tälläsään asiaan, ku olen transtaustainen nainen ja kun tapaan joitakin miehiä ja ne aina kehuu kuinka hyvännäköinen ja mukava olen ja sitten kun haluan tutustua paremmin ja kerron taustastani niin heti asenne muuttuu ja minua vähätellään ja en ole enää niin mukava ja eihän sitä koskaan tiedä mitä palautetta sieltä toiselta puolelta tulee kun kertoo.
en mimä yleensä kerro ihmisille, kun olen tekemisissä ja kerron vaan jos aattelen , että jonkun kanssa voisi tulla jotain pitkäaikaisempaa juttua..
en mimä yleensä kerro ihmisille, kun olen tekemisissä ja kerron vaan jos aattelen , että jonkun kanssa voisi tulla jotain pitkäaikaisempaa juttua..
Vastaukset 76
Vanhimmat
Mulla on ihan samantapaisia kokemuksia. Jotkut sanoo, ettei haittaa, mutta pitemmän päälle kuitenkin jotenkin haittaa. Suhde lopetetaan sitten jollain tekosyyllä, ettei vaikuteta ahdasmielisiltä.
Yks mies tuntui oikein todella harmittelevan sitä että oli "mennyt halpaan".
Mulla on sama periaate, etten kerro ihan heti seurustelun alkaessa. Vasta muutaman seksikerran jäkeen.
Sinänsä sääli ettei pysty näkemään asian yli. Minulle on käynyt noin joka kerta kun olen tutustunut johonkin mieheen. Ei saisi muuttua kyyniseksi asian suhteen, mutta minkäs teet kun ei jaksa enää edes tutustua miehiin. Tuntuu että tulee kuitenkin käymään samalla tavalla kuin ennenkin. En tiedä... Onko toivoa?
pitää kertoa? Eivätkös transnaiset aina toitota sitä, että ovat naisia, niin miksi asia pitää kertoa
Tuntuu että jostain syystä aina pullahtaa menneisyys esiin. Se vaan on kuitenkin aika oleellinen osa minua. Jokainen saa itse valita mitä tekee, kertooko vai ei.
Asian tuleminen ilmi juoruna on pahempi vaihtoehto. Siitä se kertomisen tarve tulee.
Tämä on aika pieni maa. Totuus voi sattua kun sen kertoo, mutta en voisi kuvitellakkaan olematta sanomatta.
Jos joku on sairastanut lapsena vaikka polion, siitä tuskin juorutaan. Mutta tästä meidän vaivasta kyllä taatusti juorutaan. Ja aina löytyy joku, joka tietää. Kertomatta voi olla yhden illan jutun kanssa ja kahdenkin, mutta vakavassa seurustelussa on kerrottava. Muuten saa elää koko ajan pelossa, että asia tulee kiertoteitse ilmi.
Pelottaa mennä käymään edes lapsuuden maisemissa... Kovat on juorut ja ihmisten käytös aivan kammottavaa.
Työympäristössäni eivät sulata Marja-Siskon "aikomuksia", kokevat asian inhottavaksi! Tää "uusi asia" pitää totuttaa muihin ihmisiin, ei pakkosyöttämällä. Kun liikut siellä "lapsuuden maisemissa" ole vain oma itsesi. Juttele muista asioista kuin itsestäsi ja näytä niille ettei ole olemassa mitään outoa ja hävettävää!!
Olen vahva. Pidän itsestäni ja tiedän kuka olen. Eikä siihen muiden juoruilut kovinkaan paljon vaikuta. Sitä oppi vain olemaan välittämättä.
Tähän kannattaa muistaa Riki Wilchinsin lausuma: Sukupuoleni ei ole mielipideasia. Ei ole Marja-Siskonkaan sukupuoli mielipideasia. Minä töissäni hoidin yhtä keharia, joka vatvoi Marja-Siskon sukupuolta. Ehkä se keharin tasoiselle ihmiselle on mielipidekysymys, kun maailmankuva on rajoittunut vamman takia, sen jotenkin ymmärtää ja hyväksyy. Sitä paitsi kehareita potkitaan päähän niin että ne imevät myrkkyä itseensä.
