Aika harva ajattelee tälläistä, mutta tämäkin on todellisuutta. Poikamme 9v harrastaa erittäin monipuolisesti ympäri vuoden myös hiihtoa. Liikuntaa viikossa 6-10 tuntia. Osa omaehtoista ja ohjattua. Hiihdossa jos on kovin heiveröinen homma ei toimi.
Ongelma on että paino on tippunut muutaman kilon alle normaalin koulun alkamisen jälkeen. Ruokaa syödään kotipuolessa aika paljon.
Osa syynä on kouluruokailu josta ei tule ruuan pahan maun tai mauttomuuden takia (kesäkeitot yms.) kaikkia kaloreita ja tarpeeksi energiaa. Niitä siis jätetään väliin tai korvataan leivällä. Hän sanoo, että meinaa oksennus tulla kun tiettyjä ruokia maistaa. Näin toteutuu ravinto ympyrä??
Ongelma on että paino on tippunut muutaman kilon alle normaalin koulun alkamisen jälkeen. Ruokaa syödään kotipuolessa aika paljon.
Osa syynä on kouluruokailu josta ei tule ruuan pahan maun tai mauttomuuden takia (kesäkeitot yms.) kaikkia kaloreita ja tarpeeksi energiaa. Niitä siis jätetään väliin tai korvataan leivällä. Hän sanoo, että meinaa oksennus tulla kun tiettyjä ruokia maistaa. Näin toteutuu ravinto ympyrä??
Vastaukset 27
Vanhimmat
poikasi alipainoon.
Mene lääkäriin.
tosiaan sanot että mene lääkäriin poikasi puolesta.......................? mihin yhteikunta on menossa....?
vaikkapa polkupyöräsi.
Se on sinua viisaampi.
Kouluruoka on hyvää ja ravitsevaa, minkälisäksi sen kalorit on laskettu tarkkaan. Sitä ei ole pakko syödä, jos nykyajan ronkeli kakaroille ei kelpaa.
ei syytä suureen huoleen, koska poika on aktiivinen liikkuja ja vähän ronkeli kouluruoan suhteen. Kai hän sitten syä illalla tuhdin ilta-aterian ja aamulla kunnollisen aamu-aterian kaurapuuron tai muslin kera kotona.
Itselläni oli lapsena samaa ongelmaa ja äidithän näistä painokäyristä helposti huolestuvat.
Mutta toki jos jotain voimanpuutosoireita tai muuta toiminnallista häiriötä ilmenee, niin asiaa olisi tukittava. Tietysti ehkä voisi ennen lääkäriä yrittää konsultoida ravitsemusterapeuttia tai kouluterveydenhoitajaa ja sitä ennen voisi muutaman päivän ajalta yrittää pitää ruokapäiväkirjaa, johon myöskin kaikki välipalat ja makupalat tulisi merkitä.
Kouluruoka on arka alue. Kysymys on makuasioista. Kalorit ovat laskennallisia en usko että ovat todellisia. Olisin myös valmis maksamaan lisää proteiini pitoisemmasta ruuasta lapseni puolesta. Liikumme paljon.
On olemassa huomattava joukko joka ei koulu laitosruuasta pidä ja näin on aina ollut. Itsekin kuuluin em. ja kartan vieläkin tiettyjä keittoja. Alasteella ja yläasteella söin 2-3 kertaa viikossa aivan minimi satsin tai roskiin. Sitten joskus haettiin lisääkin.
Nykyään syön erittäin monipuolisesti jopa eksootttisia ruokia. Tämä siksi että ruuat näyttävät ja tuoksuvat hyvältä ja olen ollut utelias. Kaiken pohjalla on oma tahto oppia uusia makuja.
Ala-aste ikäiselle liikkuvalle nuorelle ei tekisi pahitteeksi jos saisi lämmittää koulun mikrolla vaikka einesruuan liikunta tunnin jälkeen.
sinulla suhtautua kouluruokaan. Mitä ivailemista siinä on?
Kouluruoat ovat tavallisia monipuolisia perusruokia.
Eihän mikään estä sinua evästämästä lastasi proteiinilla koulupäivää varten.
Ei varmaan koske sinun perhettä, mutta joissakin tapauksissa kouluruoka on
lapsen paras ateria.
Kirjoitin mielipiteeni kuten sinäkin.
Hämmästyin ja huolestuin kun lapseni sanoi että välillä tosi pahaa ettei syötyä saa. Olin luullut että hän on syönyt hyvin pitemmän aikaa.
