Minulla on aika laaja skaala dekkareita joista pidän.
Sherlock Holmesin seikkailuija, Raymond Chandleria, James Ellroyta, Matti Yrjänä Joensuuta, Juha Nummista, Jarkko Sipilää, Ed McBainia, Stephen Kingiä, Jerome Charynia (Like, perhana! Miksi ihmeessä Isaac Sidel-sarjan suomentaminen aloitettiin keskeltä ja lopetettiin kesken?), Chester Himesia...
Nuo tuli suoralta kädeltä mieleen.
0Äänestä
kkv
Yleensä luen kotimaisia ja varsinkin uusia. Kaikki mitkä nyt dekkarin nimellä kulkevat, tekijästä riippumatta.
Olen nämä vanhat ulkomaiset klassikot lukenut jo niin monesti, etten enää, paitsi novelleja, niitä luen kyllä uudestaan, yhden sieltä ja toisen tuolta.
Ja vahvistetaan tuo ylinnä oleva heti poikkeuksella.
Eilen luin James Ellroyn viimeisen Lloyd Hopkins kirjan Suicide Hill. Tätä Hopkins trilogiaa on suotta aliarvostettu. Siinä on ihan sitä samaa vimmaa kuin muissakin sen jälkeisissä Ellroyn varsinaisissa menestysteoksissa.
0Äänestä
on...
Sidney Sheldon!
Oon vaan lukenu ne kaikki :(
0Äänestä
booky
Vargas, Alvtegen, koska naisina kirjoittavat hyviä dekkareita. Nessbo Harry Holen (ja hänen moraalinsa) vuoksi. Tähän ovat kiilaamassa Denise Mina, Minette Walters ja ruotsalaiset kaksi heppua uusimpine hyvityksineen.
Aika kauheaa, kun ei ole yhtään kotimaista listalla. Se on hirveän sääli.
0Äänestä
on hyviä
kotimaiset naisten kirjoittamat esim. arhipan ,matintalon ym. ovat liian yksinkertaisia arhippa varsinkin tuntuu jotenkin ylisosiaaliselta.
0Äänestä
booky
Uusimmassa dekkariseuran kirjeessä oli mielenkiintoinen tieto Tiina Torpan kirjasta naisdekkaristeista. Oikein hyvä juttu, sillä asia on mennyt kokonaan ohitseni, vaikka jo ennakkoon teoksesta on kirjoitettu lehtiin muutamia kertoja (löysin ne nyt jälkikäteen).
Nettikirjakaupassa näytti ilmestymispäivä olleen maaliskuussa, fyysiseen kirjakauppaan en ole muutamaan viikkon kerinnyt. Joko kirja on ilmestynyt ja onko kukaan ennättänyt sitä selata tai lukea? Mikähän sisällys kirjassa on ja miltä kantilta ko. asiaa lähestytään? Mukavahan se olisi vaihteeksi ja virkistykseksi hyvin tehty suomenkielinen yleistietokirjakin lueskella dekkareista.
0Äänestä
booky
booky kirjoitti:
Uusimmassa dekkariseuran kirjeessä oli mielenkiintoinen tieto Tiina Torpan kirjasta naisdekkaristeista. Oikein hyvä juttu, sillä asia on mennyt kokonaan ohitseni, vaikka jo ennakkoon teoksesta on kirjoitettu lehtiin muutamia kertoja (löysin ne nyt jälkikäteen).
Nettikirjakaupassa näytti ilmestymispäivä olleen maaliskuussa, fyysiseen kirjakauppaan en ole muutamaan viikkon kerinnyt. Joko kirja on ilmestynyt ja onko kukaan ennättänyt sitä selata tai lukea? Mikähän sisällys kirjassa on ja miltä kantilta ko. asiaa lähestytään? Mukavahan se olisi vaihteeksi ja virkistykseksi hyvin tehty suomenkielinen yleistietokirjakin lueskella dekkareista.
Nauran itselleni. Itse kysyy itse vastaa...:)
Tiina Torpan luin Murha naisen käsin. Ihan mukava. Alkuun teräviä havaintoja dekkarien historiasta ja kehityksestä, sitten samojen tekijänimien luettelointi (ja aina samoilla lihavoiduilla kirjaimilla...) keskellä vähän yksoikoisempaa ja puuduttavampaa ja lopussa kunnon mehevää tirkistelyä. Mikä se näiden tarkemmin teokseen valittujen kirjailijoiden valinnan perustelu olikaan? Feminististen ajatusten kannattaminen....? Hörönpörön, nuo olivat ontuvimmin perustellut ajatukset kirjassa.
