Voisko joku kertoo, mitä tän päivänen uutinen sopimuspalokuntien lomautuksista ja etenkin Ovakon tehdaspalokunnan lomautuksesta meinaa meille asukkaille.
Lomautukset uhkaavat sopimuspalokuntien toimintaa
Tekstikoko: A A APienet hälytyskorvaukset heikentävät työttömyysturvaa. Ongelma tuttu Rautjärvellä ja osin Imatrallakin.
ANU PAKARINEN
LOMAUTUKSET ja irtisanomiset vaikeuttavat sopimuspalokuntien toimintaa merkittävästi.
Ongelmia aiheuttavat sopimuspalokuntalaisille maksettavat pienet korvaukset hälytyksiin osallistumisesta.
Jos henkilö on varsinaisesta päätyöstään lomautettuna tai kokonaan työttömänä, palkkiot vaarantavat henkilön työttömyysturvan.
Esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyskorvaus pienenee jopa sadoilla euroilla kuukaudessa, jos lomautettu saa vähäisiäkään lisäansioita osallistumisestaan sammutus- ja pelastustehtäviin.
- Kukaan ei ole mukana rahan vuoksi, mutta tilanne raivostuttaa ja koetaan epäoikeudenmukaiseksi.
- Osa työttömäksi joutuneista sopimuspalokuntalaisista on jättänyt toiminnan kokonaan, kertoo Sopimuspalokuntien Liiton SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala Lappeenrannasta.
Sopimuspalokuntalaisista monin paikoin 10-14 prosenttia on tällä hetkellä lomautettuna tai työttömänä. Pahimmillaan joissakin palokunnissa luku on jo yli 50 prosenttia.
Hankalin tilanne on Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Työllisyyden heikennyttyä on käynyt niinkin, että vain yksi sopimuspalokuntalainen on lähdössä hälytykseen.
- Siinä tilanteessa ei auta kuin hälyttää seuraavaksi lähin palokunta liikkeelle.
- Tilanne on realisoitunut jo useita kertoja, mutta vielä mitään pahempaa ei ole sattunut.
Kohtuuttomaksi koettu tilanne on tuttu jo edellisen laman ajalta.
Sinnikkäistä yrityksistä huolimatta työttömyyskorvausongelmaa ei ole saatu poistettua.
- Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että sääntöjen on oltava samat kaikille. Se ei salli mitään erityiskohtelua, vaikka kyse on vapaaehtoisesta, yhteiskuntaa ja ihmisten henkeä suojaavasta toiminnasta, Isto Kujala tuskailee.
Nyt kärsivällisyys on loppunut. Hallitusta vaaditaan ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin, jotta pelastustoimen palvelut saadaan turvattua.
Suomessa on kaikkiaan 860 sopimuspalokuntaa, joissa on yhteensä 19 400 hälytyskelpoista jäsentä. Sopimuspalokuntien harteilla on peräti 95 prosenttia Suomen pinta-alasta.
Vastaavasti ammattipalokuntia on vähän päälle sata ja ammattipalomiehiä yhteensä 4 500.
- Lakia pitäisi muuttaa siten, ettei sopimuspalokuntatoiminta vie oikeutta työttömyysetuuteen.
Vapaaehtoisille maksetaan yleensä 8-9 euron tuntikorvausta hälytyksiin ja harjoituksiin osallistumisesta. Palkkio on pieni työn vaativuuteen nähden, eikä siitä haluta periaatteellisista syistä luopua.
Etelä-Karjalan pelastusjohtaja Erkki Hokkanen on samoilla linjoilla.
- Tämä on iso ongelma, johon ei ole reagoitu. Sopimuspalokuntalaiset tekevät hyvin tärkeää työtä, eikä ole oikein, että siitä maksettu muodollinen korvaus johtaa taloudellisiin menetyksiin. Joku ratkaisu tähän pitäisi saada.
6.3. 04:00
Lomautukset uhkaavat sopimuspalokuntien toimintaa
Tekstikoko: A A APienet hälytyskorvaukset heikentävät työttömyysturvaa. Ongelma tuttu Rautjärvellä ja osin Imatrallakin.
