e-3.50611.87o4205o83.lbt.html
Toinen tapa määritellä ammattilaisrunko on markkinointi. Jos kameraa markkinoidaan ammattilaisrunkona, se on ammattilaisrunko. Tässäkin suhteessa E-3 eroaa aikaisemmin mainituista kameroista.
Kolmas tapa ajatella asiaa on kameran käyttäminen. Magnus Fröderberg kirjoitti "Kameran kommer antagligen främst att locka avancerade amatörer även om Olympus gärna ser den i händerna på proffs. Men E-3:an kan bli en framgång bland naturfotografer som vill ha ett tåligt hus, utmärkt optik, inbyggd bildstabilisering och som inte fotograferar på högsta iso." Otsikolla Olympus E-3: "Ny favorit för naturfoto" http://www.kamerabild.se/artikel/olympus_e-3_ny_favorit_for_naturfoto_080229155355-860.html
Suomalaisen digitaalisen luontokuvauksen grand old man on Lauri Sippu. Hänellä on poikkeuksellinen kuvankäsittelijä ja painaja tausta, joten hän osaa kiinnittää huomiota tulosteen kannalta oleellisiin asioihin ja unohtaa 100 % näyttöjen vertaamisen. Vuonna 2001 ilmestyneessä Mestarit luonnossa kirjassa hän ennustaa digitaalisen kuvaamisen yleistyvän luontokuvauksessa varsin nopeasti. Siihen aikaan hän käytti Nikon D1H runkoja, mutta vaihtoi Olympuksen leiriin kun E-sarja siirtyi järjestelmäkameroihin. Minun on mahdoton uskoa tällaisesta tinkimättömästä kuvaajasta, että hän olisi vaihtanut vain sen takia, että (toivottavasti) sai kuvausvälineet ilmaiseksi. Sipun ja muiden huippukuvaajien kuvia löytyy http://www.olympus.fi/consumer/dslr_imagegallery.cfm
Itse asiassa olen sitä mieltä, että pienen paikkakunnan valokuvaamossa ammattilaisrunkona kävisi mikä tahansa uudehko järjestelmäkamera, jos siihen on sopivat oheislaitteet ja linssit. Satunnaisiin passi-, rippi-, ylioppilas-, hää- ja lapsikuviin vaikuttaa enemmän ammattitaito ja välineiden tuntemus kuin kameran runko. Hätätilassa vanha filmikamera on edelleen luotettava sotaratsu.
Kaiken edellä olevan perusteella minusta on perusteltua puhua Oly E-3:sta ammattilaisrunkona vaikka en koskaan sitä tee, sillä asialla ei ole minulle merkitystä (ja siksi en jatka enää keskustelua). En koe olevani hyvä kuvaaja sen takia, että oikeasti hyvät kuvaajat käyttävät samanlaisia laitteita :-)
Sadas kerta totean, täälä ennenkin toistetun tapaan, kuvaustarve ja taito ratkaisevat kameran/laitteiston valinnan.Ammattilaisuus määritellään toisilla kriteereillä.Ei laitteiston mukaan.Vaikka kyllä ammattilaisetkin kiistelevät laitteistojen ominaisuuksista.Kukin taaplaa tyylillään.Ammattilaisten taidon ja arvon määrittelee viimekädessä kuluttaja.
Hinta-laatusuhteeltaan Sony alfa lienee paras valinta.
Kennot on samoja kuin monin verroin kalliimmissa Nikoneissa.
Hinna ton ilmeisesti markkinaosuuksien valtaamiseksi varsin edullusia.
Objektiivejakin löytyy sopivasti ja lisää on varmaan tulossa kun merkki on uusi.
200 – 900 mallit lienevät hintaluokkansa parhaita.
Kiitos kaikista järkevistä vastauksista, haukkujat jääköön omaan arvoonsa. Palsta tuntuu olevan puskista nimettömänä huutelijoiden hallussa joten poistun nyt. Tuntuu että digimaailman aloittelijat eivät ole tänne tervetulleita, sillä ei tunnu olevan väliä paljonko on aiemmin filmille kuvannut ja kuvia tehnyt.
Ostan luultavasti 1000D:n kuten alun perin suunnittelinkin. Liikkeissä minulle tyrkytettiin lähinnä pokkareita eikä suurin osa myyjistä osannut kertoa järkkäreistä. Rajalalta sain kuitenkin asiantuntevaa opastusta.
Edelleen otan mielelläni vastaan käytännön kokemuksia 1000D:stä.