0Äänestä
booky
booky kirjoitti:
Nauran itselleni. Itse kysyy itse vastaa...:)
Tiina Torpan luin Murha naisen käsin. Ihan mukava. Alkuun teräviä havaintoja dekkarien historiasta ja kehityksestä, sitten samojen tekijänimien luettelointi (ja aina samoilla lihavoiduilla kirjaimilla...) keskellä vähän yksoikoisempaa ja puuduttavampaa ja lopussa kunnon mehevää tirkistelyä. Mikä se näiden tarkemmin teokseen valittujen kirjailijoiden valinnan perustelu olikaan? Feminististen ajatusten kannattaminen....? Hörönpörön, nuo olivat ontuvimmin perustellut ajatukset kirjassa.
Oho, täytyy äkkiä lakata lukeminen. Osata kirjoittaa enää kohta.
0Äänestä
Andrea Camillarin
dekkareita, joista nyt on telkkarissa tullut tv-sarja. Osaako joku sanoa onko krjailija nainen vai mies? Kirjoissa painotetaan ruokapuolta enemmän kuin elokuvassa. Olen myös lukenut Varques Montalbanon kirjoja joita em. poliisi Salvo Montalbanokin lukee. Niisä myös Pepe Carvalho "juoksee" hyvien ruokapaikkojen perässä syöden mm. lehmän vatsalaukkukeittoa ja iberian possua.
Tv-sarja on koukuttanut jälleen todella. Pidän Luca Zingaretista Montalbanona, mutta Camillierin dekkarit on vielä lukematta.
Harmi, sillä yleensä pyrin lukemaan kirjat ennnen filmatisoinnin katsomista.
0Äänestä
JJS
old_profile_19219 kirjoitti:
Tv-sarja on koukuttanut jälleen todella. Pidän Luca Zingaretista Montalbanona, mutta Camillierin dekkarit on vielä lukematta.
Harmi, sillä yleensä pyrin lukemaan kirjat ennnen filmatisoinnin katsomista.
..kun olen: Sariola,Joensuu,Sjöwall&Wahlöö lempidekkareitani,kaikki luettu.Olisi tietysti kiva laajentaa,mutta kiva lukea tapahtumista,jotka sijoittuvat itselleni tuttuihin maisemiin.
0Äänestä
JJS
JJS kirjoitti:
..kun olen: Sariola,Joensuu,Sjöwall&Wahlöö lempidekkareitani,kaikki luettu.Olisi tietysti kiva laajentaa,mutta kiva lukea tapahtumista,jotka sijoittuvat itselleni tuttuihin maisemiin.
Kaikki Remekset myöskin luettu,ja suurin osa erittäin kelvollista luettavaa.
0Äänestä
käden liikkeet
old_profile_19219 kirjoitti:
Tv-sarja on koukuttanut jälleen todella. Pidän Luca Zingaretista Montalbanona, mutta Camillierin dekkarit on vielä lukematta.
Harmi, sillä yleensä pyrin lukemaan kirjat ennnen filmatisoinnin katsomista.
ei näy. Seuraankin käsien liikkeitä tv-sarjassa aina mielenkiinnolla. Juoni on aina monimutkainen,joten tv-sarjassa ei se aina kokonaan aukene, kun ei tunne paikallista kulttuuria mafiakiemuroineen. Kirjassa se tulee paremmin ilmi.
Tv-sarja on koukuttanut jälleen todella. Pidän Luca Zingaretista Montalbanona, mutta Camillierin dekkarit on vielä lukematta.
Harmi, sillä yleensä pyrin lukemaan kirjat ennnen filmatisoinnin katsomista.
Nyt on luvun alla Viulun ääni ja kyllä, tarina tempaisi mukaansa heti, vaikka onkin jo teeveestä tuttu. Pitää etsiä käsiin muitakin...
Mitä niitä onkaan suomennettu? Terrakottakoira ainakin jos oikein muistan.
0Äänestä
kahdesta ruumiista
old_profile_19219 kirjoitti:
Nyt on luvun alla Viulun ääni ja kyllä, tarina tempaisi mukaansa heti, vaikka onkin jo teeveestä tuttu. Pitää etsiä käsiin muitakin...