Mutta sitä minä en oikein hyväksy, että vammattoman ihmisen maailmankuva on kapea.
Minä olen minä enkä muuksi muutu... Enkä tahtoisikaan.
on ISIS KING!
http://images.buddytv.com/usrimages/usr23792/23792_isis-antm11.jpg
Ei Häntä kukaan naisena pidä TODELLISUUDESSA vaikka hän todellakin on nainen ulospäinkin! En minäkään voisi vaikka tiedän sen tunteen mikä on Hänen sisällään! Transsukupuolinen on kolmas sukupuolinen, valitettavasti!
Älkää kertoko taustaanne ja jos/kun tarve siihen tulee, antakaa ajan ensin kulua niin että toinen osapuoli oppii löytämään sinusta niitä hyviä asioita mitä sinussa on(hellyys, lämpö sun muuta naisen elämään kuuluvaa)!! Ei sitä jo muodostumaan ehtinyttä miehen ruumista ja olemusta ole helppoa poistaa myös sisältäpäinkään. Jaksamista vain ja uskoa että se oikea joskus löytyy!!
Pitää vain jaksaa uskoa siihen että toivoa on aina...
Olen huomannut että naisilla tuntuu olevan paljon parempi kyky ymmärtää tämä kuin miehillä... Pitäisi olla vahva mies. Henkisesti vahva.
Mutta onko sellaisia?
Tiedän ettei suurimmalla osalla naisista ole mitään vaikeuksia hyväksyä sinuakaan. Miehet taas etsii naista itselleen ja siksi se vaatii sen "tunteen" että hänellä on nyt todellakin nainen! Jos mies ei ole homo, ei hän voi "seurustella" miehen kanssa. Ei edes "miehekkään" naisenkaan kanssa!
Tiedän kokemuksesta kelpaavani vain heteromiehelle. Homolle ei transtaustainen nainen tietenkään käy. Homolle pitää olla mies.
Joku bi ehkä tulisi kysymykseen.
"Pitäisi olla vahva mies. Henkisesti vahva.
Mutta onko sellaisia?"
No transmiehet ainakin.
Kelpaisiko sinulle kumppaniksi transmies?
Homomies haluaa toisen miehen... Eipä siinä paljoa transnaisella sijaa ole... Minulla ei edes ikinä ole ollut yhtä miespuoleista ystävää... Ihmiset on aika jänniä otuksia :)
Transmiehestä en osaa sanoa juuta enkä jaata...
Transmies löytää aika helposti tyttöystävän joten kysymys on teoreettinen. Varmaan kelpaisi, ainakin mulle. Olen kyllä ollut seurustelusuhteissa miesten kanssa, viimeksi vuoden verran. Suhteen loppuminen ei johtunut taustastani. Jos se olisi ollut ongelma, juttu olisi loppunut paljon aikaisemmin. Tämä kuivui kokoon yksinkertaisesti samasta syystä kuin muutkin etäsuhteet. Etäsuhteissa pistää yhdessäoloon niin hurjat toiveet, että se syö suhteen pikkuhiljaa sisältä.
Etäsuhteet voi olla aika hankalia.
Kyllä niitä on miehiä jolle kelpaa jopa leikkaamaton transnainen, joskin nämä voi jakaa kolmeen kastiin:
1. Ne joilla on fetistinen kiinnostus alapäähäsi, eivätkä he yleensä tahdo edes oikeasti seurustella vaan pelkkää seksiä
2. Epätoivoiset miehet jolla kelpaa kaikki (kannattaa välttää myös näitä)
3. Oikeasti suvaitsevaiset miehet jotka kohtelevat transnaista ihan oikeana naisena ja ymmärtävät hänen olevankin sellainen. Suomessa ei näitä taida valitettavasti olla, mutta ulkomailla ihan yleisiä, erityisesti niissä maissa jossa transnaiset ovat tarpeeksi hyväksytty ja arkinen osa kulttuuria.
kolmeen saa jakaa ja viimeisintä ei meinaa löytyä... eipä ole vastaan tullut
"Kelpaisiko sinulle kumppaniksi transmies?"
