Tiedän ettei täällä ole ennustajaeukkoja, vähemmän varmaan edes lääkäreitä, mutta josko joku joka olisi ollut samankaltaisessa tilanteessa tai muuten vain tietäisi näistä jotakin. :)
Asenne meillä tässä muutaman kuukauden ajan nyt siis ollut huoleton "lapsi tulee jos on tullakseen", yrittämällä yritystä ei ole ollut. Minua kuitenkin huolestuttaa tämä oma terveyteni lisääntymisen suhteen. Olen sairastanut 13-vuotiaana pahan anoreksian, jolloin kuukautiset olivat pois reippaan vuoden. Alkoivat kuitenkin ihan itsekseen painon noustua lähemmäs normaalilukemia. Tästä aikaa siis noin kymmenen vuotta, nykyään olen hoikka normaalipainoinen, syömistottumukset kunnossa.
Tämän lisäksi viime vuonna gynekologilla tarkastuksessa hän ultrasi munasarjat ja kertoi että näyttävät PCO- tyyppisiltä.
Kuinkahan paljon hallaa olen siis tehnyt itselleni tuolla laihuudella, ja kuinka paljon tämä PCO vielä lisää lusikkaansa soppaan? Kannattaako tässä suuriakaan toiveita luomuraskauden suhteen ainakaan elätellä? Tiedän että on kulunut hyvin lyhyt aika yrittämistä, mutta pieni pelko nakertaa jatkuvasti tuolla takaraivossa jo nyt.
Kohtalotovereita?
Asenne meillä tässä muutaman kuukauden ajan nyt siis ollut huoleton "lapsi tulee jos on tullakseen", yrittämällä yritystä ei ole ollut. Minua kuitenkin huolestuttaa tämä oma terveyteni lisääntymisen suhteen. Olen sairastanut 13-vuotiaana pahan anoreksian, jolloin kuukautiset olivat pois reippaan vuoden. Alkoivat kuitenkin ihan itsekseen painon noustua lähemmäs normaalilukemia. Tästä aikaa siis noin kymmenen vuotta, nykyään olen hoikka normaalipainoinen, syömistottumukset kunnossa.
Tämän lisäksi viime vuonna gynekologilla tarkastuksessa hän ultrasi munasarjat ja kertoi että näyttävät PCO- tyyppisiltä.
Kuinkahan paljon hallaa olen siis tehnyt itselleni tuolla laihuudella, ja kuinka paljon tämä PCO vielä lisää lusikkaansa soppaan? Kannattaako tässä suuriakaan toiveita luomuraskauden suhteen ainakaan elätellä? Tiedän että on kulunut hyvin lyhyt aika yrittämistä, mutta pieni pelko nakertaa jatkuvasti tuolla takaraivossa jo nyt.
Kohtalotovereita?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen kuullut väitteitä, joiden mukaan anoreksia ja pco liittyisivät yhteen, mutta en tiedä kuinka totuudenmukaisia ne ovat. Ethän sinäkään voi tietää olisiko sinulla pco myös ilman sairastettua anoreksiaa.
Pco ei ole ihan lohduton tuomio. Itselläni on se ja nyt rv 27 menossa - lääkkeiden avulla tosin.
Jos lapsi on toiveissa, niin kehoittaisin sinua siirtymään "lapsi tulee jos on tullakseen" ajattelusta hieman eteenpäin, eli selvittämään mitkä ne lapsensaantimahdollisuudet kohdallasi ovat. Ensimmäinen homma voisi olla ovulaatiotestien osto. Eli testaile parin kierron ajan ovuloitko. Jos ovuloit niin hyvä homma, voitte jatkaa yritystä luomuna. Jos et ovuloi, niin sitten kannattaa miettiä onko nyt oikeasti sen lapsen aika ja hakeutua hoitoihin, mielummin vähän liian aikaisin kuin vähän liian myöhään. Eli kannattaa muistaa, että hoidoissakin voi helposti vierähtää enemmän aikaa kuin ensin kuvittelisi, joten turha vitkuttelu ei mielestäni kannata.
Meilä on raskaus saanut alkunsa metformiini clomifen - lääkkeiden avulla, mutta ihan kotona perinteisin keinoin. Täysin luomu ei raskaus siis ole, mutta entäs sitten? Ei se mielestäni tee minusta tai vauvasta jotenkin huonompaa, vaikka vähän tarvitsinkin lääkäreiden apua raskauden alulle saattamiseen. Eli vaikka pco heikentää luomuraskauden mahdollisuutta, niin ei se sulje pois sitä, että sinusta voisi tulla hyvä äiti.
on kuukautiskiertosi tällä hetkellä? Jos kierto on säännöllinen, niin todennäköisesti ovuloit ja normaalipainosi pitää - tällä hetkellä - PCO-ovariot kunnossa...