Mitä niitä onkaan suomennettu? Terrakottakoira ainakin jos oikein muistan.
jotka löydettiin suljetusta luolasta. Sitten on vielä: Veden muoto, Matka Tindariin, Viulun ääni. Tätä,Taiteilijan kosketus, joka tuli telkkarista 26.3. en ole nähnyt ainakaan kirjaston listoilla.
0Äänestä
erittäin paljon
Luen niin paljon että mainitsen vain muutaman suosikin: Henning Mankell, Reijo Mäki, Jarkko Sipilä, Stephen King, Robin Cook jne jne.
0Äänestä
hyviä
Kotimaisista hyviä ovat Reijo Mäki ja Seppo Jokinen. Suosittelen.
0Äänestä
Sandberg
hyviä kirjoitti:
Kotimaisista hyviä ovat Reijo Mäki ja Seppo Jokinen. Suosittelen.
kirjoittaa lähes samanlaista tavaraa kuin Jokinenkin, sillä huononnuksella tosin, ettei dämpereestä....
0Äänestä
kukawho
kuin kotimaisia lue, niin Numminen ja Sipilä edustaa omia suosikkeja. Muitakin kotimaisia dekkarin tuottajien teoksia tulee lueskeltua. Skiftesvik ei dekkarikirjailija ole, vaikka muuten aivan mahtava, silti yks hänen teos voitanee täs yhteydes mainita; "pirtukuningas".
0Äänestä
himolukija
Ropposet, Röngät, ja Wexi Korhoset sekä vielä Nykäsen Arielit.
0Äänestä
Arnanldur Indridasonin
joka vaihteeksi on erilainen. Nimet kyllä on aika kummallisia ja vaikeita ja jotenkin samantapaisia. Monesti on pitänyt pakittaa takaisin jotta pääsen selville kenestä on kyse, ja onko kyseessä mies vai nainen ei heti selviä. Kiehtovaa kerrontaa kuitenkin.
0Äänestä
Raymond Parker
Noita kovaksikeitettyjä jenkkejä.
0Äänestä
Sue Graftonin
aakkosdekkarit. Niitä saisi tulla vielä lisää. Kinseyn elämä kiinnostaa.
ja ole lukenut Dean Koontzin kirjoja. Ei ehkä ihan perinteisiä jännitys/dekkareita ole, mut itse pidän tyylistä. Sit mm. Anne Holt, Åke Edwardson, Eppu Nuotio...
0Äänestä
Fanifani
Nimittäin Patricia Highsmith. Niissä kirjoissa on sellainen tunnelma että pelkkä ajatus nostaa jo niskakarvat pystyy. Perässä tulevat teiniajoilta tietysti Christie, myöhemmin Anne Holt ja PD James...
0Äänestä
Eliska
Highsmith on todella hyvä! Anne Holt on vielä lukulistalla. Oma uusi löytöni on Kassandra Block, jonka Renate Kress -sarjaan oon koukussa jo. Niitä on ilmestynyt kaksi, Rakkauden puukottamat ja ihan uusi on Viimeinen ruusu. Kirjoittaja on kuulemma suomalainen joka asuu Saksassa. Jotenkin noi dekkarit on minusta kauhean epäsuomalaisia, ihan hyvällä tavalla.
Viimeisen ruusun teema, muslimin lesbous, kosketti mua aika yllättävällä tavalla, oma lapsuuteni kun kului herätysliikkeen parissa. Näyttää olevan samanlaisia ongelmat uskonnosta riippumatta :/ , olin aina luullut että muslimeilla se ahdasmielisyys olis jotenkin pahempaa ?
0Äänestä
heti kun käännös
ilmestyy on Donna Leon. Valitettavasti näitä lukiessa tulee melkein aina nälkä. Muuten, eilen telkkarista tuli Wallander-elokuva, jossa sen Lindan kaveri luki sängyssä Donna Leonin kirjaa. Niitä ei ollenkaan käännetä italiaksi, koska kirjailija asuu Italiassa ja niissähän on "hiukan" kritiikkiä maan poliisista.
0Äänestä
ovat parhaat
Reijo Mäki ja Harri Nykänen ovat ehdottomasti parhaat.
0Äänestä
Totti Karpela
Karpelalata lukisi mielellään enemmäkin dekkareita. Hienosti kirjoitettuja kirjoja jenkkidekkaristien (Chandler, Spillane) perinteitä kunnioittaen.
