Suoraan sanoen en olisi uskonut löytäväni itseäni tästä tilanteesta koskaan.
Olen 27-vuotias ja asunut viimeiset seitsemän vuotta avomieheni kanssa omissa tilavissa asunnoissamme ensin Viikissä ja sitten Lauttasaaressa. Ihanneoloissa ja lineaarisestihan homma toimii niin, että seuraavaksi ostetaan 250 neliön omakotitalo Käpylästä tai jos ei käy niin iso munkki, niin Tapanilasta vähintään. Sitten valitaan keittiöön Puustellia ja kromia ja kinastellaan ulkoseinien väristä; mies haukkuu valitsemaani vaaleaa roosaa neitimäiseksi ja minä hänen taivaansinistään yhtä tylsäksi kuin hänen ikuiset sählyjaarittelunsa.
Jotenkin näin sen piti mennä.
Sen sijaan asiat menivätkin näin: Avomieheni sai uuden etuliitteen, ex-, ja minä huomaan etsiväni yksiötä tai pientä kaksiota korkeintaan 550 euron vuokralla. Tarkistan oikotien ja etuoven valikoimat ainakin kolme kertaa päivässä, enkä löydä yhden yhtä varteenotettavaa asuntoa edes jotenkuten siedettävältä alueelta.
Alan saada ahdistuskohtauksia pelkästä yksin jäämisen ajatuksestakin; mitä jos pelkään öisin; mitä jos kuolen ahdistukseen lauantaiaamun krapulamorkkiksen kynsissä; mitä jos sekoan valinnanvaikeudesta, koska saan aivan yksin päättää mitä katson tv:stä; mitä jos käperryn itkien kaupan leikkelehyllyn viereen, tajutessani että nyt minulle itselleni riittää 100 g paketti kultakalkkunaa!
Olen 27-vuotias ja asunut viimeiset seitsemän vuotta avomieheni kanssa omissa tilavissa asunnoissamme ensin Viikissä ja sitten Lauttasaaressa. Ihanneoloissa ja lineaarisestihan homma toimii niin, että seuraavaksi ostetaan 250 neliön omakotitalo Käpylästä tai jos ei käy niin iso munkki, niin Tapanilasta vähintään. Sitten valitaan keittiöön Puustellia ja kromia ja kinastellaan ulkoseinien väristä; mies haukkuu valitsemaani vaaleaa roosaa neitimäiseksi ja minä hänen taivaansinistään yhtä tylsäksi kuin hänen ikuiset sählyjaarittelunsa.
Jotenkin näin sen piti mennä.
Sen sijaan asiat menivätkin näin: Avomieheni sai uuden etuliitteen, ex-, ja minä huomaan etsiväni yksiötä tai pientä kaksiota korkeintaan 550 euron vuokralla. Tarkistan oikotien ja etuoven valikoimat ainakin kolme kertaa päivässä, enkä löydä yhden yhtä varteenotettavaa asuntoa edes jotenkuten siedettävältä alueelta.
Alan saada ahdistuskohtauksia pelkästä yksin jäämisen ajatuksestakin; mitä jos pelkään öisin; mitä jos kuolen ahdistukseen lauantaiaamun krapulamorkkiksen kynsissä; mitä jos sekoan valinnanvaikeudesta, koska saan aivan yksin päättää mitä katson tv:stä; mitä jos käperryn itkien kaupan leikkelehyllyn viereen, tajutessani että nyt minulle itselleni riittää 100 g paketti kultakalkkunaa!
Vastaukset 1
Vanhimmat
… kultakalkkunaa !
Just.
Tällaisia pieniä juttuja olisi kiva lukea vaikkapa sanomalehdestä.
Tätä lukiessani tuli heti mieleeni taitavan kolumnistin
kirjailija Anna-Leena Härkösen tyyli.
Iskevä ja ajatuksia herättävä.
Kiitos lukuelämyksestä!