Olen tuotakin joskus miettinyt. Transmiehet ovat mukavia kavereita, mutta kun kaipaan "oikeaa" miestä jonka kanssa voisi hypätä sänkyynkin.
jos transnainen sanoo noin, vaikka tavallaan ymmärränkin sen. Kuitenkin loukkaantuisit varmasti itse, jos joku mies (ja varsinkin transmies) sanoisi, ettei huoli transnaista, koska ottaa mieluummin "oikean" naisen.
Tekopenis on ainakin aina kova...
Minä voisin ihan hyvin rakastua transmieheenkin ja niin on kerran käynytkin. Mitä sitten seksiin tulee ja vaikka bi-nainen olenkin niin en edes halua mitään sisälleni, se penetraatio ei ole minulle mitenkään olennainen juttu seksissä.
Jotkut haluavat sitä penetraatiotakin. Toisaalta rakkaus ei ole mielestäni välttämättä seksiä.
mutta kyllä tuntuu oudolta, että ts-nainen puhuu siihen tyyliin, että on ts-miehet ja sitten on oikeat miehet. Siinähän ts-nainen alentaa itseäänkin ja sanoo, ettei itsekään ole oikea nainen.
Minusta tuntuu hyvin omituiselta kun sukupuolensa jo korjannut ihminen käyttää itseään määritellessään diagnoosiin viittaavaa etuliitettä "ts", jonka pitäisi olla historiaa. Kaikista ei ilmeisesti tulekaan koskaan naisia ja miehiä?
sitä etuliitettä missään muualla kuin täällä transpalstalla, jossa sen käyttö on mielestäni perusteltua.
Minusta se näyttää hölmöltä.
Niin minäkin ihmettelin mistä edellinen kirjoittaja innostui viljelemään tuot ts etuliitettä. Itsestäni en puhunut transnaisena ja ehkäpä siinä juuri onkin syy että koska olen nainen niin haluan sitä penetraatiota kuten muutkin naiset. Ei se ole mielestäni itsensä alentamista tai sitten lähes kaikki hetero naiset alentavat itsensä. TS on minulle todellakin historiaa.
transaiheisella palstalla ei voisi puhua taustastaan. Ja mä en mitenkään häpeä ts-etuliitettä, en vaan näe tarpeelliseks käyttää sitä "normaalissa elämässä". Ehkä lääkärille mainitsisin asiasta, jos joutuisin riisuuntumaan tai jos kysyttäis leikkaushistoriaa tms. Sitten tietysti kyllä on henkilöitä, jotka identifioituu nimenomaan ts:ks, mutta mä en kuulu niihin.
että penetraatio alentaisi naista. Ja muuten, ei kaikki naiset todellakaan halua penetraatiota, olet kai kuullut lesboista... Pointti oli siinä, että sanoit, ettei ts-mies ole oikea mies. Eli mielestäsi nainen, jolla on hämärässä menneisyydessään ollut penis, on oikea nainen, ei edes ts-nainen, mutta ts-miehestä ei ikinä tule oikeaa miestä. Ihan samalla tavalla joku voisi sanoa, ja moni sanookin, ettet sinä ole oikea nainen. Ymmärrän, että haluat penetraatiota (jota kyllä monet ts-miehetkin harrastavat) mutta raja ylittyi siinä, kun sanoit, ettei ts-mies ole oikea mies. Toivottavasti aviomiehestäsi ei tule koskaan impotenttia, hänhän ei ole sitten enää mies.
sitten alennut kirjoittamaan transpalstalle? Oikeilla naisilla on muuten kuukautiskierto.
ja juuri siksi laitoinkin ne lainausmerkit. Samoin vastausviestissä puhuin heteronaisista. Ei nyt joka asiasta tarvitse vetää hernettä nenään, kun hiukankin järkeä käyttäen luulisi ymmärtävän mistä puhutaan. Mutta transnaisilla tuntuu olevan tuo hipiä kovin herkkä ja heti aletaan rähjäämään. Kinatkaa kun kerran haluatte, minä en viitsi.