Ehdottomasti Agatha Christie! Olen lukenut melkein kaikki hänen dekkarinsa ja pidän niistä tosi paljon. Joitain elokuvia olen myös nähnyt.
Kotimaisista paras on mielestäni Leena Lehtolainen. Matti Röngän kirjoissa on myös hyvä ja mielenkiintoinen juoni, arvaamaton.
Lomalla luen taas monta monta hyvää dekkaria!
0Äänestä
Ilkka Remestä
Remeksellä on hyviä romaaneja, kuten Hiroshiman portti ja Ikiyö.
0Äänestä
Suurkuluttaja
Tässä kärkijoukko:
1. Reijo Mäki erittäin luettavaa tekstiä ja aivan loistavaa huumoria, persoonat erottuvat omikseen niin sankarin vakiotuttavapiiristä kuin kirjakohtaisista konnistakin, ex-turkulaista miljöökin kiehtoo - yli 10 Vares-dekkarin jälkeen miljöö- ja persoonakuvauksen toisto alkaa jo hieman kyllästyttää, tarinoiden jännite jää hieman vajaaksi, koska konnat ovat mukana kuvauksessa jo alkulehdiltä asti
2. Seppo Jokinen erittäin hyvää tekstiä, erilaisista vakiopersoonista luotu onnistunut työyhteisön kuvaus, viimeisimmissä romaaneissa on jo jännitystäkin loppuratkaisun suhteen - kuvaa vähän liikaakin Koskisen siviilielämää, kuten avioeroa, kuntoiluinnostusta ja ruokailuja
3. Jarkko Sipilä asiantuntevan ja siksi vakuuttavan oloista kerrontaa, hyvä taustoitus - erittäin kapeat henkilökuvaukset
3. Henning Mankell kerronta ihan hyvää, rikostapaukset kiehtovia ja ratkaisun jännitys säilyy riittävän pitkään - henkilökuvaukset lähes yhtä puisevia kuin romaanien pohjalta tehdyt elokuvatkin, ne sekä puhelinkeskustelut tyttären kanssa ja pyykkituvan varaukset pitkästyttävät
4. Leena Lehtolainen kohtalainen kirjoittaja ja parissa romaanissa hyvä aihekin - ei osaa pitää yllä jännitystä, tendenssimäistä vouhotusta erilaisten "vihreiden" asioiden puolesta, ruokareseptejä
5. Agatha Christie (Poirot-sarja) jännitys säilyy taatusti loppusivuille asti - kirjoittamisen taso vaihtelee kirjoittain hämmästyttävän laajasti, liian vieras miljöö
6. Ilkka Remes hyvä taustatyö, asiantuntemusta tuntuu olevan, kohtalaista tekstiä - varsinkin ensimmäiset kirjat olivat epärealistisia, kirjojen taso vaihtelee
7. Matti Yrjänä Joensuu ihan kelpo kirjoittaja - kuvaa tapahtumia myös rikollisen näkökulmasta, jolloin jännitys jää puuttumaan
8. Matti Rönkä poikkeuksellinen ja periaatteessa kiehtova tausta "sankarihahmolle" - niin tylsää tekstiä ja yhdentekevät tarinat, etten kolmatta rönkää aio lukea
0Äänestä
vähään aikaan
ilmestynyt nimittäin Elisabeth George ja P.D.James. Onkohan ne jo kaikki suomennettu? Taitavat olla jo ikänaisia. Ruth Rendellin komissario Wwexfordit olivat myös hyviä kuten tv-sarjatkin, jotka näiden kaikkien mainittujen kirjailijoiden kirjoista on tehty. Vankkaa brittiä.
0Äänestä
ilmestyy
ensi kuussa suomennos, Yksityispotilas.
0Äänestä
kirjastosta kyselemään
ilmestyy kirjoitti:
ensi kuussa suomennos, Yksityispotilas.
jotta hankkisivat sen.
0Äänestä
Koukussa brittidekkareihin
Elizabeth George on yhdysvaltalainen, vaikka briteistä kirjoittaakin. Hänen kirjojaan ei ole kaikkia suomennettu, koska uusia ilmestyy kaiken aikaa. Ihan eläkeikäinen hän ei vielä ole (ja mikä se nyt onkaan se kirjailijan eläkeikä?), 60-vuotias.
Innostuin Georgesta ihan äskettäin, kun tv:n Komisario Lynley-sarjan uusinnat loppuivat. Heräsi halu selvittää, miten kirjailija tapahtumat ja henkilöt on kuvannut ja ennen kaikkea, miksi sarjan henkilöt käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Sarjan ensimmäiset tuotantokaudet perustuivat suoraan Georgen kirjoihin, myöhemmissä oli vain samat päähenkilöt
0Äänestä
koukkuun
Stephen Boothin kirjoittamiin dekkareihin, jotka sijoittuvat Peak Districin maisemiin ja joissa rikoksia selvittelee DS Diane Fry ja DC Ben Cooper. Nämä henkilöt ovat jo melkein kuin tuttuja. Valitettavasti kaikkia kirjoja ei ole käännetty suomeksi ja rikostutkinnan lukeminen englanniksi on melko haastavaa.
0Äänestä
stella*
Viime vuodet olen lukenut Anne Holtia, Åsa Nilsonnea, Åsa Larssonia, Mankellia ja Lehtolaista. Niitä vaan ilmestyy niin harvoin..
0Äänestä
vielä yksi
stella* kirjoitti:
Viime vuodet olen lukenut Anne Holtia, Åsa Nilsonnea, Åsa Larssonia, Mankellia ja Lehtolaista. Niitä vaan ilmestyy niin harvoin..
nimittäin Helen Tursten, ei gotlantilainen. On parempi kuin esim. Mari Jungstet, joka on melkein identtinen sen toisen gotlantilaisen naiskirjailijan kanssa.
0Äänestä
dekkaristi
Suosittelen.
0Äänestä
Susiparka
dekkareita. Norjalainen Staalesen, Gunnar. Chandler-tyylinen yksityisetsivä. Ruususen unta, joka juuri luin oli yllättävä ja mielenkiintoinen ja aikaisemmin luin Nainen jääkaapissa, jossaa siinäkin tosi yllättävä loppuratkaisu. Ennalta arvattavat ratkaisut eivät ole minun mieleeni. Huumoriakin oli ja siinä juuri tuli esiin Chandler-tyyli. Kjell Erikssonnin uusin: Kehrääjälintu oli myös tarpeeksi yllättävä ja lukemista oli paljon, mutta valitettavasti on aika tosikkomainen niinkuin useimmat ruotsalaisdekkaristit Leif Perssonia ja Sjöwahl&Wahlöösiä lukuunottamatta.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Minulla on aika laaja skaala dekkareita joista pidän.
Sherlock Holmesin seikkailuija, Raymond Chandleria, James Ellroyta, Matti Yrjänä Joensuuta, Juha Nummista, Jarkko Sipilää, Ed McBainia, Stephen Kingiä, Jerome Charynia (Like, perhana! Miksi ihmeessä Isaac Sidel-sarjan suomentaminen aloitettiin keskeltä ja lopetettiin kesken?), Chester Himesia...
Nuo tuli suoralta kädeltä mieleen.
Yleensä luen kotimaisia ja varsinkin uusia.
Kaikki mitkä nyt dekkarin nimellä kulkevat, tekijästä riippumatta.
Olen nämä vanhat ulkomaiset klassikot lukenut jo niin monesti, etten enää, paitsi novelleja, niitä luen kyllä uudestaan, yhden sieltä ja toisen tuolta.
Ja vahvistetaan tuo ylinnä oleva heti poikkeuksella.
Eilen luin James Ellroyn viimeisen Lloyd Hopkins kirjan Suicide Hill.
Tätä Hopkins trilogiaa on suotta aliarvostettu. Siinä on ihan sitä samaa vimmaa kuin muissakin sen jälkeisissä Ellroyn varsinaisissa menestysteoksissa.
Sidney Sheldon!
Oon vaan lukenu ne kaikki :(
Vargas, Alvtegen, koska naisina kirjoittavat hyviä dekkareita. Nessbo Harry Holen (ja hänen moraalinsa) vuoksi.
Tähän ovat kiilaamassa Denise Mina, Minette Walters ja ruotsalaiset kaksi heppua uusimpine hyvityksineen.
Aika kauheaa, kun ei ole yhtään kotimaista listalla. Se on hirveän sääli.
kotimaiset naisten kirjoittamat esim. arhipan ,matintalon ym. ovat liian yksinkertaisia arhippa varsinkin tuntuu jotenkin ylisosiaaliselta.
Uusimmassa dekkariseuran kirjeessä oli mielenkiintoinen tieto Tiina Torpan kirjasta naisdekkaristeista. Oikein hyvä juttu, sillä asia on mennyt kokonaan ohitseni, vaikka jo ennakkoon teoksesta on kirjoitettu lehtiin muutamia kertoja (löysin ne nyt jälkikäteen).
