Mitä hyvää tai huonoa on seuraavissa tuotteissa:
Valuharkko:
sopii maanpaineseiniin
jykevä
-kosteus valuseinässä
-enempi työvaiheita tekemisessä
Huokobetoni:
hyvät myynti systeemit
-tulee työmaalle märkänä, josta tulee erilaisia ongelmia
Kevytsoraharkko:
jokainen osaa tehdä
hyvä valikoima tuotteita kaupoissa
Lisätkää plussia ja miinuksia!
Valuharkko:
sopii maanpaineseiniin
jykevä
-kosteus valuseinässä
-enempi työvaiheita tekemisessä
Huokobetoni:
hyvät myynti systeemit
-tulee työmaalle märkänä, josta tulee erilaisia ongelmia
Kevytsoraharkko:
jokainen osaa tehdä
hyvä valikoima tuotteita kaupoissa
Lisätkää plussia ja miinuksia!
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Valuharkko:
sopii maanpaineseiniin
jykevä
-kosteus valuseinässä
-enempi työvaiheita tekemisessä"
Jykevä?? Harkkokoko 200x400x600 vs 500x600x1200, kumpi on mielestäsi "jykevämpi"?
Valuharkkotaloista taisi tullla "JYKEVÄ-talot" :-)
Ihan hihasta ravistettuna veikkaisin, että seinäneliö valuharkkotalossa painaa enempi kuin huokobetoni/papuharkkotalossa. Siksi kuvailin sanalla jykevä.
Onhan toi iso huokobetonimöykkykin melko messevän jykevä omalla tavallaan ;)
ongelmaa, vaikka kevytbetoni tuleekin työmaalle rakennekosteana. siitä se kosteus tasapainottuu kauden aikana ja ohutmuurattavissa saman tien. kuumalla kelillä joutuu muutenkin varvia kastelemaan. mikäli harkkopinot joutuvat olemaan taivasalla (vaikka seuraavaan kesään), ne on syytä peittää.
Unto, mitä hyötyä on valetusta betonista seinän sisällä. en muista nähneeni yhtään kevytbetonitaloa, että olisi lentoon lähdössä tai edes uimassa, vaikak sitäkin palstalla toitotetaan.
Miten sait väännettyä tuosta jykevästä plussan?
Oikeesti?
Mitä iloa on jos 100 kg/m2 enemmän?
Ja ihan turha lässyttää mistään lämmön varautumisesta, eristeen ulkopuolisen osan kuuluukin olla kylmä.
Miten niin valuharkoissa olisi muka enemmän työvaiheita? Minusta niitä on vähemmän, kun laastin teko, muuraus ja putkien roilotus sekä piilotus jää pois.
Kosteus valuseinissä ei myöskään ole minkään sortin miinus, ei taloa yrite rakentaa kolmessa kuukaudessa.
Ainoa miinus valuhakoissa on se että jos huonosti suunniteltu tai huolimattomuus ennen valua tietää helvetinmoista piikkaamista.
..............
hinta siinä on ongelma, valmiin seinän hinta - ja kovasta katosta ei tietoakaan.
papuharkot työnsä vaatii, laastia menee n. 1/4 harkkojen painosta siis sellanen 12 - 20 tonnia, tiedät veivanneesi kun myllyllä pyörität ja lemppaat sinne harkkoen väliin. Sillä kelkalla et tee just mitään, enemmän puolen saa levittää kauhalla.
Itte muuraaminen ei ole työtä kummempaa kunhan linjapukit ovat kunnossa ja kiusallani sanon vielä että amatööri tekee ilman niitä kunnon pukkejakin parempaa jälkeä kuin paskimmat harkko_ammattimuurarit..
Papuharkot on ihan hyvä vaihtoehto kunhan aikataulu antaa myöten. Jos vielä joskus teen talon niin harkitsen kyllä vieläkin eristepapua vaikka sen miinuksetkin on jo nähty, mutta myös muita vaihtoehtoja. Tikkuvillatalo ei ole mikään vaihtoehto minulle, mutta esim täystiilitalo..