enää tässä iässä ja aika monella ei ole enää kohtua ja munasarjojakaan, joten samalla viivalla ollaan.
jonain päivä asetetaan jalustalle ja niitä aletaan ihailla ja transtaustasta tulee valttikortti miesmaailmassa, johan muuttuu sullakin äkkiä ääni kellossa. Sulle on tärkeintä vaan hyvältä näyttäminen ja päteminen. Transtausta voisi ajaa hyvännäköiset miehet pois, joten salaat sen. Salaat osan itsestäsi, lapsuutesi, nuoruutesi. Arvostus ja palvonta on sulle tärkeintä. Itse en mainosta taustaani, koska en ole narsisti, mutten todellakaan salaakaan.
ollut kuukautiset. Ja en mä kyllä näin ajattele, sanoinpa vaan vittumaisuuttani.
että "koska olen nainen, haluan penetraatiota kuten muutkin naiset". Jos sulla on ts-tausta, niin kyllä varmaan ymmärrät, ettei ole mukavaa kuulla, ettei ole "oikea", oli sitten kuinka lainausmerkeissä tahansa. Ja ei kai transnaisten herkkä hipiä liity tähän, transmiehistähän tässä puhuttiin.
Vittuilet, ja kun joku loukkaantuu, peräännyt ja syytät lapselliseksi. Jos oot kerran niin nainen, pysy sitten poissa tältä palstalta. Oikeesti, sinäkö se määrittelet kuka on aito nainen ja kuka aito mies? Ei jumalauta.
tästä hernettä nenään kuten herkkähipiäinen transnainen. Ja sinä olet transnainen, vaikka sen kuinka kieltäisit. Sulla on xy-kromosomit ja jalkojes välissä on heilunut munat.
"Sulla on xy-kromosomit ja jalkojes välissä on heilunut munat."
Nämä on valitettavasti kylmiä totuuksia jotka on pakko hyväksyä.
Olisihan se kiva herätä aamulla kun peilissä olisikin "joku muu"! Nyt on vain yritettävä elää näin päivä kerrallaan. Hassua olisi ajatella että kun nyt joudun elämään "miehenä" , sukupuolen "oikeaksi korjaamisen" jälkeen olisin aito nainen!:-)
Mitä minä sitten nyt tällä hetkellä kirjoitan kun kysytään sukupuoltani??
Miksi se on kaikille niin tärkeä? Miksi kaikki pitää tunkea niihin kahteen pieneen laatikkoon, kun jokainen kokee sukupuolen erilailla.
Oi miksi?
Mitä väliä?
Aivan niin. Ei minullekaan nyt enää sukupuoli paljoa merkitse kun se on oikein.
Se on ihan niinkuin raha. Kun sitä on riittävästi, se ei merkitse mitään. Mutta sen puute kyllä merkitsee. Tai terveys. Kun on terve ei asiaa edes ajattele. Mutta sairaana sen puutteen tuntee.
Mutta jos yhteiskunta olisi vapaampi sukupuolen ja sukupuolisuuden kanssa niin olisiko silloin helpompi olla?
Ehkä noin yleisesti juu. Mutta henkilökohtaisesti ei yhteiskunnan vapaus olisi mua mitenkään auttanut, kun väärän sukupuolen hormonit teki minut kuolemansairaaksi. Siihen oli ainoa parannus hormonien vaihto. Mikään vapaampi pukeutumiskoodi ei olisi pelastanut henkeäni.