Nettikirjakaupassa näytti ilmestymispäivä olleen maaliskuussa, fyysiseen kirjakauppaan en ole muutamaan viikkon kerinnyt. Joko kirja on ilmestynyt ja onko kukaan ennättänyt sitä selata tai lukea? Mikähän sisällys kirjassa on ja miltä kantilta ko. asiaa lähestytään? Mukavahan se olisi vaihteeksi ja virkistykseksi hyvin tehty suomenkielinen yleistietokirjakin lueskella dekkareista.
Nauran itselleni. Itse kysyy itse vastaa...:)
Tiina Torpan luin Murha naisen käsin. Ihan mukava. Alkuun teräviä havaintoja dekkarien historiasta ja kehityksestä, sitten samojen tekijänimien luettelointi (ja aina samoilla lihavoiduilla kirjaimilla...) keskellä vähän yksoikoisempaa ja puuduttavampaa ja lopussa kunnon mehevää tirkistelyä. Mikä se näiden tarkemmin teokseen valittujen kirjailijoiden valinnan perustelu olikaan? Feminististen ajatusten kannattaminen....? Hörönpörön, nuo olivat ontuvimmin perustellut ajatukset kirjassa.
Oho, täytyy äkkiä lakata lukeminen. Osata kirjoittaa enää kohta.
dekkareita, joista nyt on telkkarissa tullut tv-sarja. Osaako joku sanoa onko krjailija nainen vai mies? Kirjoissa painotetaan ruokapuolta enemmän kuin elokuvassa. Olen myös lukenut Varques Montalbanon kirjoja joita em. poliisi Salvo Montalbanokin lukee. Niisä myös Pepe Carvalho "juoksee" hyvien ruokapaikkojen perässä syöden mm. lehmän vatsalaukkukeittoa ja iberian possua.
sukupuolen???...)
http://en.wikipedia.org/wiki/Andrea_Camilleri
Tv-sarja on koukuttanut jälleen todella. Pidän Luca Zingaretista Montalbanona, mutta Camillierin dekkarit on vielä lukematta.
Harmi, sillä yleensä pyrin lukemaan kirjat ennnen filmatisoinnin katsomista.
..kun olen: Sariola,Joensuu,Sjöwall&Wahlöö lempidekkareitani,kaikki luettu.Olisi tietysti kiva laajentaa,mutta kiva lukea tapahtumista,jotka sijoittuvat itselleni tuttuihin maisemiin.
Kaikki Remekset myöskin luettu,ja suurin osa erittäin kelvollista luettavaa.
ei näy. Seuraankin käsien liikkeitä tv-sarjassa aina mielenkiinnolla. Juoni on aina monimutkainen,joten tv-sarjassa ei se aina kokonaan aukene, kun ei tunne paikallista kulttuuria mafiakiemuroineen. Kirjassa se tulee paremmin ilmi.
Nyt on luvun alla Viulun ääni ja kyllä, tarina tempaisi mukaansa heti, vaikka onkin jo teeveestä tuttu. Pitää etsiä käsiin muitakin...
Mitä niitä onkaan suomennettu? Terrakottakoira ainakin jos oikein muistan.
jotka löydettiin suljetusta luolasta. Sitten on vielä: Veden muoto, Matka Tindariin, Viulun ääni.
Tätä,Taiteilijan kosketus, joka tuli telkkarista 26.3. en ole nähnyt ainakaan kirjaston listoilla.
Luen niin paljon että mainitsen vain muutaman suosikin: Henning Mankell, Reijo Mäki, Jarkko Sipilä, Stephen King, Robin Cook jne jne.
Kotimaisista hyviä ovat Reijo Mäki ja Seppo Jokinen. Suosittelen.
kirjoittaa lähes samanlaista tavaraa kuin Jokinenkin, sillä huononnuksella tosin, ettei dämpereestä....
kuin kotimaisia lue, niin Numminen ja Sipilä edustaa omia suosikkeja. Muitakin kotimaisia dekkarin tuottajien teoksia tulee lueskeltua. Skiftesvik ei dekkarikirjailija ole, vaikka muuten aivan mahtava, silti yks hänen teos voitanee täs yhteydes mainita; "pirtukuningas".