VALETTAVAT HARKOT
-Hirvittävän painavia, tarvitaan paljon nosturia
-Täynnä kylmäsiltoja, johtaa lämpöäkin sisäseinää pitkin suoraan maahan anturan läpi, ikkunan pielissä merkittävät kylmäsillat, joista lämpöä karkaa
-Eriste väärässä paikassa keskellä harkkoa, ulkokuori erittäin kylmä ja kondensoi herkästi
-Ohuet valuaukot, vaikea valaa holvaa ja vaikea varmistua betonin paikoilleen menosta, heikko rakenteellisesti ohuet valuaukot nyrjähtävät helposti
-vaikeasti toteutettavat sähköhommat, hidastavat kokoamista merkittävästi
-Yli massiivinen eristetty rakenne, joka lämmetessään kesällä työntää lämpöä tupaan synnyttäen jäähdytystarvetta, myös lämpötilan säätely vaikeata ylivaraavasta rakenteesta johtuen
-Yleensäkin turhaa seinien lämmittämistä, riittää kun lämmitetään ilmaa
-Työstäminen timanttilaikalla pölisevää ja muutenkin hirveää työtä
-Rakenne kuivuu erittäin hitaasti, joka voi tietysti olla myö etukin
-Ei pystytä paaluperustuksissa tekemään kunnollisia palkkeja, vaan joudutaan toteuttamaan erillisellä paaluanturalla
-Ikkunan pielissä lahoavia puita kylmäsiltoineen, puut myös helposti elävät ja tekevät halkeamia rappauksiin
-Ikkunapalkeissakin käytettävä erillaisia erikoisrautoja, joista aiheutuu kylmäsiltoja
-Yleensäkin kokoaminen aivan hevosen hommaa, jolloin vaikeaa saada työvoimaa taloa kokoamaan
-Läpivientien tekeminen työlästä vaatii yleisesti timanttiporauskalustoa
-Rakenne imee helposti vettä ja aiheuttaa kosteusvaurioita
-Useita valukertoja matalan valukorkeuden vuoksi, tulee hyvin kalliiksi
-Vaatii raskaat ja kalliit telineet
-Ulkopinta kuljettaa kylmää alaspäin routaeristeen alle
-Suuri tasoitteiden tarve
-Jälkikäteen helposti halkeamia betonin kutistuessa
..että olet tehnyt talon valuharkoista?
nimim. papumies..
>VALETTAVAT HARKOT >-Hirvittävän painavia, tarvitaan paljon nosturia Kannattaa perehtyä ennen kuin huutelee. Paino on samaa luokkaa kaikissa harkotyypeissä. >-Täynnä kylmäsiltoja, Juu, ei ole. Mutta toki pitää tehdä huolellisesti. >johtaa lämpöäkin sisäseinää pitkin suoraan maahan anturan läpi, Joo. Niin johtaa. Mutta se ei kyllä näy sähkölaskussa. Mutta jos rakentaisin uudestaan niin perfektionistina laittaisin 50mm EPS:n pystyyn sokkelien sisä ja ulkopuolelle, myös väliseinille. > ikkunan pielissä merkittävät kylmäsillat, joista lämpöä karkaa Höpöhöpö. Taitaa olla pienimmät kylmäsillat nimen omaan valuharkoilla. >-Eriste väärässä paikassa keskellä harkkoa, ulkokuori erittäin kylmä ja kondensoi herkästi Rakenne on kosteusteknisesti oikeaoppinen. Eli eriste on tiivis ja ulkokuori harvempi. Ei ole mitään mikä kondensoisi. >>-Ohuet valuaukot, vaikea valaa holvaa ja vaikea varmistua betonin paikoilleen menosta, Vaatii hieman huolellisuutta. Edelleenkään en ole löytänyt ulkoseinässä kohtia jossa olisi "holvaantuma". >heikko rakenteellisesti ohuet valuaukot nyrjähtävät helposti Käytämmössä lujuus on erinomainen. Esim 2.5m ylitykset onnistuu ilman kikkailuja perusharkoilla. >-vaikeasti toteutettavat sähköhommat, hidastavat kokoamista merkittävästi Joo. Tuo on logistinen hankaluus ja teetettynä kallista. >-Yli massiivinen eristetty rakenne, joka lämmetessään kesällä työntää lämpöä tupaan synnyttäen jäähdytystarvetta, myös lämpötilan säätely vaikeata ylivaraavasta rakenteesta johtuen Bullshittia. >-Yleensäkin turhaa seinien lämmittämistä, riittää kun lämmitetään ilmaa Talo lämmitetään kerran ja sitten siinä asutaan. Asumisen aikana seiniä ei enään lämmitetä. Lämmityksellä vain korvataan lämpövirta eristeen läpi. Massiivisessa talossa tarvitaan eri tavalla lämmönsäätöä ja sen ohjausta kuin tikkutaloissa yms.. >-Työstäminen timanttilaikalla pölisevää ja muutenkin hirveää työtä Se kannattaa välttää. Kaikissa harkoissa sama homma. >-Rakenne kuivuu erittäin hitaasti, joka voi tietysti olla myö etukin Ei sen hitaammin kuin muutkaan. Märkyys tosiaan etu esim. tiilitasoitteella tasoitettaessa. >-Ei pystytä paaluperustuksissa tekemään kunnollisia palkkeja, vaan joudutaan toteuttamaan