Kuten sanoin, ongelma on niillä jotka liikkuvat paljon mutta ovat ronkeleita kouluruuan suhteen. Ja jos lapsia tunnet voivat he todellakin jättää ruokailuita väliin paljonkin.
jotka pienestä pitäen on totutettu Mäkkiruokiin ja sipseihin. Jos niitä ei sitten enää saakkaan koulunruokalasta niin sehän jos mikä sortaa ojaan vaikka minkälaisen ruokaympyrän.
meillä ainakin kouluissa ruoka on ihan hyvää ja syötävää, kesäkeittoja ei ole tarjoiltu enää vuosiin. meillä tyttö ja poika ja tykkäävät vähän eri asioista, tyttö kevyemmistä keitoista ym. tyttö juuri on se "laiheliini" mutta ei siitä voi kouluruokaa syyttää. hän on kaikkiruokainen, pieneen mahaan ei vaan mahdu kerralla paljoa.
meillä myös harrastetaan paljon ja monipuolisesti, myös hiihtoa.
jos kouluruoka ei maistu pitäisikö miettiä mitä on totuttu syömään. jos kotona eletään eineksillä ym, ei varmasti se kouluruoka maistukaan. meillä on joskus jopa niin päin että lasten mukaan koulun keittäjä tekee parempaa kalakeittoa kuin äiti! ja jos koulussa ei ruoka maistu, pitää sitten satsata siihen kotiruokailuun.
Vaikea uskoa kertomustasi todeksi? Tarkoitatko tosiaan, että 9-vuotiaalla pojallasi olisi liikuntaa päivittäin keskimäärin 1.3 tuntia? (yhdellä lepopäivällä) vuoden ympäri? Tuollainen harjoittelu tekisi vuodessa n 400h joka olisi suhteellisen hyvä määrä jollekkin 14-15vuotiaalle. Poikasi on vielä lapsi!
Toivon että kirjoittelet höpöjä.
ainakin tulee liikuntaa aika paljon viikossa. jo koulun liikuntatunneista tulee 2 h viikossa (3 x 45 min). Lisäksi meillä käydään painiharjoituksissa 2-3 krt viikko (1,5 h/kerta). Sitten n. kerran viikossa hiihtokoulu 1 h/kerta ja sitten vielä oma-aloitteista hiihtelyä ja luistelua halun mukaan 2-4 krt viikossa 0,5 h -2 h kerralla. eli talvella viikossa liikuntaa 9-12 tuntia ainakin yhdellä lepopäivällä. ohjattua noista (jos unohtaa ne koulun liikkatunnit) n. 5 h viikossa
meillä nuorempi 9 v ja vanhempi 12 v.
kesällä sitten tulee jalkapalloa, suunnistusta ja yleisurheilua vähintään samanverran...
enkä näe sitä lainkaan paljona.
enemmänkin.
Lepopäiviä ei ollut kuin tuhkarokassa.
Talvella koulussa välitunnit hiihdettiin ja illalla painuttiin hangelle pimeälläkin.
Pyhäpäivät aamusta iltaan.
Kesällä tietysti liikuttiin pitempää päivää. Uitiin kolmessakin järvessä päivän aikana ja juostiin välimatkat.
Ohjaajina ja kirittäjinä olivat isommat lapset.
Mitähän se kouluruoka oli viisikymmentä vuotta sitten. Ainakin se maistui.
No, vammoja ei tullut ja kunto on hyvä vieläkin.
Ymmärrän hyvin, että tällainen kirjoitus suututtaa monia.
Liikuntaa tulee tosi paljon. Ei tietenkään mitään mäkivetoja vaan kaikenlaista höntsäilyä jne.. Kesällä enemänkin kun tuolla juoksentelevat täysin vapaaehtoisesti. Välillä päiviä kun ei mitään. Tuntimäärässä mukana koululiikunta.
Talvella pelaavat jääkiekkoa illat ja kotiin pitää välillä lähes väkisin hakea.
Meille hoikkuus johtuu nopeasta aineenvaihdunnasta, jota sitten vielä liikunta ja ruokailu verottaa.
En itsekään koskaan pitänyt koulu ruuasta vaikken ole hemmoteltu. Oli suoraansanotttuna pahaa.
että lapsesi eivät hyväksy kouluruokaa.
Itsekään et pitänyt kouluruoasta - se oli "suoraansanottuna pahaa".
