Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Kaupassa

    Kaupassa.
    Lööppi iskee silmiin:
    "Usko ei näy minusta mitenkään."
    Kuvassa nuori "missukka" esittelee alusvaatteita (jotain muutakin?)

    Hmm?

    Oma uskoni?
    Eihän sekään näy.
    On piilossa päänsisässä ja sydämessä.

    Mitä arvoa on tällaisella uskolla? Äkkiseltään vastattuna ei niin mitään. Ihminen kehittää itselleen fantasiamaailman, joka on kyllä kaunis, mutta loppupeleissä täysin merkityksetön.

    Näinkö se menee?

    Toisaalta ajatellaan ihmistä, joka harrastaa uskoa. Juoksee läpi lähetyspiirit, kuorot ja kokoukset. Tarkasti seurakunnan sisällä. Seurakunnan ulkopuolella eletään oman mielen ja mielihalujen mukaan.

    Lähteekö todellinen usko ihmisen sisältä ja eikö se ole vapaa ulkonaisista muodoista ja suorittamisesta? Voiko usko jäädä jumiin pään sisään?
    Kumpi elää oikein? Missi pitseissään vain sukankutoja mummo lähetyspiirissä?

    Molemmat?
    Ei kumpikaan?
    Joku kolmas tapa?
    3336
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    eiköhän jokainen usko tavallaan.

    Sitä paitsi ketä loukkaa joku joka esittelee alusvaatteita?
    Tai vaikka keikaroisi alastomana?
    Ei se nyt niin hirveää ole, saati uskon kanssa mitenkään ristiriidassa, paitsi jos on joku fanaatikko ja sekopää.

    Äänestä

    • ihan tätä.:)

      Äänestä

    Eikös se edellinenkin missukka esitellyt alusvaatteita... Jotainhan niittenkin on tehtävä leipänsä eteen.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Snadi tallaaja kirjoitti:

    Kaupassa.
    Lööppi iskee silmiin:
    "Usko ei näy minusta mitenkään."
    Kuvassa nuori "missukka" esittelee alusvaatteita (jotain muutakin?)

    Hmm?

    Oma uskoni?
    Eihän sekään näy.
    On piilossa päänsisässä ja sydämessä.

    Mitä arvoa on tällaisella uskolla? Äkkiseltään vastattuna ei niin mitään. Ihminen kehittää itselleen fantasiamaailman, joka on kyllä kaunis, mutta loppupeleissä täysin merkityksetön.

    Näinkö se menee?

    Toisaalta ajatellaan ihmistä, joka harrastaa uskoa. Juoksee läpi lähetyspiirit, kuorot ja kokoukset. Tarkasti seurakunnan sisällä. Seurakunnan ulkopuolella eletään oman mielen ja mielihalujen mukaan.

    Lähteekö todellinen usko ihmisen sisältä ja eikö se ole vapaa ulkonaisista muodoista ja suorittamisesta? Voiko usko jäädä jumiin pään sisään?
    Kumpi elää oikein? Missi pitseissään vain sukankutoja mummo lähetyspiirissä?

    Molemmat?
    Ei kumpikaan?
    Joku kolmas tapa?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu