PARAS MUISTOSI KYPROKSEN

Parasta muistoa ei ole. Taksikuski yritti ottaa kyytiin muitakin matkalaisia kuin bussiin, juomat olivat baareissa kalliita ja baarin henkilökunta ei katsonut edes kohti, kun kävelin sisään. Kohta kahdeksan vuotta olen pärjännyt ilman Kyprosta ja aion pärjätä loppuelämäni.

Huvittaa televisiossa esitettävä mainos: "Love Cyprus!"

Kyproksen saari jo itsessään on aivan upea. Jokainen matka jonka sinne olen tehnyt on ollut onnistunut. Meri, ruoka, paikalliset, historian havinat ja tietty Kyproksen kuulut kissat. Ah, kaipaan niin sinne pian takaisin!

siitä on aikaa aivan liian kauan! Heinäkuinen Kypros oli niin kuuma kuin vain olla voi, parvekkeen mittari näytti seitsemääkymmentä auringossa tuulen suojassa. Hiekka poltti varpaita, paita kastui hiestä ja olut maistui. En ole KOSKAAN ollut niin ruskea kuin silloin.

Mieleenpainuvin muisto on kuitenkin Suomeen paluun aamulta, kun matkustimme hotellilta lentokentälle aamukymmeneltä: suomalaistytöt oksensivat koko matkan!

Matka viikoksi varattu toukokuun loppuun...en malttaisi odottaa siihen asti. Toivon että lapsille jää mukavat muistot ja ihmiset olisivat ystävällisiä ja ruoka hyvää! Haluaisimme tutustua muihinkin kaupunkeihin kuin Protaras...omatoimi bussiretki paikalliseen kylään olisi jotakin.Jaksamisia kaikille jotka odottavat omaa Kyproksen lomaansa.

Oli kyproksella Agia napassa pari vuotta sitten (syyskuussa) tyttäreni kanssa. Mieleen jäi ihana ja lämmin meri. Teimme mukavan merimatka laivalla yellou submarin, tämä oli lasipohjavene joka vei meidät snorklaamaan merelle.
Olimme myös tjäreborgin kokopäiväretkellä (linja-autolla) katsomassa mm afroditen syntymäpaikkaa, retkellä oli norjalainen opas joka pälätti koko päivän =) no kokemus sekin.
Mielstäni ruoka oli hyvää, tytär ei niin innostunut muuta kun pitzasta..
Suosittelen jäi hyvät muistot, menemme vielä joskus uudelleen.

Olimme huhtikuussa 2009 Limassolissa viikon verran ja matka oli todella onnistunut. Mieheni ei pidä kauheasta paahteesta ja sää oli keväällä vielä samankaltainen kuin kesä-Suomessa: neljänä päivänä pystyi ottamaan aurinkoa, kolmena päivänä satoi välillä, yhden aamupäivän rankastikin. Lämpö pysyi koko ajan yli 20 C:n, paahtaessa meni parina päivänä yli 30 C:n.

Kävimme Troodos-vuoriston itäosien sievissä pikkukylissä. Kevätluonto oli maaginen keltaisine kukkapeltoineen. Sitruunat ja appelsiinit roikkuivat puissa ja ensimmäiset tervapääskyt olivat muuttomatkalla Pohjolaan juuri Kyproksen kohdalla. Vuoristotavernassa ahmimme Meze-aterian ja ihanaa punaviiniä. Viini sisältyi monessa paikassa ruokailun hintaan, kun pyysi paikallista! Sitten saikin kuulla tarinoita sukutilasta ja isoisoisoisän viljelysmaista :)

Turistikausi oli aivan alussa ja saimme paljon paikallisia tuttuja. Kävin juoksulenkillä aamuisin pitkin rantabulevardia ja hiekkarannalla. Se oli mukavaa ja ihmiset moikkailivat reippailevalle turistille.

Rantakadulla lähellä vanhaa keskustaa oli aivan mahtava kebap-paikka, jossa oli täydellisin rullakebap, jonka olen koskaan syönyt! Naminami! Hotelli Kanika Pantheonin lähellä oli kahden vanhan miehen pitämä kuppila, jonka nimeä en muista. Siellä oli hilpeitä iltoja ja hyviä keskusteluita paikallisten ja englantilaisten eläkeläisten kanssa. Voih, kun kaipaan takaisin!

Siinä jotakin, mitä tuli äkkiä mieleen. Kauhean kiva kohde Limassol oli ainakin kahdelle hilpeälle ja urheilulliselle aikuiselle. Löysimme paljon tekemistä, vaikka ei kiihkein turisitikausi ollutkaan. Ja ehkä siksi turistirysämäisyyskin puuttui kokonaan. Ai niin: pintti Strongbowta rantabaarissa oli halvimmillaan 2,5 €!

En tiedä paras mutta helpottavin muistomme on limassolin vanhasta kaupungista kun miehelläni oli jo ennen matkaa todella pahat kivut lonkan seutuvilla.(kävi kyllä ennen lähtöä suomessa lääkärissä mutta yllätys yllätys määrättiin vain panacodia).Hän tuskaili kipujensa kanssa kävellessämme vanhassa kaupungissa kun huomasin todella vanhan näköisen apteekin ja siellä istui yhtä vanhan näköinen ihana apteekkari,sanoin että käydäämpä tuolta kysymässä,ties mitä rohtoja ja kokemusta tällä miehellä on ja mieheni suostui mikä on harvinaista hänelle mutta kipu ajaa tikan pojan puuhun.Selostimme vanhalle miehelle kipukohdan ja hän istutti mieheni tuoliin ja diagnoosi tuli alta aikayksikön,iskiashermo puristuksissa.Hän möi meille tabletit ja linimenttiä ja antoi vielä namua ja appelsiinejä mukaan ja lupasi että kipu on huomenna poissa,ja niin todella oli ja loppu loma oli pelastettu.Lähettäisin hänelle kiitoskortin jos vain osoitteen tietäisin.Yritimme kyllä käydä häntä kiittämässä myöhemmin mutta liike oli suljettuna siestan aikana.Niitä pilleriä täytyy näyttää kun seuraavan kerran menee suomessa lääkäriin!!!!