tukiyhdistys Kokkolaan, josta saisimme jokainen kiusattu apua ja joukkovoimaa näiden kiusaajien lannistamiseen.
Kiusaajat julkikseks! Eristetään kiusaaja eikä kiusattu. Meitä kiusattuja on paljon tässä kaupungissa.
Kiusaajat julkikseks! Eristetään kiusaaja eikä kiusattu. Meitä kiusattuja on paljon tässä kaupungissa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pannaan kiusaajat kuriin ja näytetään niille mikä on todellinen joukkovoima. Mutta muista mikäli sinua kiusataan niin käänny rohkeasti viranomaisten puoleen ja kerro heille ketkä sinua kiusaavat. Muista olla vahva ja rohkea vaikka joutuisit yksin taistelemaan niitä raukkiksia kiusaajia vastaan. Muista, älä anna koskaan periksi. Voimia kaikille kiusatuille, mikäli minä saan yhdenkään kiusaajan käsiini niin hän kyllä tulee tuntemaan oikean ja väärän.
Tämä on hyvä ajatus. Meitä kiusattuja on Kokkolassa niin paljon. Lisäksi monet ovat yksinäisiä, niin saisimme ystäviä samalla.
En todellakaan tiedä, mikä saisi kiusaajat lopettamaan ihmisrääkkäyksensä. Jälki-istunto ei auta, puhuttelu ei auta, mikään ei auta. Lopulta kiusattu vaihtaa koulua tai tekee jotain epätoivoista joko itselleen tai yhteisölle (muistellaan vain Myyrmannia, Jokelaa ja Kauhajokea: kaikissa tekijä oli koulukiusattu).
Tai sitten otetaan kovat keinot käyttöön. Perustetaan koulupoliisien virkoja. Kiusaamisasiat menevät suoraan poliisille, samaten kiusaajien on pakko mennä juttelemaan sosiaaliviranomaisten ja psykologien kanssa, kun heitä kerran niin paapotaan ongelmiensa takia. Jotain apua heidän on saatav. Tai sitten vartijat joka kouluun. Vaikka mielestäni menee surulliseksi, jos kouluissa pitää olla vartijoita ja poliiseja turvaamassa lasten arkea.
Jos kerran rehtoreilla ja opettajilla ei ole mitään vaikutusta niiden ihmisrääkkääjien toimintaan, niin luulisi poliisilla olevan jotain auktoriteettia.
Pistää niin vihaksi. Kaikesta muusta väkivallasta rangaistaan sakoilla tai vankilalla, mutta koulussa saadaan mielin määrin pahoinpidellä henkisesti ja fyysisesti - ilman mitään rangaistusta. Kiusattu sen sijaan saa "rangaistuksen". Masennus, pelot, yksinäisyys, koulun kesken lopettaminen, itsetunto-ongelmat jne.... ne ovat vakavia ongelmia, jotka eivät pääty siihen kun kiusaaminen loppuu.
Nyt keksinkin, että tuota vartija-asiaa voisi hyvinkin kehittää toimivaksi. Kuitenkin heillä voisi olla tavalliset siviilivaatteet, ettei tule niin ikävää mielikuvaa.
Joka koulussa olisi sellainen aikuinen henkilö, joka välituntisin kiertää pihalla (ala-asteet) tai käytävillä (yläasteet yms., missä ei ulkoilla). Hän juttelee lapsille ja nuorille ja hän kysyy kuulumisia ja hänelle voi kertoa asioitaan. Hän on sellainen henkilö, joka on kiinnostunut lapsen "pienistäkin" asioista: hän juttelee lapsen kanssa harrastuksista, lempimusiikista ja sellaisesta. Joka koulussa olisi sellainen henkilö, joka on aidosti läsnä lapsen ja nuoren elämässä. Ruokatunnilla hän ei mene opettajien nurkkaukseen vaan menee istumaan lasten pöytiin. Hän syö yhdessä lasten kanssa ja samalla on mukava jutella kuulumisista ja muista asioista.
Tuollainen työntekijä ei piiloudu työhuoneeseensa vaan jalkautuu lasten pariin, sinne missä häntä tarvitaankin. Sellainen voisi kiertää oppitunneilla luokissakin.
Jos joku lintsaa koulusta, niin ensisijainen seuraus ei olisi jälki-istunto. Tällainen koulutyöntekijä lähtee suoraan nuoren luokse kotiin ja kysyy MIKSI hän lintsaa. Hän voi jopa tulla yhtä matkaa kouluun, jos kouluun lähteminen on vaikeaa.
Ja samaten myös ihan jokainen koulun aikuinen voisi rohkeasti alkaa jutella lasten kanssa. Vaikkapa siivoojat. Heitähän oppilaat näkevät koko ajan. Mikäs estäisi juttelemasta työn ohessa nuorten kanssa. Monesti siivoojat ja keittäjät tuntuvat olevan aika eristyksissä muusta koulun porukasta, vaikka tekevät tärkeää työtä puhtauden ja ravitsevan ruoan parissa.
Koulujen pitäisi ottaa mallia päiväkodeista. Vaikka sielläkin lapsiryhmät on suuret, niin silti aikaa riittää jokaiselle lapselle. Lapset saavat läheisyyttä ja tunteet saa näyttää avoimesti. Muistan kun minulla oli joskus opettaja, joka esim. taputti olkaa. Kyllä sekin on yksi välittämisen merkki. Sitten ala-asteella oli sellainen opettaja, joka joka päivä sanoi meille monta kertaa, miten paljon hän välittää meistä, ja jaksoi jatkuvasti kertoa, miten hän kotonakin miehelleen sanoo, että miten ihana luokka hänellä on.
Mielestäni suomalaisessa kulttuurissa pelätään liikaa tunteiden näyttämistä ja läheisyyttä. Aina pelätään, että rikotaan jotenkin toisen reviiriä. Mutta mitä pahaa siinä oikeasti olisi, että koulussa opettaja välittää oppilaistaan ja kertookin sen. Ja tuskin niin moni kuitenkaan loukkaantuisi siitä, että opettaja joskus vaikka taputtaa olalle.
Kaikki lähtee tietysti kotoa, mutta miksei koulukin voisi osaltaan osallistua lasten ja nuorten hyvinvointiin. He kun kuitenkin viettävät ison osan päivästään koulussa vähintään 12 vuoden ajan.
Jotain lasten ja nuorten pahoinvoinnille on tehtävä. Monesti syytetään hallitusta ja päättäjiä, mutta jokainen voisi omalta osaltaankin tehdä jotain olemalla aidosti kiinnostunut läheisistään.
kiusaajani tulevat kokemaan melkoisen yllätyksen lähiaikoina = vankileirin pitäjät