Mietin vain...Kiitos vastauksesta
ole. Silloin, kun ei vielä ollut ehkäisyä, miehet ja naiset piti pitää tiukasti erillään ja kasvattaa pidättyväisiks, pidättyvyys kun oli ainoa ehkäisykeino. Ja noin muutenkin, useimmat miehet ei halua tulla sekotetuks naisiin ja päinvastoin. Me ollaan tosi pieni vähemmistö, ja toisaalta meistäkin useimmat kokee voimakkaasti olevansa just joko miehiä tai naisia. Olis outoa, jos koko sukupuolijärjestelmä romutettais muutaman transgenderin takia. Eikä ne siltikään varmaan olis tyytyväisiä.
mutta ei ulkopuolisille!! Transvestiittiys on YKSI vahva asia joka tulee sen estämään. Varmasti ystäväpiirisi sinut alkaa hyväksymään mutta ei varmastikaan koskaan 100%:sesti naisena. On silti tosi hieno asia että olet nyt itse 100%:n tyytyväinen itseesi! Sehän jo riittääkin!!
jättänyt kaikki entiset ystävänsä ja muuttanut vähintään 400 km:n päähän alueelta, jossa asui miehenä eikä kerro kenellekään taustastaan. Varmasti ostaa joka kuukausi kuukautissuojiakin hämäyksen vuoksi.
Millaistakohan on 95-prosenttinen suhtautuminen?
Itse ole todennut, että koska yhteiskunnassa suhtaudutaan yleensä ihmisiin joko miehinä tai naisina, niin ei OLE OLEMASSA mitään välimuotosuhtautumista. Vanhat miespuoliset työkaverini kaataa minulle kahvia tai avaa ovia vaikka tasan tarkkaan tietää taustani. Heille olen nainen, johon suhtaudutaa kuin naiseen. Ei ole mitään mallia miten ts-naiseen pitäisi suhtautua.
Asioista tietämättömän, kuten tämän "kahlev:n" voi olla vaikea ymmärtää, että sukupuolen korjauksen jälkeen useimmat ihmiset ottavat ihan oikeasti vähitellen oman sukupuolensa mukaisen paikkansa sosiaalisessa yhteisössään. Se ei tapahdu yhdessä yössä, mutta ennen pitkää näin kuitenkin käy. Vaikka työ- tai muussa yhteisössä sukupuoliroolit eivät olisikaan mitenkään korostetusti esillä, niin erot suhtautumisessa ovat silti selkeästi havaittavissa. Omalla kohdallani tähän asiaan on tuonut helpotusta myös se, että minua olisi kuulemma ulkonäkönikin puolesta hyvin vaikea edes kuvitella miksikään muuksi kuin nyt olen.
Sitä en osaa sanoa miten sitten käy ihmisille jotka eivät koe tai halua olla mitään sukupuolta, vaan pitävät kynsin ja hampain kiinni trans-ominaisuuksistaan, tai "miehisestä" historiastaan.
Sanoit hyvin asian ytimen. Omalla kohdallani kaikki on tapahtunut pikkuhiljaa, mutta vääjäämättömästi. Enkä todellakaan usko, että työkaverini ajattelee enää koko asiaa. Yli puolet ei ole minua muunlaisena ikinä tuntenutkaan ja loputkin on niin sopeutuneita, että tuskin jaksavat edes yrittää muistella minua muunlaisena.
Minulla sosiaaliset yhteydet muuttuivat osittain sopivasti prosessin päättyessä. Entisiin työkavereihini olen yhteydessä hyvin harvoin. Viimeksikin kun tapasin erään vanhoista työkavereista joka oli nähnyt minut aiemmin vain miehenä, tuumasi että sä olet hyvän näköinen. Eihän tuohon osannut muuta vastata kuin kiittää. Melkoinen osa päivittäin tapaamistani ihmisistä ei edes tiedä taustaani ja tulkitsevat minut tavalliseksi naiseksi ja niin pitääkin. Miksipä kenelläkään olisi mitään syytäkään alkaa epäilemään.
Transvestiitti ja transsukupuolinen tarkoittavat aivan eri asioita. ;)
Täytyy kai laittaa äärilaidat kuvin esiin, kun ihmisille ei mene jakeluun TS:n ja TV:n ero:
Eli tässä Brasilialainen, menestynyt nainen, jonka tausta on se TS:
http://antijen.org/Articles/RC1.html
& tässä perusmeininkinen TV-mies:
http://entertainment.webshots.com/photo/1026490962014940959OOkUzOnLFk
En usko, että ensimmäisen kukaan tulkitsee mieheksi.