Kiertoni on ollut jatkuvasti sanoisinko vaihteleva. En tiedä onko merkitystä, mutta kuukautishistoriani on seuraavanlainen ; kuukautiseni alkoivat aikanaan jo vajaa 11 v, silloin normaali (pitkähkö) kierto anoreksiaani asti, sen jälkeen kierto taas normaali kunnes n. 15 vuotiaana kuukautiset jäivät kokonaan pois useaksi kuukaudeksi (en muista tarkkaan, puoli vuotta?) ja käynnistettiin teroluteilla. Sitten olenkin 16 vuotiaasta syönyt e-pillereitä tähän asti, eli vajaat 7 vuotta, lukuun ottamatta parin kk taukoa nelisen vuotta sitten jolloin kuukautiset tulivat ihan normaalisti. Nyt näiden muutaman pillerittömän kierron aikana kuukautiset tulevat, kierto kuitenkin vaihtelee noin välillä 30-40 päivää.
Ja ensimmäiselle vastaajalle ; En missään nimessä tarkoittanut että lääkkeillä tai muuten hoidoilla saatu lapsi olisi jotenkin huonompi tai tekisi vanhemmista huonompia. Kaikkihan kuitenkin toivoisivat voivansa tulla raskaaksi ilman hoitoja, mitä tässä tarkoitin. Kovasti onnea teille raskaudesta!
mutta olen ollut ala-asteella 12 vuotiaana hyvin alapainoinen. Minulla ei ole todettu syömishäiriötä ikinä mutta jouduin silti käymään kaksi kertaa kuukaudessa punnituksissa.
Minulla on myös pco jonka vuoksi kuukautiset ovat välillä olleet miten sattuu.
Pco ei ole este se on hidaste. MInulle lääkäri sanoi lapsettomuuspolilla että 90 prosenttia sinne menevistä tulee raskaaksi. Ja olet vielä kanssa kovin nuori joten en usko että sinulla on hirveästi hätää.
Minulla on nyt yksi lapsi mutta tosiaan vuoden yrittämisen jälkeen menimme tutkimuksiin ja sain Clomifen hormonilääkkeet joilla tulin sitten raskaaksi!
Älä lannistu. Voittehan te yrittää vielä ja suosittelen ovulaatiotestien tekemistä. Mutta uskon että ennemmin tai myöhemmin saatte lapsen. Sinulla kuitenkin tulee kuukautiset mikä on todella hyvä juttu! Uskon että kyllä te sen lapsen saatte :) aikaa saattaa viedä tai sitten ei!
Muistan lukeneeni amerikkalaiselta PCO-foorumilta tutkimuksesta jossa todettiin että PCOta on tavattu hyvin yleisesti nuoruudessa aktiiviurheilua harrastaneilta tytöiltä myöhemmissä elämänvaiheissa. Toisinsanoen PCO voi liittyä teini-iän hyvin alhaiseen painoon, joka epäilemättä aiheuttaa muutoksia kehittyvissä munasarjoissa, joilloin munasarjoista voi tulla ns. PCO-tyyppiset.
PCOta on todella monen eri laatuista, on lievää ja vaikeaa ja kaikkea siltä väliltä. Jos tapauksesi on lievä, on hyvin mahdollista että tulet raskaaksi ihan luomusti. Jos taas tilanteesi on hankalampi (onko sinulla oireita; kuukautisten epäsäännöllisyys, hirsutismia, aknea, tms??) niin sitten lääkkeistä voi olla apua. Tottakai hyvin vaikeissa tapauksissa on mahdollista että lasta ei yksinkertaisesti onnistuta saamaan mutta tällaiset tilanteet ovat kai harvinaisempia.
Tämä on surullinen tosiasia kun katsoo nykyajankin nuoria tyttöjä ja miten sitä laihuutta ihannoidaan jo melkein ala-asteelta lähtien ja tytöt katukuvassa ovat niin kamalan laihoja, että tuollaisesta voi jäädä pysyvät muutokset jotka sitten alkavat kummittelemaan kun on vanhempi. Tässä kohtaa haluaisin kyllä siirtää ison osan vastuusta vanhemmille, moni äitikin varmaan vain ihastelee tyttärensä solakkuutta ja uskotellaan että kasvava lapsi saa ollakin vähän ruipelo...tosiasia on se, että kyllä äidin pitäisi katsoa että lapsi syö, kasvaa ja kehittyy normaalisti.