neuvoja mitä tapahtuu seuraavaksi?
Miehelläni on huostattu lapsi 4v.
Vuosi sitten hän sai ekan yhteydenottopyynnön ja nyt syksyllä toisen johon vastasi ja me tapasimme sosiaalityöntekijän.
Lapsi on huostaanotettu omalta äidiltään ja isä ei ole tiennyt missä lapsi on ennenkuin nyt.
He tapaavat kahden viikon kuluttua.
Mitä sitten tapahtuu?
Mieheni on työssäkäyvä ja ei käytä mitään päihteitä, kaikki kunnossa siis.
hän on miettinyt pitkään mitä tekisi ja nyt on päättänyt että haluaa lapsen itselleen, eli meille.
Tilannetta mutkistaa se että lapsi huostattu perheeseen jonka sijaisäiti ei saa omia lapsi ja tämä on hänen ainut lapsensa.hän on myös eronnut eli asuvat kahden ja sen lisäksi on nyt vasta miehen yhteydenoton jälkeen kertonut lapselle, että ei ole lapsen bioäiti.
Lapsen biovanhemmat olivat erossa jo kun lapsi syntyi.mieheni olisi halunnut jo huostaanotto tilanteessa lapsen mutta kun isyys ei ollut varma niin päätyivät sijoitukseen.
Me ei vaan oikein tiedetä miten edetään.
jos voitte antaa neuvoja niin olisi kiva, kiitos.
Miehelläni on huostattu lapsi 4v.
Vuosi sitten hän sai ekan yhteydenottopyynnön ja nyt syksyllä toisen johon vastasi ja me tapasimme sosiaalityöntekijän.
Lapsi on huostaanotettu omalta äidiltään ja isä ei ole tiennyt missä lapsi on ennenkuin nyt.
He tapaavat kahden viikon kuluttua.
Mitä sitten tapahtuu?
Mieheni on työssäkäyvä ja ei käytä mitään päihteitä, kaikki kunnossa siis.
hän on miettinyt pitkään mitä tekisi ja nyt on päättänyt että haluaa lapsen itselleen, eli meille.
Tilannetta mutkistaa se että lapsi huostattu perheeseen jonka sijaisäiti ei saa omia lapsi ja tämä on hänen ainut lapsensa.hän on myös eronnut eli asuvat kahden ja sen lisäksi on nyt vasta miehen yhteydenoton jälkeen kertonut lapselle, että ei ole lapsen bioäiti.
Lapsen biovanhemmat olivat erossa jo kun lapsi syntyi.mieheni olisi halunnut jo huostaanotto tilanteessa lapsen mutta kun isyys ei ollut varma niin päätyivät sijoitukseen.
Me ei vaan oikein tiedetä miten edetään.
jos voitte antaa neuvoja niin olisi kiva, kiitos.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nuo sijaisihmiset tästä tietysti älähtävät, mutta huostataanhan tuonikäisiä omista kodeistaankin heille.
Lain mukaan teillä pitäisi olla täysi oikeus saada lapsi. Tosin ei lasta yhdessä päivässä voi teille totuttaa, vaan täytyy varautua tapaamaan ensin lasta säännöllisesti ja saada sitten lapsi kokonaan omaan kotiinsa.
kuulu mitenkään saako sijari koskaan omia lapsia vai ei. Ihme hommaa, ettei lapsi ole ollut äitiinsäkkään missään yhteydessä. Eli nyt vaan soskuun vaikka lakimiehen kautta yhteys, että isä ja sinä otatte lapsen teille. Sijarit eivät voi omia lapsia, ne on niillä vain lainassa. Nyt siis ajattelette vain lasta, ette sijaria. Ihme pimitystä muutenkin ollut.
tuo, että sijarilla ei ole omia lapsia, mutta vaikea ennustaa kun ei tunne ihmistä.
Monesti vain käy niin, että sijari ei halua luopua lapsesta ja mitä pienemmästä lapsesta on kyse ja mitä pitempi sijoitusaika on, sitä vastahakoisempia sossutkin ovat kotiutukseen. Perhehoitoliitto on vuosia tehnyt tarmokkaasti töitä sen eteen, että lapsia ei turhaan kotiutettaisi tuollaisessakaan tilanteessa. Jos näit eilisen Inhimillisen tekijän, niin ymmärrät, mitä tarkoitan. Siis tilanteita ei uskalleta katsoa tapauskohtaisesti, vaan tuo propaganda siitä, että lasta ei saa kotiuttaa /turhaan / liian heppoisin perustein ja mitä kaikkea, on suuri peikko ollut jo kauan ls-sossujen mielissä.
