Miten haluaisitte entisen avio-/avopuolison uuden puolison/tulevan sellaisen, suhtautuvan lapsiinne? Entä kuinka pian haluaisitte että tapaaminen tapahtuu? Haluaisitteko itse tavata ko henkilön ensin? Millaisia kokemuksia teillä on ja miten ongelmia on selvitetty?
Kysymys?
terppa....
14582
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
tahdotko kokemuksia? tietenkin kaikki tervejärkiset haluaa että lapsiin suhtauduttas hyvin (itse uusiona ja äitinä) sanon tämän siis ja olen mieheni lapsiin suhtautunut kun läheisen lapsiin en niin kuin omiin (vaikka kyllä haluaisin mutta toisaaltaan kun ei oikein osaa olla kun vaikka oman kanssa jonka tuntenut alusta lähtien jos ymmärrät mitä tarkoitan). ei esim tuosta noinvaan voi tehdä samoja asioita kun omansa kanssa:) (ettei loukkaa ketään esimerkiksi.. tms) en oikein osaa selittää;D
mutta toki samat säännöt tavara rahat jne iän ja tarpeen mukaan kaikilla (meidän yhteisellä ja miehen lapsilla). btw meillä 4:jästälapsesta asuu 3meidän luona mieheni2lasta ja meidän yhteinen:D (luultavasta neljäskin mahd muuttanee joskus saapi nähdä)
Kuinka nopeasti tapasit lapset? Oliko millasia ongelmia? Miten lasten äiti suhtautuu sinuun? Mietiskelen näitä tulevan varalle. Miten miehen lapset ovat suhtautuneet sisko-/velipuoleensa?
ja siitä sitten muutettiin miehen kanssa yhteen asumaan. lasten äiti on ollut ihan ok eipä ole suuremmin ollut vastaan eikä puolesta eli ihan neutraali:)
no tutustumiseen menee aikansa ja paikkansa löytyminen kaikille "uusperheessä" mutta sanoisin että mitä enemmän lasten kanssa yhdessä sen tutummmiksi ne tulee:)
hyvin ovat suhtautuneet siskopuoleensa. tykkäävät leikkiä paljon keskenään.
ainoa ongelma voi ehkä olla jos lapsella on joku ad/hd meidän tapauksessa tai no ei sitä ongelmana sinänsä voi pitää:) mutta se on toisinaan aiheuttanut harmia myös lapsen isälle kun minulle. mutta rajoja ollaan laitettu ja lapsi kasvanut sen verran että sinänsä sekään ei ongelma. (toki äiti ei lastaan paljoa näe kun on niin vaikea (lapsi siis pompottelee äitiään miten lystää) ja hänen miesystävä ei tästä pidä) mutta se ei siis ole meidän ongelma kumminkaan:) mutta noihin voi varautua.
ja kun aikaa kuluu ja kaikki toisensa tuntee edes hyvin voi olla ihan antoisaa tämä uusperhe elämä. (mutta ehdottomasti hyväksyy kumppaninkin lapset:))
Toivoin että hän kohtelee lastani kunnoittavasti ja avoimin mielin. Uskaltaa ohjeistaa ja opastaa ja jopa vaikka ottaa välillä kainaloon.
Me sovittiin ex-miehen kanssa erotessamme ettei lapselle esitellä ketään turhanpäiväistä tyyppiä vaan sitten vasta jos juttu näyttäisi menevän vakavaksi. Ja niinhän siinä kävi että menimme molemmat tahoillammme naimisiin juuri näiden ainokaisten kanssa jotka lapsen eteen tuotiin.
Missään tapauksessa en olisi halunnut tavata ex:n naista, sillä luotin jo silloin hänen arvostelukykyynsä ja siihen lupaukseen että vain vakava tapaus lapselle esitellään. EX:hän se akan itselleen otti enkä minä !
Minulla ei ole ollut minkään valtakunnan ongelmia ex-miehen vaimon kanssa. Ex-miehen kanssa kyllä on ollut, mutta tämä vaimo on ihan huippu ja toivon totisesti että jaksaa olla roolissaan myös jatkossa.
minullakin on. Siis tuo että ei ole mitään kummempia intressejä tavata sitä exän uutta. Lapset hän on tavannut ja lasten mielestä on hyvä tyyppi. Ja tosiaan..Luotan eksän arvostelukykyyn, koska olihan se minunkin kanssa ja ei kai kukaan nyt huonompaan vaihda...? Mietin vain että miltä se tuntuu nähdä sen tulevan puolison lapset ja miten on tapaamiset mennyt. Sitten jos sattuu olemaan niin että jostain syystä se tulevan puolison entinen haluaa myös tavata niin...Miten stressaava tilanne se on. Periaatteessa ymmärrän että haluaa tavata ihmisen jonka seurassa lapset joutuvat aikaansa myös viettämään, mutta eikö se samalla ole holhoamista, koska kyllähän se lasten toinen vanhempi on vastuussa siitä kenet lapsilleen esittelee? Löysän iltapäivän mietintöjä...
Miten haluaisitte entisen avio-/avopuolison uuden puolison/tulevan sellaisen, suhtautuvan lapsiinne?
Haluaisin hänen suhtautuvan lapsiini tasapuolisesti (jokaista lasta perheessä kohdeltaisiin samalla tavalla), käyttäytyvän siten ettei lapsen tarvitse miettiä miksi isän uusi vihaa häntä tai ei halua olla tekemisissä hänen kanssaan, osaa näyttää myös isin luona millaista on tavallinen perhe-elämä, ei lahjo, ei hauku äitiä, ymmärtää antaa tilaa lapselle ja isälle (onhan hän vieras ihminen).