Hyvin on oppi mennyt perille.
siitä miten lapsi ja hänen kehonsa sen kaiken rasituksen kokee.
Sanoit "enkä näe sitä lainkaan paljona" mutta jos ajattelet, että itse tekisit ylitöitä 1.5-2h päivässä ja siihen matkat päälle?
Pitää ajatella näitä asioita lasten näkökulmasta.
Ei kai liikkumisessa ole kyse lasten ylitöistä! Ihan kuin liikunta olisi lapselle välttämätön paha! Meillä ainakin liikutaan paljon, kilpaillaan monessa lajissa ja tunteja kertyy vähintääkin viikossa sama kuin aloittajalle. Varmasti lapseni liikkuvat ainakin 2 tuntia joka päivä. Ja ihan vapaaehtoisesti. Samoin saan joskus väkisellä hakea pois jäältä tai hiihtoladulta, kun aina vaan mentäis "vielä yksi kierros". Ohjattua on 2-4 krt viikko ja sinnekin kulkeutuvat ihan itse ja halulla.
Ollaan joskus yritetty sitä "pakollista" lepopäivääkin. Tulos on ollut esim kesällä puolisalaa 5 km:n lenkki "ihan hiljaa vaan" tai talvella 10 km:n hiihtoreissu, kun "ei vaan huvittanut olla enää tekemättä mitään". Pitäisikö pakottaa olemaan liikkumatta?
Olen 8-luokkalainen ja olen nähnyt kouluruokaa siis aika kauan. Se ei ole hyvää, mutta sitä on pakko syödä ettei kuole ennen kello 15.00 koska itselläni ei ole eväitä kuten joillakin kavereillani (yleensä karkkia, suklaata, limsaa...) Ainoastaan puuro on herkkua ja sitä syödäänkin sitten kai niin paljon, ettei ole varaa sitä laittaa useammin tarjolle nimittäin se loppuu aina kesken.
meillä ei liikunta ole koskaan pakko, kuten ylityöt useimmiten vanhemmille ovat. ennemminkin saa kiskoa pois liikunnan parista.
lapsi liikkuu luonnostaan ja ellei liiku, niin vanhemman velvollisuus on ohjata siihen suuntaan.
ja kouluruuasta tykkää meillä molemmat. siellähän onkin joskus vaikka mitä herkkuja nykyään, mitä minä en saanut: tacoja, suklaapuuroa, pinaattilättyjä joskus pitsaakin.
Hyvä asia, että teillä(kuten täällä monella muullakin vastaajalla) perustuu lasten liikunta suureltaosin vapaaehtoisuuteen.
Mutta kaikissa perheissä lasten asiat eivät ole niin hyvin, vaan kokemuksia on sellaisestakin, että lapsia saatetaan kuskatan harjoituksesta, tai kilpailusta toiseen ja ralli taukoaa vain lapsen sairastumiseen.
Hyvä että syntyi keskustelua ja saatiin erilaisia näkökantoja. Tärkeästä asiasta.
Kiitos kirjoituksestasi sinulle liikkuja. Raapaisit vain vähän lasten liikunnan pintaa.Meillä,60 vuotta sitten lapset, myös minä teimme teimme 10 tuntista työpäivää.Työpäivät päättyivät kesällä klo 18:00, jonka jälkeen alkoivat 3-4 tuntia kestävät pallopelit tai oudot olympialaiset (kaikki yleisurheilulajit taikka juoksimme uimaan 2km päähän (pyöriä ei ollut). Siellä myös uitiin, juostiin,hypättiin ja heitettiin kiviä lampeen ja juostiin kotiin aittaan nukkumaan. Syksyllä koulusta tulon jälkeen oli viljan korjuuta ja perunan nostoa aina pimeän tuloon saakka, ja sitten taas kylälle jotain tekemään esim. piilosilla oloa. Talvella hiihdettiin kouluun, jossa kaikki välitunnit menivät mäenlaskussa. Koulu oli mäen päällä.Ilat ja viikonloput menivät hiihtäessä ja mäenlaskussa.Teimme myös omat hyppyrimäet sinne kesäisen uimapaikan viereiselle harjulle. Liikkeellä olimme aina paitsi yöllä nukkuessa ja arkipäivänä koulutunneilla. Kouluruoka oli syötävää. En kuullut kenenkään moittineen ruokaa vaikka omia eväitä olikin.
