Oletko Korhonen ajatellut uusia videoita laittaa youtubeen jossain vaiheessa?
Nuo entiset on nimittäin jo nousseet melkoiseen legendan asemaan.
Niin turhia ja apaattisia ovat että joka kerta repeää kun jonkun niistä katsoo. Legendoja ovat mm. KaiPr:n muistolaatan näyttäminen kameralle (mikä **tun pointti siinä on?????),
Rynkyn kuvaaminen viiden minuutin ajan musiikin pauhatessa taustalla (kyllä selviäisi ihan kahdessa sekunnissa että sinulla on sellainen rynkky),
ja sitten legendäärinen 308 lintumetsällä video; "tämäkin piti juosta kiinni, ja toinen mäni haavakoksi. 308 ei oo lintukaliperi"
Korhosen videot ovat kuin takavuosien B-leffat. Niin huonoja että normaali hintaisina leffoina niiden tuottajille olisi koittanut exodus 0,2 sekunnissa, mutta silti ne ovat kansan keskuudessa nousseet klassikoiksi.
Nuo entiset on nimittäin jo nousseet melkoiseen legendan asemaan.
Niin turhia ja apaattisia ovat että joka kerta repeää kun jonkun niistä katsoo. Legendoja ovat mm. KaiPr:n muistolaatan näyttäminen kameralle (mikä **tun pointti siinä on?????),
Rynkyn kuvaaminen viiden minuutin ajan musiikin pauhatessa taustalla (kyllä selviäisi ihan kahdessa sekunnissa että sinulla on sellainen rynkky),
ja sitten legendäärinen 308 lintumetsällä video; "tämäkin piti juosta kiinni, ja toinen mäni haavakoksi. 308 ei oo lintukaliperi"
Korhosen videot ovat kuin takavuosien B-leffat. Niin huonoja että normaali hintaisina leffoina niiden tuottajille olisi koittanut exodus 0,2 sekunnissa, mutta silti ne ovat kansan keskuudessa nousseet klassikoiksi.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kyllä nuita ihan paremman puutteessa katselee.
Ja mikäs siinä onhan se komia mies.Sen kun sais pulloon ja itelleen.
Kun vaan jaksaisi pätkiä niitä lyhyemmiksi. Turhan paljon näkyy muiden naamoja, joten ei kaikkia voi laittaa.
Löytyisi tuolta matskua niin paljon, että ehkäpä parikymmentä videota saisi aikaiseksi, mutta kun on parempaakin tekemistä. Pitää laittaa niitä sitten eläkkeellä.
Kiva ois filmejäs kahtoo. On ne niin mukavija.
Uot oekee miesten mies.
tuon ".308 ei ole lintukaliperi"-videon ja repesin nauramaan! Aikuinen mies ja syyttää aseen kaliperia kun ei osaa ampua teertä oikeaan kohtaan.
Täällä voit Korhonen opetella mihin teertä ammutaan:
http://www.metsastajaliitto.fi/files/simulaattori/metsastys.html
P.S. Arvioithan matkan oikein ja tiedät luodin lentoradan?
T: yli 20 metsoa ja teertä .308:lla ja 8g kuulalla ampunut
Etäisyysmittari ja matkarumpu 475 metriin asti löytyy, loput ammutaan ristikolta ulkomuistista jos on tarvetta. 8 grammainen olisi hyvä, mutta ei käy kuin kulmaminuuttiin parhaillaan aseessani. 10.85 ja 12 gramman Scenut toimivat. Viime kesänä ammuin 0.3MOAn 3lks. kasan 300 metrillä, joten yhdistelmä kyllä toimii.
Ps. Tuo simulaattori on ihan perseestä.
Meellä käätettään näetä viteoita koolutusmaterijaalina metästysseeran kurssilla.
Hyvin on poijat oppina ja vähän tytöttii.
Ihan täättä asijoo niissä on.
kuka ampuu radalla helvetin hyvin, mutta mutta metsästystilanteessa hyvältä tuelta tyhjentävät lippaat linnuista ohi tai haavoittavat. Sama juttu hirven kanssa, hirvitauluun ampuvat helvetin hyvin, mutta metsästystilanteessa ohi-/paskalaakeja. Kyllähän itselläkin pulssi nousee aina metsästystilanteessa, mutta näiden kohdalla se on jo hysteeristä vapinaa.
Tosin nämä jätkät ovat reilu parikymppisiä miehenalkuja. Jospa se iän ja kokemuksen myötä heilläkin rauhoittuisi.
En tiedä onko tässä kyse vastaavasta, mutta edellisen kirjoittajan kanssa olen samoilla linjoilla, että turha on kaliperia syyttää, kun muut kyllä saavat linnut hengiltä kertalaakista.
oli jo sota aikana. Talvi ja jatkosodassa on tehty havaintoja, että jotkut sotamiehet ketkä olivat poikkeuksellisen ammunnoissa ampumaradalla, eivät välttämättä tosi tilanteessa osuneet mihinkään. Suurin syy tähän oli se taistelutilanteen stressi ja jännitys.