ANU PAKARINEN
LOMAUTUKSET ja irtisanomiset vaikeuttavat sopimuspalokuntien toimintaa merkittävästi.
Ongelmia aiheuttavat sopimuspalokuntalaisille maksettavat pienet korvaukset hälytyksiin osallistumisesta.
Jos henkilö on varsinaisesta päätyöstään lomautettuna tai kokonaan työttömänä, palkkiot vaarantavat henkilön työttömyysturvan.
Esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyyskorvaus pienenee jopa sadoilla euroilla kuukaudessa, jos lomautettu saa vähäisiäkään lisäansioita osallistumisestaan sammutus- ja pelastustehtäviin.
- Kukaan ei ole mukana rahan vuoksi, mutta tilanne raivostuttaa ja koetaan epäoikeudenmukaiseksi.
- Osa työttömäksi joutuneista sopimuspalokuntalaisista on jättänyt toiminnan kokonaan, kertoo Sopimuspalokuntien Liiton SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala Lappeenrannasta.
Sopimuspalokuntalaisista monin paikoin 10-14 prosenttia on tällä hetkellä lomautettuna tai työttömänä. Pahimmillaan joissakin palokunnissa luku on jo yli 50 prosenttia.
Hankalin tilanne on Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Työllisyyden heikennyttyä on käynyt niinkin, että vain yksi sopimuspalokuntalainen on lähdössä hälytykseen.
- Siinä tilanteessa ei auta kuin hälyttää seuraavaksi lähin palokunta liikkeelle.
- Tilanne on realisoitunut jo useita kertoja, mutta vielä mitään pahempaa ei ole sattunut.
Kohtuuttomaksi koettu tilanne on tuttu jo edellisen laman ajalta.
Sinnikkäistä yrityksistä huolimatta työttömyyskorvausongelmaa ei ole saatu poistettua.
- Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että sääntöjen on oltava samat kaikille. Se ei salli mitään erityiskohtelua, vaikka kyse on vapaaehtoisesta, yhteiskuntaa ja ihmisten henkeä suojaavasta toiminnasta, Isto Kujala tuskailee.
Nyt kärsivällisyys on loppunut. Hallitusta vaaditaan ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin, jotta pelastustoimen palvelut saadaan turvattua.
Suomessa on kaikkiaan 860 sopimuspalokuntaa, joissa on yhteensä 19 400 hälytyskelpoista jäsentä. Sopimuspalokuntien harteilla on peräti 95 prosenttia Suomen pinta-alasta.
Vastaavasti ammattipalokuntia on vähän päälle sata ja ammattipalomiehiä yhteensä 4 500.
- Lakia pitäisi muuttaa siten, ettei sopimuspalokuntatoiminta vie oikeutta työttömyysetuuteen.
Vapaaehtoisille maksetaan yleensä 8-9 euron tuntikorvausta hälytyksiin ja harjoituksiin osallistumisesta. Palkkio on pieni työn vaativuuteen nähden, eikä siitä haluta periaatteellisista syistä luopua.
Etelä-Karjalan pelastusjohtaja Erkki Hokkanen on samoilla linjoilla.
- Tämä on iso ongelma, johon ei ole reagoitu. Sopimuspalokuntalaiset tekevät hyvin tärkeää työtä, eikä ole oikein, että siitä maksettu muodollinen korvaus johtaa taloudellisiin menetyksiin. Joku ratkaisu tähän pitäisi saada.
6.3. 04:00
Vastaukset 18
Vanhimmat
Miksi harrastamisesta pitää saada palkka?
työn teko ja saahan siitäkin pienen korvauksen.
Oli harrastus tai ei, niin katsokaa linkkiä mihin pelastusmiesten puute on johtannut.
http://www.sspl.fi/fin/ajankohtainen/?id=5&selNews=75
Tehdaspalokuntalaiset ovat työsuhteessa, joten heille se ei ole harrastus.
Tehdas saa vakuutusmaksuista vielä alennusta, koska heillä on oma palokunta.