Niin oli ennen. Nyt olen 70vuotias ja tänään tuli 2000km hiihtoa näillä lumilla.
Ihan kuin olisi omasta päiväkirjasta lukenut.
En vain tuosta lapsuuden työnteosta äsken puhunut kun se vielä enemmän
nykyihmisiä ärsyttää.
Ei siitä minulle mitään vammaa jäänyt sieluun eikä ruumiiseen.
Nyt sitten moni kysyy, että miten tämä liittyy
keskusteltavaan aiheeseen.
Kyllä se liittyy.
Eivät ihmisen synnynnäiset ominaisuudet ole muutamassa vuosikymmenessä
mihinkään muuttuneet.
Mutta mitkä ovat nykynuorten ja lasten velvollisuudet, oikeudet
ja mahdollisuudet harrastaa hyödyllistä liikuntaa?
Olen täysin varma että monilta lapsilta jäi ruuat silloin 70 v sitten väliin tai syötiin pakolla sekä poru kurkussa. Eli hirventurpakeitot jne.
Täytyy myös ottaa huomioon että ajat on muuttuneet 50 v takaa. Pelkkä appelsiinikin oli harvinainen jos yleensäkin oli saatavilla. Olen myös kuullut että nälkäkin välillä vaivasi.
Äskettäin juttelin 70 v sukulaiseni kanssa nuoruudesta. Hän sanoi; Suksia ei ollut aina kaikilla, kaupassa ei ollut eikä olisi edes ostettu.
Sen aikaiset vanhemmat usein niin väsyneitä tekemään suksia pitkien päivien jälkeen. Lainattiin veljiltä jne. Nuoret könysivät suksilla kouluun kävellen välillä olematonta latua, koska teitä ei aurattu tai ollut. Paljon oltiin myös sisällä oli kovia pakkasjaksoja.
Omaehtoista liikuntaa ollut enemmän ainakin viikonloppuisin monesti olosuhteiden pakosta.
Nykyään koulu ruoka on niin ohutta eli matalarasvaista mikä hyvä priskimälle opiskelijalle. Ennen taas oli rasvaiset maidot, voit ja läskit jokapäiväistä perus ruokaa.
Samanlaista liikuntaa vielä nykyään monilla. Menevät harrastuksesta toiseen ja sitten vielä yhdessä perheen kanssa jne..
On nuorisoa jotka viihtyvät pimeenä vuodenaikana jopa 4-8t päivä jopa 4 kertaa viikossa laskittelemassa. Sama luistelussa.
En oo kouluruokaa syöny viiskyt vuotta sitte mutta ruoka oli hyvää silloinki kun minä oon koulua käyny ja varsinki ala-asteella oli viä keittäjät oikeen vanhaan malliin eli ruoka oli oikeaa ruokaa.
Tuo vapaa-ajan vietto oli silloinki hyvisamanlaista kuin sinulla eli liikuttiin kun ei ollu tietokonepelejä. Oli se hienoo aikaa. Nykymeno on vähä erilaista...
......joitaki tuttuja opettajia ja heidän kanssaan on joskus ihan kaveripohjalta asiasta puhuttu....... hekin välillä ihmettelevät sitä että nykyisellä kouluruoalla pitäisi pärjätä.
Sanoit hyvin on oppi mennyt perille.
En ole siirtänyt lapsilleni omia kokemuksia. Miksi niin tekisin, ei ole juuri kehumista tässä suhteessa?
Eikä ole kysymys hyväksymisestä vaan tosiasioista. Hyvä esimerkkinä alaasteelta jäähtynyt jo kalvon saanut kesäkeitto mikä piti syödä jälki istunnossa. Sen sai alas niin, että silmät kiinni ja ajattee muita asioita ja lusikalla suoraan maistelematta nieluun. Oksennus aina lähellä.
Vasta aikuisena tajusin kuinka vähän söin peruskoulussa. En sairasta anoreksiaa yms..
Liikuin erittäin paljon jota teen vieläkin. Hiihdin ala-asteella oma-aloitteisesti 500- 800 km vuosi sekä voitelin sukset itse. Keräsin hiihtokorttiin kilometrejä. En silti ollut aivan mitali sijoilla koulujen hiihdoissa. Voimakkaammat ja priskimmät meni ohitse vaikka osa hiihti vähemmän. Voimaa ei minulla ollut jota hiihdossa tarvitaan. Juoksussa usein kolmen sakissa.