Ropposet, Röngät, ja Wexi Korhoset sekä vielä Nykäsen Arielit.
joka vaihteeksi on erilainen. Nimet kyllä on aika kummallisia ja vaikeita ja jotenkin samantapaisia. Monesti on pitänyt pakittaa takaisin jotta pääsen selville kenestä on kyse, ja onko kyseessä mies vai nainen ei heti selviä. Kiehtovaa kerrontaa kuitenkin.
Noita kovaksikeitettyjä jenkkejä.
aakkosdekkarit. Niitä saisi tulla vielä lisää.
Kinseyn elämä kiinnostaa.
Jeffery Deaver,Chelsea Cain,Karen Slaughter.....ruottalaisia,norjalaisia,engelsman neja.......melkein kaikkee paitti suomalaisiii..jokinen poikkeus..)
ja ole lukenut Dean Koontzin kirjoja. Ei ehkä ihan perinteisiä jännitys/dekkareita ole, mut itse pidän tyylistä.
Sit mm. Anne Holt, Åke Edwardson, Eppu Nuotio...
Nimittäin Patricia Highsmith. Niissä kirjoissa on sellainen tunnelma että pelkkä ajatus nostaa jo niskakarvat pystyy. Perässä tulevat teiniajoilta tietysti Christie, myöhemmin Anne Holt ja PD James...
Highsmith on todella hyvä! Anne Holt on vielä lukulistalla. Oma uusi löytöni on Kassandra Block, jonka Renate Kress -sarjaan oon koukussa jo. Niitä on ilmestynyt kaksi, Rakkauden puukottamat ja ihan uusi on Viimeinen ruusu. Kirjoittaja on kuulemma suomalainen joka asuu Saksassa. Jotenkin noi dekkarit on minusta kauhean epäsuomalaisia, ihan hyvällä tavalla.
Viimeisen ruusun teema, muslimin lesbous, kosketti mua aika yllättävällä tavalla, oma lapsuuteni kun kului herätysliikkeen parissa. Näyttää olevan samanlaisia ongelmat uskonnosta riippumatta :/ , olin aina luullut että muslimeilla se ahdasmielisyys olis jotenkin pahempaa ?
ilmestyy on Donna Leon. Valitettavasti näitä lukiessa tulee melkein aina nälkä.
Muuten, eilen telkkarista tuli Wallander-elokuva, jossa sen Lindan kaveri luki sängyssä Donna Leonin kirjaa. Niitä ei ollenkaan käännetä italiaksi, koska kirjailija asuu Italiassa ja niissähän on "hiukan" kritiikkiä maan poliisista.
Reijo Mäki ja Harri Nykänen ovat ehdottomasti parhaat.
Karpelalata lukisi mielellään enemmäkin dekkareita. Hienosti kirjoitettuja kirjoja jenkkidekkaristien (Chandler, Spillane) perinteitä kunnioittaen.
Ehdottomasti Agatha Christie! Olen lukenut melkein kaikki hänen dekkarinsa ja pidän niistä tosi paljon. Joitain elokuvia olen myös nähnyt.
Kotimaisista paras on mielestäni Leena Lehtolainen. Matti Röngän kirjoissa on myös hyvä ja mielenkiintoinen juoni, arvaamaton.
Lomalla luen taas monta monta hyvää dekkaria!
Remeksellä on hyviä romaaneja, kuten Hiroshiman portti ja Ikiyö.
