ilmansaasteet maahan ja asvaltilta sadevedet ottaa vielä hiilivetyjä matkaansa ja kaupunkeissa ne menee puhdistamattomina vesistöihin, saastutaen vesistöt.
Maasedulla pellot ja metsät suodattavat sadevedet puhtaiksi, ennen kun ne menevät vesistöön.
Maasedulla pellot ja metsät suodattavat sadevedet puhtaiksi, ennen kun ne menevät vesistöön.
Vastaukset 19
Vanhimmat
asiasta yhtään mitään,.,
vaikka putket tukkoon ellei muuta keksitä
suoraan sanottuna vituttaa käydä mökillä, kun vesi on ravinteista johtuen vihreää sinilevää, kyllä tutkiat tietää , että MAATALOUS ON SUURIN VESISTÖJEN rehevoittäjä valumavesineen..PISTE
Ja syö särkiä pois siitä järvestä, niin vesi kirkastuu.
Särki penkoo pohjasta mutaa liikkeelle ja se rehevöittää veden.
vuotta hoitokalastetulla järvellä levää ei löydykään muualta kuin muutaman mökin lahdukasta.
taas laitetaan ,sellaisen piikkiin joka ei voi puolustaa, eli särjen.. kyllä tutkiat tietää miten asiat oikeesti on, vai pidättekö niitä tyhminä , minä en
vaan sinä olet.
Oletko koskaan kuullut sanoja vesistön sisäinen kuormitus ja biomanipulaatio?
Tutustupa vaikkapa Kairesalon tutkimuksiin tai Vesijärviprojektissa saatuihin kokemuksiin. Molemmista löydät tietoa netistä.
Vielä 50-luvulla kalastus oli merkittävä lisäravinto täällä lähes kaikille ja mikä on huomattava, niin poistettaessa kalaa, poistetaan järvestä myös ravinteita.
Pikkukalaa on myös käytetty joskus lannoitteena varsinkin perunalla.
Nyt kun kalastus on vähentynyt, on vähentynyt myös ravinteiden poisto vesistöistä. Samalla kun kalastus vähenee, muuttuu myös vesistöjen kalakannan tasapaino ja se särjistyy. Myös kalakannan koko pienenee kun ne muutama jättihauki syövät kasvussa olevat kalat pois.
Runsailla istutuksilla ja jatkuvalla kalastuksella järven kalakannan voi taas saada kalastajan kannalta mielekkääksi ja varsinkin saaliin arvo kasvaa merkittävästi.
Pitää muuten muistaa, että järvien luontaiseen kiertoon kuuluu meillä se että ne lopulta muuttuvat soiksi. Ilman jääkausia syvimmätkin järvet olisivat meillä jo turvetta täynnä.
jokien varsilla olevilta pelloilta menee kevät tulvien aikana valtavat määrät ravinteita mereen, televisiossa siitä olikin nyt äskettäin puhetta kun etelä-suomen joet alkoivat tulvimaan.
Siinä ei auta mitkään suojavyöhykkeetkään estämään ravinteiden kulkeutumista vesistöön tulvien aikana.
sitoutuneena eli eroosion viemänä. Samaan aikaanhan niihin samaisiin jokiin myös moni puhdistamo ajaa vastaavat määrät liueneita ravinteta joka päivä ympäri vuoden.
Olen tuossa erästä jokea nyt muutaman päivän seurannut mutta ei ainakaan vielä sen vesi ole lähtenyt samentumaan. Johtuneeko maiden kyntämättömyyden ja roudan vaikutuksesta
mitään valtavia määriä ravinteita, ne on sitoutunut kasveihin ja kuljetettu sinne kaupunkeihin ja syytä olettaa että päätyvät vesistöihin
hiljattain viljatilitys, sen loppuoasaa luki: Tämän laatuisen jyväsadon mukana poistui typpeä 20/ tn, ja fosforia 3kg/tn.
-
-
000000000000
enempää ei tarvitse tehdä, eihän yrityksetkään enempää investoi mitä laissa ja asetuksissa vaaditaan.
Olisi tietysti hyvä asia jos maatalous ja teollisuus lopettaisivat kokonaan saastuttamisen, samoin yksityiset ihmiset. Mutta kaikki se maksaa, onko kuluttajat valmiita siihen. Tuotteen tai palvelun ostajahan sen viimekädessä aina maksaa. Mutta täällä kirjoittajat voisivat itse aloittaa ja alkaa kulkemaan polkupyörällä,
lopettaa sähkön käyttämisen, ja ostaa vain sellaisia tavaroita joiden valmistus ja käyttö ei saastuta luontoa.
Epäilempä että kukaan maatalouden saastutamisen lopettamista vaativa ei itse tee asialle paljon mitään.
kaikki maksaa, tuottaja on se mikä vaan huolehtii asiat kuntoon ja piste, hinnasta huolehtii koneurakoinnissa jussien halpatarjonta, ja sapuska puolella ulkomaan tuonti.Tähän ollaan tultu katotaan kauanko jatkuu.
vähillä sanoilla.
--------?