Ajattelin täällä näin kysyä että millaisia kirjoja haluaisitte että teidän lapsillenne luetaan päiväkodeissa?
Itse aloitin äsken lapsille mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä, ja olin kyllä hämmentyny kun aloitin lukemisen kun siinä on niin paljon kirosanoja, ja kun sitten selasin eteenpin näin et sin mainitaan kuinka juovuksissa oavt olleet jne.. Kirja ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta monet lapset sanoi että heillä on se kotona.
Korvasin kyl kaikki kirosanat omilla "lievemmillä" muodoilla, mutta..
Kertoisitteko kuitenkin mielipiteenne esimerkiksi kyseisestä kirjasta, ja vielä että mikä olisi toivottua ja ehdottomasti ei-toivottua kirjallisuutta päiväkodeissa?
Itse aloitin äsken lapsille mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä, ja olin kyllä hämmentyny kun aloitin lukemisen kun siinä on niin paljon kirosanoja, ja kun sitten selasin eteenpin näin et sin mainitaan kuinka juovuksissa oavt olleet jne.. Kirja ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta monet lapset sanoi että heillä on se kotona.
Korvasin kyl kaikki kirosanat omilla "lievemmillä" muodoilla, mutta..
Kertoisitteko kuitenkin mielipiteenne esimerkiksi kyseisestä kirjasta, ja vielä että mikä olisi toivottua ja ehdottomasti ei-toivottua kirjallisuutta päiväkodeissa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
pitkäveteisiä, katselen niistä kuvia lasten kanssa ja sitten keskustelemme niistä.
Eikä nykylapset jaksa istua satua joka kestää 20min! Turha toivo!
Paitsi nukkaris...kun ei pääse "karkuun" leikkimään.
Riippuu varmasti lapsesta, mutta henk.koht kokemukseni on kyllä toisenlainen.
Meillä päiväkodissa Kunnaksen kirjat ovat suosittuja, niin 3-4 vuotiaiden kuin viskari-eskariryhmässäkin.
Hyvin jaksavat pienimmätkin kuunnella yli puoli tuntia kirjaa, varsinkin aamun hetkinä, kun ei vielä koko mölykööri vielä ole koossa. Erityisesti Suuri yökirja on ollut kiehtova.
mielestäni ne ovat niin tylsiä etten lue niitä ja kuvatkin outoja
kertoo mikä on sopivaa luettavaa ja mikä ei. Aikuinen tutustuu ensin itse kirjaan ja päättää luetaanko lapsille vai ei.
Monet lapset kuulee kotona enemmän ja pahempia kirosanoja kuin mitä tossa kirjassa on. Aikuinen arvioi mikä on sopivaa.
monet lapset ovat kirjaa lukeneet kotonaan ja osaavat kirosanat ja juovuksissa olot jo. Voi myös olla, että lapsissa on joku sellainen, jonka vanhemmat eivät halua tietentahtoen opettaa lapsilleen tuollaisia asioita, joten mielestäni se pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon. En haluaisi, että minun lapseni kuulevat lastenkirjoista kirosanoja tai mitään muutakaan, mikä ei kuulu lasten elämään. Joten eiköhän turvallisempia vaihtoehtoja olisi vaikka Muumit ja Franklinit ja antaa vanhempien itse vastata lastensa kiroilun opiskelusta.
suosittelisin viattomia lapsille tarkoitettuja kirjoja , kirosanoja ei kannata opettaa
kyseltäisiin, mitä saa lukea ja mitä ei. Meilläkin on ryhmässä 27 lasta ja jos kaikilta vanhemmilta kyseltäisiin, mitä haluaisivat luettavan, en tiedä olisiko montaakaan luettavaa kirjaa. Meillä käydään kirjastossa parin kuukauden välein ja lapset saavat itse valita satu- ja kuvakirjoja ryhmään luettavaksi. Toki me aikuiset katsomme, että ne on sen ikäisille soveltuvia. Ei kaikkea tarvitse vanhemmilta kysyä, vaan voi käyttää omaa järkeä.
omaa järkeä käyttää mutta voihan se olla ihan mukavaa kans tietää mitä on vanhepien mielipide asiast. Heidänhän lapsia siel hoidetaan
vanhempaa oikeasti kiinnostaa, se mitä päiväkodissa luetaan tai luetaanko lapsille ylipäätään.
lukea jotain sopimattomia kirjoja, niin eiköhän jokaista vanhempaa kiinnosta. Se, luetaanko Muumia vai Franklinia, ei ehkä niinkään. Jos kirjassa kiroillaan tai tehdään jotain muuta sopimatonta, niin silloin en halua lapseni sitä kuuntelevan. Ja minulla on oikeus näin vaatia, jolloin hänelle ei sitä saa lukea. Hoitajalla kun on velvollisuus tukea vanhempien kasvatusperiaatteita.
kyseltävä itse mitä kirjoja päiväkodissa luetaan tai antaa lista, mitä lapsesi ei saa kuulla. Eiköhän jokainen, joka lapsille päiväkodissa lukee, niin sensuroi lapsille sopimattomat kohdat. Jaa pääasiassa ainakin meillä luetaan lasten kirjastosta valitsemia kirjoja ja ne on ihan hyviä lapsiystävällisiä lukea. Jos jokainen vanhempi alkaa sanella, mitä saa lukea ja mitä ei, niin pian käy niin ettei siellä lueta mitään, koska väärä lapsi saattaisi olla kuulemassa väärää satua. Eiköhän nyky lapset kuule kirosanoja ja väkivaltaa ihan tarpeeksi helposti kavereilta, isoilta sisaruksilta ja osa vanhemmiltaankin ja enemmän niitä kuulee vaikka kaupassa käydessä kuin lasten kirjoissa.
jota pitäisi myös harrastaa. Ainainen lukeminen kirjasta ei kehitä lapsen mielikuvitusta samalla lailla kuin kerrottu satu.Eikä ole myöskään sidottu paikkaan samalla tavalla kuin lukeminen. Meillä kerrotaan tarinoita milloin missäkin; ulkona, ruokaillessa jne. aina on aikaa arkitoiminnan lomassa kehittää lapsen sanavarastoa, mielikuvitusta, muistia jne. Itse en ole kovin hyvä laulamaan joten sadunkerronta sopii minulle hyvin ihmisten ilmoilla liikuttaessa.
Terv. perhepäivähoitaja.