Mitä jos se lomautetaan, onko tehtaalla silloin palokuntaa.
Miten sopimus täytetään, mikä on tehty alueellisen pelastuslaitoksen kanssa.
Sopimuksen ovat allekirjoittaneet tehtaan edustajat ja pelastuslaitos.
Miehistö ei siis ole sitoutunnut mihinkään.
Pelastustoiminta alue on jaettu eri palokuntien kesken ensilähdön alueiksi.
Jos sattuu päällekkäisiä hälytyksiä, niin silloin tässä tapauksessa esim. Jakola-Pelkola sattaisi olla ihan oman onnensa varassa.
Kyllä ne päättäjät osaa suuressa viisaudessaan (vai palkassaan) priorisoida. Tärkeintähän on, että tänne tuodaan muualta ihmisiä "sopeutumaan" jääköön sitten tämä alkuperäinen paskakansa selviämään itse kukuin parhalla katsomallaan tavalla, mutta ei kuitenkaan liian hyvin selviytymään sillä siitä pitää huolen muutamat tässä yhteiskunnassa loisivat virastot.
Ministeriöltä pyydettiin jo noin 8 vuotta sitten, että miten se turvaa sopimuspalokuntien toiminnan.
Silloin jo tapetilla oli työttömien osallistuminen palokuntatoimintaan.
Mitään ei siis ole tapahtunnut näinä vuosina.
Nyt on aikaa harrastaa.
Tulin äsken pitkältä hiihtolenkiltä.
Eilen pelailin pitkästä aikaa kaukalopalloa ja monena päivänä olen istunnut pilkillä.
Mikä tärkeintä ei ole tarvinnut kytätä, että pitääkö lähteä hälytykseen, kun ei tarvii ottaa puhelinta mukaan ollenkaan.
Mutta tästä korvauksesta, minkä sopimuspalokuntalaiset yleensä saavat.
Puhutaan vaaterahasta vaikka.
Otetaan minut esimerkiksi.
Olin viime keväällä valtuuston kokouksesta tulosta ja tuli hälytys tehtaalle.
Savut näkyi jo pitkälle.
Ei ollut aikaa mennä kotiin vaihtamaan kokousvaatteita vaan suoraan asemalle ja ykkösenä palavalle altaalle.
Hälytyksen jälkeen vaatekerta menee pesuun ja pahemmassa tapauksessa vaihtoon, joten ei luulisi kellään olevan korvausta vastaan valittamista.
on hyvin valittu ja viittaa aivan muuhun eläimeen, kuin mitä se antaa ymmärtää.
http://koti.mbnet.fi/kuunkajo/korvenkontio.htm
siihen, mitä kukakin tekee kun ei ole työssä, vaan siihen mahdollisuuteen kun oikea palo sattuu kohdalleen, kuka tietää paremmin kuin tehtaan oma palokunta kaikki oikeat paikat ja pisteet sun muuta oleellista, joka pitää selvittää tarpeen niin vaatiessa. voihan kyseessä olla ihmishenkiäkin. palomies lemiltä ei tunne ovakoa tai storaensoa kuten ei myöskään uukuniemen palomies joutsenon sahaa jne.
Kun ihminen on lomautettu on hän yhtä kuin työtön.
Jos olet koko viikon työtön ja seuraavan viikon työssä,kuten ovakolla nykyisin ollaan,kiitos laman.
Saa lomautettu täyttä ansiosidonnaista päivärahaa lomautusviikoilta. Jos hän sen sijaan saa tuloa lomautusviikolta menee viikko sovitellun päivärahan piikkiin. Eli lomautetun päiväraha suhteutetaan saatuun ansioon. Eli ansiosidonnainen päiväraha pienenee.
Kun ihminen on lomautettu,hän on lomautettu. Kuuluu hän tehdaspalokuntaan tai ei. Käsitääkseni hänellä ei ole velvoitteita tehdaspalokuntaan ollessaan lomautettu. Samoin on vakuutusten laita. Työntekijä ei ole työnantajan vakuutusten piirissä ollessaan lomautettuna,jos olen väärässä,hyvä niin.