Kun isä hakee lähihuoltajuutta, hänelle tehdään sossujen toimesta olosuhdeselvitys. Mitä kaikkea se pitää sisällään, en tiedä tarkkaan, ehkä joku sen läpi käynyt vanhempi osaa vastata paremmin. Sitten vain odottelemaan sossujen päätöstä, josta käsittääkseni on saatava valituskelpoinen päätös, jos ei ole tyytyväinen voi viedä asian oikeuteen.
törkeä virka virhe: Lapsen biovanhemmat olivat erossa jo kun lapsi syntyi.mieheni olisi halunnut jo huostaanotto tilanteessa lapsen mutta kun isyys ei ollut varma niin päätyivät sijoitukseen.
sossu on velvollinen selvittämään lapsen isän ja tämän mahdollisuudet ottaa lapsi itselleen ennenkuin sijoitus vaihtoehto tulisi kyseeseen, eli sossun olisi pitänyt teettää DNA testi. nyt hopi hopi sossua käräjille.
halunnut huoltajuuden jo huostaanottovaiheessa, niin miksei hän huolehtinut isyyden vahvistamisesta? Miksei hän ennen sossun yhteydenottoa ole tehnyt mitään saadakseen lapsensa huoltajuuden?
Ensin kirjoitat:
"Vuosi sitten hän sai ekan yhteydenottopyynnön ja nyt syksyllä toisen johon vastasi ja me tapasimme sosiaalityöntekijän.
hän on miettinyt pitkään mitä tekisi ja nyt on päättänyt että haluaa lapsen itselleen, eli meille."
Ja nyt yhtäkkiä sanotkin, että hän olisi halunnut lapsen huoltajuuden jo huostaanottotilanteessa?!?
"mieheni olisi halunnut jo huostaanotto tilanteessa lapsen mutta kun isyys ei ollut varma niin päätyivät sijoitukseen."
Miksi ensin kerrot että miehesi on vasta nyt, sossun toisen yhteydenoton jälkeen ruvennut harkitsemaan huoltajuutta, ja sitten sanot hänen halunneen sitä jo huostaanotosta alkaen?
isyyden vahvistamista? Vai voiko? Muistankohan nyt ihan väärin. Miten tuo isyyden vahvistaminen sitten onnistui?
lapsen isän isyys voidaan vahvistaa äidin kielteisestä päätöksestä huolimatta. Laki sanoo seuraavaa:
"Alle viisitoista vuotiaan lapsen äiti voi kieltää kyseistä lasta koskevan isyyskanteen ajamisen, jos mainittu lapsi on äidin huollossa tai hoidettavana."
http://www.laki24.fi/pepe-isyys-isyydenvahvistaminen.html
Enemmän minua nyt kiinnostaisi tietää ap:n tarinan ristiriidat. Ensin hän väitti miehensä ottaneen yhteyttä sosiaaliviranomaisiin vasta toisesta sossun aloitteesta ja tuleen nyt siihen tulokseen, että haluaa lapsen huoltajuuden. ja nyt ap. kuitenkin kertoi että isä olisi halunnut huoltajuuden jo huostaanottohetkellä... Jos kerran on jo aikaa sitten halunnut sen huoltajuuden, niin miksi edes odottaa sossun yhteydenottoa ja vasta toista sellaista? Miksei ole vaatinut oikeuksiaan ennen tätä?
kyllä, olisi halunnut jo silloin, mutta hänelle oli ilmaistu että kun ei ole isyydestä ei ole varma niin ei lasta saa.
mä olisin itse toiminut eri tavalla alussa koko prosessin mutta näin nyt on mieheni pitkään mietittyään päättänyt niin näin mennään.mä en syyttele sossua,sijaria enkä miestäni.muo kiinnosti että miten nää asiat etenee.
kun ei tiedetä.
hänen tulisi
- järjestää palaveri, jossa sovitte lapsen tapaamisista. Ne ovat ensin lapsen sijoituspaikassa. Myöhemmin saatte lapsen varmaan omaan kotiinne käymään
- neuvoa miten saatte lapsen kokonaan kotiin.
- asiassanne täytyy järjestää myös palaveri, jossa teille tehdään asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan tulee lisätä lapsen kotiuttamissuunnitelma
- jos sossu ei näin menettele, on viisainta pyytää lakimiehen apua tai kysele täältä. Ensin siis yhteys sossuun, että pääsette tapaamaan lasta. Lapsen on taatusti parempi asua omaistensa luon kuin missään sijoituksessa.
sosiaalitädin ja näin tapahtuu:tapaaminen ensin ja sitten tehdään uusi asiakassuunnitelma.tapaamiset tihentyy jne.
varasin myös ajan oikeusaputoimistoon mistä saamme lisää apuja tarvittaessa.käymme nyt kartoittamassa myös heidän kanssaan tilanteen.
Ainoa hankaluus on toi välimatka(400km) mutta eiköhän siihenkin totu...
pitänee sanoa myös siinä palaverissa siitä kotiutussuunnitelman teosta.