Tässä kärkijoukko:
1. Reijo Mäki
erittäin luettavaa tekstiä ja aivan loistavaa huumoria, persoonat erottuvat omikseen niin sankarin vakiotuttavapiiristä kuin kirjakohtaisista konnistakin, ex-turkulaista miljöökin kiehtoo
- yli 10 Vares-dekkarin jälkeen miljöö- ja persoonakuvauksen toisto alkaa jo hieman kyllästyttää, tarinoiden jännite jää hieman vajaaksi, koska konnat ovat mukana kuvauksessa jo alkulehdiltä asti
2. Seppo Jokinen
erittäin hyvää tekstiä, erilaisista vakiopersoonista luotu onnistunut työyhteisön kuvaus, viimeisimmissä romaaneissa on jo jännitystäkin loppuratkaisun suhteen
- kuvaa vähän liikaakin Koskisen siviilielämää, kuten avioeroa, kuntoiluinnostusta ja ruokailuja
3. Jarkko Sipilä
asiantuntevan ja siksi vakuuttavan oloista kerrontaa, hyvä taustoitus
- erittäin kapeat henkilökuvaukset
3. Henning Mankell
kerronta ihan hyvää, rikostapaukset kiehtovia ja ratkaisun jännitys säilyy riittävän pitkään
- henkilökuvaukset lähes yhtä puisevia kuin romaanien pohjalta tehdyt elokuvatkin, ne sekä puhelinkeskustelut tyttären kanssa ja pyykkituvan varaukset pitkästyttävät
4. Leena Lehtolainen
kohtalainen kirjoittaja ja parissa romaanissa hyvä aihekin
- ei osaa pitää yllä jännitystä, tendenssimäistä vouhotusta erilaisten "vihreiden" asioiden puolesta, ruokareseptejä
5. Agatha Christie (Poirot-sarja)
jännitys säilyy taatusti loppusivuille asti
- kirjoittamisen taso vaihtelee kirjoittain hämmästyttävän laajasti, liian vieras miljöö
6. Ilkka Remes
hyvä taustatyö, asiantuntemusta tuntuu olevan, kohtalaista tekstiä
- varsinkin ensimmäiset kirjat olivat epärealistisia, kirjojen taso vaihtelee
7. Matti Yrjänä Joensuu
ihan kelpo kirjoittaja
- kuvaa tapahtumia myös rikollisen näkökulmasta, jolloin jännitys jää puuttumaan
8. Matti Rönkä
poikkeuksellinen ja periaatteessa kiehtova tausta "sankarihahmolle"
- niin tylsää tekstiä ja yhdentekevät tarinat, etten kolmatta rönkää aio lukea
ilmestynyt nimittäin Elisabeth George ja P.D.James. Onkohan ne jo kaikki suomennettu? Taitavat olla jo ikänaisia. Ruth Rendellin komissario Wwexfordit olivat myös hyviä kuten tv-sarjatkin, jotka näiden kaikkien mainittujen kirjailijoiden kirjoista on tehty. Vankkaa brittiä.
ensi kuussa suomennos, Yksityispotilas.
jotta hankkisivat sen.
Elizabeth George on yhdysvaltalainen, vaikka briteistä kirjoittaakin. Hänen kirjojaan ei ole kaikkia suomennettu, koska uusia ilmestyy kaiken aikaa. Ihan eläkeikäinen hän ei vielä ole (ja mikä se nyt onkaan se kirjailijan eläkeikä?), 60-vuotias.
Innostuin Georgesta ihan äskettäin, kun tv:n Komisario Lynley-sarjan uusinnat loppuivat. Heräsi halu selvittää, miten kirjailija tapahtumat ja henkilöt on kuvannut ja ennen kaikkea, miksi sarjan henkilöt käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Sarjan ensimmäiset tuotantokaudet perustuivat suoraan Georgen kirjoihin, myöhemmissä oli vain samat päähenkilöt
Stephen Boothin kirjoittamiin dekkareihin, jotka sijoittuvat Peak Districin maisemiin
ja joissa rikoksia selvittelee DS Diane Fry ja DC Ben Cooper.
Nämä henkilöt ovat jo melkein kuin tuttuja. Valitettavasti kaikkia kirjoja ei ole käännetty suomeksi ja rikostutkinnan lukeminen englanniksi on melko haastavaa.
Viime vuodet olen lukenut Anne Holtia, Åsa Nilsonnea, Åsa Larssonia, Mankellia ja Lehtolaista. Niitä vaan ilmestyy niin harvoin..
nimittäin Helen Tursten, ei gotlantilainen. On parempi kuin esim. Mari Jungstet, joka on melkein identtinen sen toisen gotlantilaisen naiskirjailijan kanssa.
Suosittelen.
dekkareita. Norjalainen Staalesen, Gunnar. Chandler-tyylinen yksityisetsivä. Ruususen unta, joka juuri luin oli yllättävä ja mielenkiintoinen ja aikaisemmin luin Nainen jääkaapissa, jossaa siinäkin tosi yllättävä loppuratkaisu. Ennalta arvattavat ratkaisut eivät ole minun mieleeni. Huumoriakin oli ja siinä juuri tuli esiin Chandler-tyyli.
Kjell Erikssonnin uusin: Kehrääjälintu oli myös tarpeeksi yllättävä ja lukemista oli paljon, mutta valitettavasti on aika tosikkomainen niinkuin useimmat ruotsalaisdekkaristit Leif Perssonia ja Sjöwahl&Wahlöösiä lukuunottamatta.