Entä kuinka pian haluaisitte että tapaaminen tapahtuu?
Vasta kun ero äidin ja isän välillä on selvä ja lapsi on toipunut ja ymmärtää ettei äiti ja isä palaa enää yhteen ja kun pystytään tulemaan toimeen. Kun isä ja tämä uusi tuntevat toisensa jo hyvin ja ovat vakaalla pohjalla suhteessaan, ettei lapsen tarvitse joutua keskelle taistelutannerta kun mietitään miten lapsen kanssa pärjätään ja eletään.
Haluaisitteko itse tavata ko henkilön ensin?
Toisaalta kyllä, toisaalta en. Jos lapsilla kaikki hyvin, tuskin on tarvetta tavata. Jos taas ihminen haluaisi kysyä vinkkejä tai perheen tapoja ja ottaa niitä lasten takia huomioon, voisin tavata.
Millaisia kokemuksia teillä on ja miten ongelmia on selvitetty?
Huonot on meillä kokemukset eikä mitään ole selvitetty :-(. Lasteni isä jätti minut toisen vuoksi, ja esitteli hänet lapsille kahden viikon kuluttua. Tekivät heti vauvan ja olettavat että lapset tottuvat. Olen vienyt lapset terapiaan ja meillä on mennyt aikaa toipua, mutta isä ei ymmärrä tai välitä.
Ps. arvostan todella jos olet kiinnostunut ja otat lapsia ja exääkin huomioon. Näin pääset itsekin helpomalla.
Kiitos kokemusten jakamisesta! Ja voimia jatkoon. Onneksi lapset ovat sitkeitä sissejä! Harmittaa kun ihmiset menevät vain omien halujensa mukaan ja sitten toisaalta näin "alkuhuumassa" sen ymmärtää..Mutta en tietty hyväksy! Ehkä jos itselläni ei olisi lapsia, voisi olla ajattelemattomampi tulevan puolison lapsia kohtaan. Nyt en edes haluaisi/suostuisi lapsia kohtaamaan parin viikon sisällä...Hui...Etenkin kun erosta on kohtalaisen lyhyt aika. Itselläni on erosta muutama vuosi, mutta silti...Kyllä sen tulevan pitää olla kohtuu (mikäänhän ei ole täysin) varmaa ennen kuin lapsia kenellekkään esitellään
ja naisen olevan tekemisissä lastemme kanssa. Ei ole ollutkaan, onneksi. Suojelin lapsiani. Itse en halua nähdä moisia ilmestyksiä hui! eille ei ole asiaa, pysykööt poissa, kun lasten isän veivät.
Ongelmia on ollut, kun mies ei enää halua nähdä lapsiaan, kun uusikko niin sanoo, että joko lapset tai hän, niin mies vaihtoilapsensa uusikkonaikkosiin.
Siis niitä naisia olikin monta, jotka sen miehesi sieltä pitseriasta kaappasivat! Järkyttävää!!!!!! Joku ryhmäseksi-ryhmä varmaan.
Muuten, kuka söi sen miehesi pitsan loppuun vai saitteko rahat takaisin? On aina jäänyt vaivaamaan.
XXX:ppu halusi pilata jonkun elämän, eli meidän, kun itsellä ei ollut elämää. Perheelliset miehet ovat kovaa huutoa nykyisin, kun eron saa niin helposti. Nykymiehet varmaan on helpomi saalis, kuin ennen, sillä ennnen mies harvoin lähti perheensä luota jonkun XXX;n takia
että miehesi on jättänyt sinut ja jopa lapsensa.Hirvittää ajatellakin,millainen kiviriippa olet miehellesi ollut.Uskoisin ettei tainnut olla exälläsi tilaa edes hengittää liitossanne.Vähemmästäkin mies karkaa ennenkuin tukehtuu.Pidä sinä lapsistasi edelleen"huolta"ettei nämä uusikkonaikkoset pääse edes samaa katua kävelemään,missä sinä kuljet lapsiesi kanssa.Voi hitsin vitsi sanon minä tästäkin ex-rassukasta.
Perheelliset miehet ovat kovaa huutoa, kun eron saa niin helposti??? Oletko sitä mieltä, että mies olisi pitänyt pakottaa jatkamaan avioliittoa kanssasi? Oikeinko sakkoa olisi pitänyt antaa, vaikko linnatuomio?
Eihän tämä XXX:ppu (herkkupeppu?) sinusta eroa ottanut, vaan mies itse.
tuumin veivät miehesi?Montako heitä taas olikaan?
mieheni uusi vaimo välittäisi lapsistani,eikä olisi viileä.Lapseni joskus ovat sanoneet,että suhtautuu heihin kylmästi,vaikka joissakin tilanteissa tuntuu hyvin lapsirakkaalta ihmiseltä ja hänellä on myös omia lapsia.Lapseni eivät paljonkaan ole olleet siellä,joten mistään suuresta rasituksesta ei pitäisi olla kyse.
Uuden mieheni lapset saavat tulla minun kotiini,kun haluavat,nuorin käy melkein viikoittain,muut ovat jo isompia eivätkä vieraile niin usein.Haluan olla heille ystävällinen ja reilu,mutten esittää mitään,mikä ei olisi aitoa.Välitän heistä kaikista ja heidän hyvinvoinnistaan ja olen ylpeä miehestäni kun pitää heihin yhteyttä.
Ihmissuhteet toimivat aina yksilötasolla.Entisen mieheni vaimoon välit ovat varautuneemmat kuin nykyisen mieheni exään,jonka kanssa on hyvin helppo ja mukavakin asioida.