Surullista jos hormoonien syönti aiheuttaa joillekin tuollaisia oireita kuin sinulle ja edellisellekin kirjoittajalle!!
Onhan se kieltämättä hieno asia jos olette päässeet myös jo 17 kesäisenä syömaan hormooneita ja teistäkin on tullut tuollainen kaunotar!
Onko teillä ressukoilla todellakin sellainen käsitys etten minä muka tietäisi kuka on tiitti ja kuka transsukupuolinen! Minä olen joutunut käsittelemään nämä asiat varmasti ehkä syvemminkin kuin te! Minä en ainakaan elä enään jossain haavemaailmassa niinkuin te!
Minä nyt valaisen teille neropateille että tiitit(pukeutumishaluiset) on paljolti syy siihen miksi myös transsukupuolisten uskottavuus oikeasta minästään ei tahdo mennä läpi ns."tavallisiin ihmisiin"!! O.L.I.K.O N.Y.T S.E.L.V.E.M.M.I.N S.A.N.O.T.T.U
Oli aika kuvaavat esimerkit teillä alta parikymppinen transsukupuolinen ja viisikymppinen tiitti!
Tässä teille lisää verrattavaa kun menette seuraavan kerran peilin eteen!
http://moisdeadserious.com/wp-content/uploads/2008/08/transgender2.jpg
Niin avaavat minullekin oven ja kaatavat kahviakin!
Kuinka moni heistä olisi valmis alkamaan seurustelusuhteen sinun kanssasi tai edes kulkemaan käsi kädessä kanssasi kahville??
Tästä vain arvelin sen -5% muodostuvan!:-)
olisi vieläkin noin nuori! Olen monesti katsonut omia nuoruudenkuviani. Kun olisi päässyt heti täysi-ikäiseksi tultuaan korjaamaan sukupuoltaan, lopputuloskin olisi ollut vielä parempi kuin nyt. Silti pärjään hienosti ikäisteni naisten joukossa. Olen taatusti siellä kärkipäässä naisellisuuden ja kauneudenkin osalta, vaikka olenkin tällainen tavisnainen enkä missiainesta.
Miestransvestiitistakin saa ihan hyvännäköisen naisen, kunhan lähtökohdat ovat hyvät ja asialla on pätevä meikkaaja ja stylisti (usein se ei ole henkilö itse). Transnaisilla on vähän helpompaa koska hormonit muokkaavat kasvojakin naiselliseen suuntaan.
Itse arvioin, että tuskin edes 3% työkavereistani olisi aloittanut seurustelusuhteen kanssani ENNEN prosessia. Niin sulkeutunut ja erakoitunut olin. Ja epävarma itsestäni. Jos se nyt on viisi prosettia, on tulos todella hyvä. Kiitos Kahlev kannustuksesta. Mutta olenkin nyt paljon mukavampi ja iloisempi ihminen, ettei kyllä ihme.
Tänään viimeksi yks tuttu nainen kysyi multa meikkiasioista ja kosmetologeista.
Minultakin naiset kyselevät vinkkejä. Moni tavallinen nainen ei ole syventynyt meikkaukseen ja yleiseen hyvinvointiin niin syvällisesti kuin me joudumme. Olemme näköjään tässäkin eräänlaisia asiantuntijoita kuten hormonihoidoissakin (niistäkin naiset kyselee).
Itse en omalta työpaikaltani kelpuuttaisi seurustelusuhteeseen kuin yhden miehen ja miehiä on työpaikallani noin 200. Naisia hiukan enemmän.
Tuntuu, että myös naisten ilman mitään TS -taustoja on myös melko hankala löytää kunnon mies, et joku mättää...
Mun ei ole koskaan tarvinnut olla ilman seuraa, mutta oman taustan valottaminen on vaan katkaissut monta miellyttävää miessuhdetta (tai siihen asti ne oli miellyttäviä, kunnes muutuin näiden miesten päässä kauniista naisesta mieheksi).
