Mulla on ongelma: olen ollut jo kauan ihastunut
työkaveriini, naimisissa olevaan mieheen, joka on
minua reilusti vanhempi. Järkisyillä en voi tätä
ihastumista itselleni selittää, olen kyllä
yrittänyt!! Ihastusta on jatkunut niin kauan,
kuin olen hänet tuntenut. Nyt sitten kuulin ja
koin itsekin, että hänkin on kiinnostunut
minusta.. Pelästyin oikein todella, että tuleeko
tästä joskus jotain? Pikkujoulut edessä ja niin
edelleen. Viime kerralla oli nimittäin hilkulla..
Järki sanoo tosissaan ei, mutta onko sitä joskus
näissä asioissa kuunneltu?
työkaveriini, naimisissa olevaan mieheen, joka on
minua reilusti vanhempi. Järkisyillä en voi tätä
ihastumista itselleni selittää, olen kyllä
yrittänyt!! Ihastusta on jatkunut niin kauan,
kuin olen hänet tuntenut. Nyt sitten kuulin ja
koin itsekin, että hänkin on kiinnostunut
minusta.. Pelästyin oikein todella, että tuleeko
tästä joskus jotain? Pikkujoulut edessä ja niin
edelleen. Viime kerralla oli nimittäin hilkulla..
Järki sanoo tosissaan ei, mutta onko sitä joskus
näissä asioissa kuunneltu?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos hän on ukkomies, niin unohda koko juttu.
Neuvon kokemuksesta, minulla oli 1,5 vuotta
kestävä suhde naimisissa olevaan työkaveriin,
eikä hän saanut aikaiseksi jättää vaimoaan vaikka
niin vannotteli tekevänsä. Voin sanoa, että se
aika oli yhtä helvettiä!
Kun itsellä on sama tilanne (paitsi tuota
ihastusta) voin vaan sanoa, että tulet tekemään
kuitenkin niin kuin tulet tekemään. Mieti
kuitenkin kehtaatko työskennellä miehen kanssa,
jonka kanssa paneskelet salaa, ja kestätkö
työskennellä hänen kanssaan vielä jos hän päättää
lopettaa suhteenne vaimonsa vuoksi?
Ja kestätkö itsesi kanssa jos vaikkapa joudut
tapaamaan rouvan, tai ylipäänsä - kun olet tosi
ihastunut - kestätkö ollenkaan ajatusta koko
vaimosta? Hänhän on kuitenkin olemassa, ja
varmasti he rakastavat toisiaan. Haluatko olla
vain panopuu?
en suosittele, minulle on käynyt niin, kaduin
sitä jälkeenpäin, työsuhdetta ei kannata pilata
sillä että menee sänkyyn, pieni flirtti ei ole
koskaan pahaksi kun et mene pitemmälle siitä.
Vaihdoin työpaikkaa siksi en suosittele sitä
sinulle.
Olen itse edelleen onnellisesti kihloissa keväällä
1999 tapaamani työkaverin kanssa. Erona on se,
että hän ei ollut naimisissa. Rakastuneena töihin
keskittyminen voi olla vaikeaa, oli mies sitten
työpaikalta tai jostain sen ulkopuolelta.
Jos mies on naimisissa, eikä ota eroa vaimostaan,
olet hänelle pelkkä viihdyke. Siitä tuskin riittää
pitkäksi aikaa iloa. Ihastus menee ohi, älä anna
tunteille valtaa. Älä usko sellaisen miehen
tulevaisuuden maalailuun. Jos hän ei päästä irti
vaimostaan, hän ei rakasta sinua.
Rakastuminen on ihanaa, ota kaikki irti tunteesta,
mutta älä tee tyhmyyksiä. Harkitse, mitä teet. Oli
päätöksesi mikä vain!
miettiä...
Mä olen sellainen ihastuksen toinen osapuoli,
vanhempi mies, tosin vapaa. Ihastuin toista
kymmentä vuotta itseäni nuorempaan naiseen - ja
hän minuun; itse asiassa nainen taisi tehdä
aloitteen. Nainen oli naimisissa eikä sitten
halunnutkaan erota. Kokeneenakin miehenä koin
syvän masennuksen, alemmuudentunteen ja
riittämättömyyden, jota aiemmin hyvin vahvana
itseäni pitäneenät en koskaan kuvitellut kokevani.
Aika tekee tehtävänsä, mutta ihmeen hitaasti. Sen
jälkeen en ole uskaltanut enää sitoutua.
että ihan pikkujoulut edessä! oikein perinteistä
ryyppäämistä ja sit naimaan. keksi jotain
muuta... ja eti itelles vapaa mies! huora!
se tuntuu varmaan ihanalta
Ei tässä lässytykset auta, asiat menevät niinkuin
menevät? Minua ei pitele mikään kun rakkaus
iskee...järkihän siinä menee....