erillisellä paaluanturalla Jaa. Ei kokemusta tuosta. Rossipohja kyllä haasteellisempi tehdä oikein valuharkoilla kuin vaikkapa siporexilla. >-Ikkunan pielissä lahoavia puita kylmäsiltoineen, puut myös helposti elävät ja tekevät halkeamia rappauksiin Perätöntä kukkua. Puuosia ei rapata. Ikkunan ympärykset kitataan elastisella kitillä. Isoissa ikkunoissa ja oviaukoissa pitää tosiaan olla "apukarmit". Ja kun ne on kyllästettyä tavaraa, ne varmasti kestää ikuisesti. ((tai ainakin pidenpään kuin vaikka sama kohta puutaloissa)) >-Ikkunapalkeissakin käytettävä erillaisia erikoisrautoja, joista aiheutuu kylmäsiltoja Ei pidä paikkaansa. >-Yleensäkin kokoaminen aivan hevosen hommaa, jolloin vaikeaa saada työvoimaa taloa kokoamaan Joo. Valuharkko on oudoin. Eli jokainen ei osaa tehdä. >-Läpivientien tekeminen työlästä vaatii yleisesti timanttiporauskalustoa Niin siis jos on tullut mokattua. En itse onneksi tarvinnut timanttiporauskalustoa. 20mmx400mm kiviterä ja makitan 100 poravasara on kyllä hyvät olemassa... >-Rakenne imee helposti vettä ja aiheuttaa kosteusvaurioita Höpöhöpö. >-Useita valukertoja matalan valukorkeuden vuoksi, tulee hyvin kalliiksi max 3m per valu, esim lammissa. Käytännössä kun valaa täysin autokuormina ei hintaan juurikaan vaikuta valukertojen määrä. Betoni toki on kallista ja työ. Meillä valettiin muistaakseni: 1 sokkelit metri 2 alakerran ulkoseinät loppuun 3 alakerran väliseinät loppuun 4 juotosvalu ontelolaatoille 5 yläkerran ulkoseinät 6 päätykolmiot yläkerran väliseinät Samoissa valuissa valettiin pilareita sekä esim varaston pohja. 7. alakerran lattia 8. yläkerran lattia >-Vaatii raskaat ja kalliit telineet Sama kaikissa, jos käyttää ulkopuolista työvoimaa. >-Ulkopinta kuljettaa kylmää alaspäin routaeristeen alle Sama kaikissa betonisissa sokkeleissa. Onneksi sisäpinta kuljettaa lämmintä sinne anturaan niin rakenne on siten turvallisenpi kuin normi OKT:ssa. >-Suuri tasoitteiden tarve Pienin tasoitteiden tarve mikäli noudatetaan suurta huolellisuutta. (esim slammattu harkkokuvion toistava kuitulaasti & väri maksaa muutaman sata euroa koko 700m3 talon ulkokuoreen.) Rappaustyö on aina kallis. >-Jälkikäteen helposti halkeamia betonin kutistuessa Ei sen kummemmin kuin muissakaan harkoissa.
>Mitä hyvää tai huonoa on seuraavissa tuotteissa: > >Valuharkko: >-kosteus valuseinässä Tuosta kosteudesta ei ole mitään haittaa. Käytännössä kosteutta tuskin on enempää kuin muissakaan. >-enempi työvaiheita tekemisessä Jaa? Ei minusta. Mutta - Valuharkkotalo on kallein teettää. hyvä ohjeistus Lammilla (ei ehkä muilla) jne... >Huokobetoni: >-tulee työmaalle märkänä, josta tulee erilaisia ongelmia Ei tule ongelmia. Sama homma kuin valuharkossa. Mahdolliset muovit vaan veks ennen kuin homehtuu (harvinaista on jos homehtuu, mutta esim kolmessa vuodessa voi alkaa vihertää jos on muovissa). Huokoisuudestakin on hyötyä ja haittaa. sipolla PARHAAT ohjeet sipo helpoin muokata roilotus on valuonteloon sijoittamista helpompaa logistisesti sipolla ainakin puolitolkullinen kattolankku - lämmöneristävyys on huono - ylityspalkkien siirtäminen ei ehkä onnistu yksin jne... >Kevytsoraharkko: > jokainen osaa tehdä Eikä osaa. Esim ylitysten tekeminen ei ole niin suoraviivaista kuin esim Lammilla tai Sipolla. > hyvä valikoima tuotteita kaupoissa Joo, mutta saman plussan saa kaikki vanhat merkit, myös Lammi ja Sipo. kevytsoraharkko lienee matskuna tunnetuin harkko kevytsoraharkko lienee materiaalina halvin - muuratut seinät ei pidä lämpöä ennen rappausta - muuraus vaatii laastintekijän jne.. Kaikilla matskuilla tulee hyvä kivitalo kun oikein tekee. Kannattaa suunnitella hyvin, ottaa hinnat ja arvioida kannattaako lisäedut vs. hinta (esim. lämpötalous huomioiden). Vanhimmilla harkkomerkeillä parhaat ohjeet ja ehkä materiaalikin. Uudemmista firmoista pitää ottaa selvää ennen kuin päättää. Myöskin paikkakunta vaikuttaa. Esim. Oulun pohjoispuolella ei valueristeharkkoja tunneta, joten työvoimakin sen mukaista jne...