Onneksi myös sellaisia on paljon, joille asia ei ole ongelma. Luojan kiitos olen nyt suhteessa, ettei tarvitse stressata iänikuisen taustansa kanssa...
pahoille tavoille. Pitkän parisuhteen ja henkisesti raskaan eroprosessin jälkeen olen opetellut sinkkuelämää muutaman vuoden. Olen ehtinyt oppimaan tämän vapauden tunteen kun saa päättää itse mitä tekee ja milloin. Hoitaa kotia juuri oman mielensä mukaan eikä tarvitse passata ketään. Olisihan se kiva mies joskus mukava, mutta ihan vielä en välittäisi sitoa itseäni toiseen ihmiseen. Aikanaan en ehtinyt kunnolla elämään aikuisena sinkkuelämää, kun tapana oli mennä naimisiin jo nuorena, nyt siitä on ainakin jonkin verran nauttinut. Kyllähän joskus se yksinäisyyskin painaa päälle, mutta sitä yritän korvata erilaisilla sosiaalisilla yhteyksillä.
"Mun ei ole koskaan tarvinnut olla ilman seuraa, mutta oman taustan valottaminen on vaan katkaissut monta miellyttävää miessuhdetta (tai siihen asti ne oli miellyttäviä, kunnes muutuin näiden miesten päässä kauniista naisesta mieheksi). "
Kiitos sinulle tästä kirjoituksesta!! ärjymirri kun vain oppisi vielä tämän lukemaan niin olisi tosi hieno asia!! Ei menisi/sotkisi nuo prosenttiluvut ajatusmaailmaailmassaan aivan sekaisin!
Jutuistasi paistaa koko ajan läpi jonkinlainen kateus ja se, että yrität jatkuvasti vakuutella korjausprossesin olevan huono ratkaisu itsellesi. Ja jos kerran asia on niin, miksi siitä muille kiukuttelet? Yritä nyt silti ymmärtää, että monilla muilla elämä on vasta alkanut korjatun sukupuolen myötä, ja vieläpä onnellisena. Sen ei luulisi olevan mitenkään sinulta pois?
Kateus pitää kyllä paikkansa!! Olen tosi katkera kun en herännyt ajoissa!! Nyt siihen ei ole enään mahdollisuutta, ainakin yritän epätoivoisesti taistella niin!! Minä en halua kiukutella teille, päinvastoin yritän auttaa että teillä olisi hyvä elämä edessänne! Tajuaisitte että se ei onnistu jos mainostatte olevanne transsukupuolisia. Kun minä olen käynyt tiitti vaiheenkin joskus läpi, tiedän millaiset on miehen piirtteet "tälläisen naisen" ulkokuoressa! Tiedän paljolti siksi tarkkailla(katselen vaistomaisesti) jokaista vastaan tulijaa ja löydän siksikin aina joskus transsukupuolisen ihmisen! En minä tule silloin osoittamaan asinomaista vaan auttamisen halu on vain silloin ensimmäisenä mielessäni!
Täällä vain on muutama "PAISE" jotka eivät ole tyytyväisiä nytkään siihen mitä ovat saaneet vaan vittuilevat, tietämättä asiasta yhtään mitään!!
Kuka on mainostanut olevansa transsukupuolinen, en minä ainakaan. Ota myös se huomioon, ettei tämän palstan kirjoitukset kerro aina täyttä totuutta todellisesta elämästä. Eikä se kyllä oikein auttamiselta vaikuta kun julistat täällä ettei juurikaan kukaan huoli kumppanikseen sukupuoltaan korjannutta naista. Eiväthän he edes ole mielestäsi naisia, niin kuin olet täällä jo moneen kertaan maininnut.
"Olen tosi katkera kun en herännyt ajoissa!!"
Niinhän minäkin luulin, mutta onneksi repäisin itseni irti vanhoista ympyröistä. Aikaisemmin transprosessi olikin melkoista kujanjuoksua enkä todennäköisesti olisi sitä silloin kestänyt. Lain astuttua voimaan tilanne muuttui siksi paljon että pystyin vetämään prosessin läpi kohtuullisen helposti vaikka ikääkin jo on eikä fyysinen kuntokaan ole enää paras. Olisin varmasti todella katkera ellen olisi lähtenyt prosesiin ja nyt lukenut toisten kertomuksia.