Itse en lähtisi minkäänlaisiin hälytyksiin olessani lomautettu. Riski loukkaantua ja vammautua on liian suuri.
Tällöin pelastustoiminta kuuluu kaupungin pelastuslaitokselle.
Toivottavasti olen väärässä. Mutta pelkään pahoin etten ole.
Lomautusaikana, eikä muulloinkaan ole mitään velvotteita, koska toiminta perustuu aktiivisuuteen.
Vakuutuksesta olen kanssasi samaa mieltä.
Ainakin metsäpalojen sammutukseen voidaan pakko ottaa palkatta kuka vain, sama pätenee muihinkin katastrofeihin? Korjatkaa (googlatkaa) jos olen väärässä?
Se tarkoittaa muuta.
Esimerkiksi, että Taavi on pysähtynnyt metsänlaitaan huomattuaan metsäpalon.
Hän menee sammuttamaan paloa ja jättää eukon tien laitaan pysäyttämään ohikulkijat sammuttamaan paloa. Silloin esimerkiksi on pakko osallistua, koska Taavi on määräysasemassa niin pitkään, kunnes ylempi paloviranomainen ottaa vastuun.
Samoin jos linja-auto kerää vaikka kävelyjadulta ihmisiä metsäpaloa sammuttamaan.
Ilman pätevää syytä siitä ei voi kieltäytyä.
Tätä laki tarkoittaa tässä kohdin.
Muistutan, että Taavi voi eka tapauksessa ottaa oman harkintansa mukaan yksityistä omaisuutta käyttöön lain suojelemin valtuuksin palon sammutus tehtävään.
Elikkä niin, kuin tuossa aikaisemmin on jo sanottu työtön on työtön ja häntä koskee sama laki työnvastaanotosta, kuin kaikkia.
Eihän muillekkaan työttömille ole annettu velvoitetta päivystää kotona mahdollisia työtilaisuuksia.
Käsittäisin asian niin, että henkilöstö on vapaaehtoisesti, harrastuspohjalta näissä vapaapalokunnissa. Jos työaikana joutuu hälytykseen, niin siitä saa normaalin palkan, minkä saisi muutenkin työssä ollessa. Lisäksi näille vapaaehtoisille sammuttajille maksetaan erikseen sovittu kulukorvaus.
Lomautuksen aikana on "työkielto", mutta luulen, ettei harrastustoimintaa ole kielletty vaikka se liittyisi oleellisesti työnantajaan.
Villakoiran ydin on harrastuksesta maksettava kulukorvaus, minkä työvoimaviranomainen katsoo työtuloksi millä on vaikutusta lomautusajan päivärahaan.
Harrastamasta ei kukaan voi kieltää. Näin ollen siitä ei pidä ottaa rahaa, jos on päivärahalla. Ilmaista työtä ei myöskään ole kielletty tekemästä eikä talkootyön tekemistä. Jos palonsammutus järjestetään talkoilla, niin talkooporukalle voi kollektiivisesti antaa "kulukorvauksena" vaikka sixpäkin tai olutkorin, grillimakkaroineen. Rahapalkkiota ei voi ottaa, mutta tavaraa, ruokaa, juomaa saa ottaa kohtuuden rajoissa, kuten on tapana talkoissa muutenkin.
Tuo oli niin hyvä veto, että lähen tänään Starttiin laulamaan ja otan ne talkoo kaljat ennakkoon.
Laita Viking saappaat jalkaan, vai ovatko jo hajalla.
Niissä palentuu varpaat.
Ostin talveksi ihka uudet pilkkisaappaat.
Eilen illalla tässä ketjussa oli 20 kommenttia, mutta nyt kun katsoin, niitä oli kolme vähemmän, eli 17.
Mitä tästä voimme päätellä?
Sensuuri toimii. Mitähän niissä oli sellaista, mitä ei voinut pitää täällä?
Joitakin kommentteja ay-liikkestä ja sen suhtautumisesta talkootyöhön.