Lähes jaikki jolle on ollut ns. pakko kertoa(lähinnä vanhoja ystäviä) ovat suhtautuneet erittäin hyvin. Muutama nikottelija on mahtunut sekaan, mutta eivät hekään ole vähätelleet sensijaan kyllä tuntuvat pelkäävän minua kuin mitäkin rikollista mikä on kyllä aika kummalista. Ehkä hyväksyntääni vaikuttaa se, että kenelläkään täysin tavalliselle heteromiehelle tai naisellekaan en kertoisi ja toisaalta en heistä kiinnostuisikaan kuin korkeintaan yhden illan leikin merkeissä tai kavereina. Lisäksi minulla ei ole kokemusta oikein uusille ystäville kertomisesta kun en sitä tykkää harrastaa ja toimiva parisuhde on jo ajalta ennen prosessia, niin ei tarvitse etsiä seurustelukumppaniakaan, veikkaisin kyllä, että nuo on ne ikävimmät paikat kertoa.
Minulla on tällä hetkellä se paha ongelma että kaipaan nimenomaan vakituista miestä rinnalleni, yhden yön tapaukset eivät kiinnosta. Kaipaan tavallista heteroparisuhdetta sänkyhommineen ja yhdessä elämisineen. Tällaisessa suhteessa katson että on pakko kertoa taustani, koska taatusti jossain joku tuttava supattaa mieheni korvaan että tiedätkö että tuo morsiamesi/vaimosi on joskus ollut mies.
kanssasi tästä asiasta. varsinkin pienellä paikkakunnalla ihmiset tietävät taustastasi vaikka et kertoisikaan. Ite kyllä kerron suhteen alussa taustastani ja toinen saa päättää mitä haluaa ja ei siinä minun mielestäni ole mitään ihmeempää ja ja en häpeä taustaani. olen transtaustainen nainen
Jos kertoo liian aikaisin voi saada kimppuunsa hörhöjä jotka on kiinnostuneita sinusta vain transkeissinä. Ja haluaa "kokeilla uutta".
Itse kerron siinä vaiheessa, jos seurustelu alkaa mennä vakavaksi. Eli en IHAN alussa, mutten toisaalta niin myöhäänkään että voisi syyttää petoksesta.
Tuota pettämissyyttelyä harrastaa ennen kaikkea tiittien vaimot joille asia paljastuu vasta vuosien kuluttua. Ihmettelen että tällainen kertomattomuus koetaan petoksena, eihän välttämättä toinenkaan kerro esimerkiksi syöpäleikkauksestaan jos se ei enää vaikuta yhteiselämään. Sama tilanne on esimerkiksi transnaisen kanssa. Kun kerran on kaikin puolin nainen (synnyttämistä lukuunottamatta) miksi se ettei kerro asiasta ehkä koskaan tai vasta pidemmän ajan kuluttua, koettaisiin pettämisenä. Niin tulkitsivathan Almamedian päällikötkin Johanna Korhosen pettäneen kun ei kertonut oma-aloitteisesti. Onko ajatusmaailma nyt luistamassa tähän suuntaan että jos et kerro tarkasti kaikkea, olet petturi. Eiköhän moni nainen jätä kertomatta kaikista entisistä heiloistaan ennen seurustelua, eikä sitä tulkita pettämiseksi. Mitenkä nämä sitten tulkitsisi. Joka tapauksessa kertoisin taustani kun seurustelu alkaisi menemään vakavaksi, mutta en sentään ensimmäisten sänkykäyntien jälkeen.
Pettäminen varmaan liittyy siihen, että kyseinen henkilö ei pidä transtaustaista naista "oikeana naisena" vaan jonkinlaisena feikkinä. Hänen kokemuksensa on, että toinen siis yrittää päästä suhteeseen "tekeytymällä naiseksi".
Nämähän ovat absurdeja mielikuvia, mutta monelle tavikselle totta.