Sitten oli myös aivan päinvastaisia kavereita myös rintamalla. Esimerkiksi maankuulu, maailman tehokkain tarkka-ampuja, yli 500 tappoa talvisodassa tehnyt Simo Häyhä ei ollut mitenkään kovin hyvä ampuja radalla. Hän oli ennen sotia osallistunut useampaankin ammunta kilpailuun, joko siviilikilpailuihin tai puolustusvoimien kisoihin, mutta jäi lähes poikkeuksetta aina kisassa sijoitusten häntäpäähän.
Sodassa tämä mies sitten piti päänsä kylmänä, ja osui aina siihen mihin piti.
Ihmisillä tuo stressi ja jännitys vaikuttaa eri tavalla eri tilanteissa. Jotkut jännittävät silmittömästi ampumaradalla (kun muut katsovat), toiset taas jäätyvät täysin sotatilanteessa vihollisen takia, jotkut menevät metsällä aivan hysteerisiksi kun pitäisi eläintä kohti pistää luoti menemään.
Meitä on moneksi...
Heti täytettyään 17 vuotta hän liittyi Rautjärven suojeluskuntaan, jossa harjoitti ampumataitojaan menestyen Viipurin Suojeluskuntapiirin ampumamestaruuskilpailuissa.
Minulla iskee jänskä jos joutuu ampumaan katoksessa rivissä koulutauluun kun muiden aseet laulaa koko ajan. Tästä ominaisuudesta pitäisi päästä eroon, koska ammuin viime keväänä jopa naapurin tauluun.
Yksinään ampuessa tätä ongelmaa ei ole. Metric-tauluun ampuessa nopeaan tahtiin ohiprosentti on 8 samalta matkalta.
Olen huomannut vian, mistä kaikki johtuu. Tulee päälle jokin stressireaktio, jolloin kädet hikoavat ja ote pistoolista alkaa valua alas. Lisäksi ampuma-asento muuttuu takapainoiseksi.
Lintumetillä ainoastaan 1. lintu aiheuttaa ylimääräisen adrenaliinin purkauksen, mutta sen jälkeen homma toimii. Tämä heikko ampumakunto tulee ainoastaan silloin, jos lintu tulee puuhun huomaamatta. Tästäkin jänskästä pääsee eroon parilla naukulla.
Katsoisin että sinulla on neuroottinen, stressiin liittyvä somatoforinen häiriö.
Pyri välttämään tilanteita joissa mainitsemasi oireet ilmaantuvat. Jos oireita alkaa ilmetä myös muissa ampumatilanteissa, puhu asiasta lääkärisi kanssa.
Purkautuuko stressitilanteesi esimerkiksi kovana haluna puhua? Entä muistatko kaiken tapahtuneen vai tuntuuko että suorituksesta jäisi pimeitä kohtia?
Muutaman sekunnin tai muutaman kymmenen sekunnin?
ja parin naukun jälkeen marjastajamummo saa hauliruiskun korhoselta persauksiin tai naapurin sekarotuinen ammutaan sutena itsepuolustukseksi.
Ei jumalauta minkälaisia aseiden omistajia ja käyttäjiä tästä maasta löytyy..
Sinähän höpötät niin kuin ei olisi leukaa ollenkaan.
Ei mitään noin vakavaa. Keskittyminen omaan suoritukseen vain herpaantuu jonkin verran. Asento ei pysy kasassa ja tulee laukaisuvirheitä.
Siksipä toiminnalliset lajit sopivat minulle paremmin kun saa tehdä suorituksensa yksin ja muut pysyvät tuomaria lukuunottamatta taka-alalla.
Hyvänä esimerkkinä voin kertoa viime kesän ressukoiden piirimestaruusammunnat, joissa jänskä iski ja tulokset olivat sen mukaisia. Seuraavana päivänä ammuttiin neljän hengen ryhmissä tätä rauhanturvaajien suosimaan falling-plate ammuntaa ja mukana oli kouluosiokin. Kymppiä meni rikki niin perkeleesti ja pleitit tippuivat melkein kertalaukauksilla. Kun kilpailutilanne ei ollut päällä, niin jänskä jäi pois.
Näitä ampumaradalla hermostuvia laitettiin siviiliin ainakin vielä vuonna -05. Kun olin varuskuntasairaalassa niin heitä näki siellä lääkärin juttusilla ja ihan muuten vaikuttivat normaalilta mutta ampumaradalla olivat hermoilleet.En tiedä pystyykö ne nykyisin jo ennalta niitä karsimaan pois. Mutta kai se riskipeliä on jos joku alkaa paukkeesta stressaamaan.
Kyllä meiläkin pantiin kotio ne jokka ampumaradalla alko liikaa hermoilla ja ei paljoo tarvinnu. Kaikilta niiltä pyssyt pois jos ei pää kestä pauketta.
Miksei anpuja kestäisi pauketta, pakkohan se on kestää.
Ja ihan kivija nämä k0rh0sen videot, olisi hauska nähdä niitä lisää. Itsekin menen tänä vuonna metsästyskurssille ja kaikki tieto ammunnasta olisi mielenkiintoista.
ei ole ainoa kerta kun pimahtaa tuollainen ihminen. vaarallisia tapauksia ja vielä kiusaavat luonnonsuojelijoita.
Ilmoita vaan poliisille, niin teen sitten vastakanteen kunnianloukkaukksesta. Alkaa jo ihan oikeasti ottamaan kupoliin nuo herjaukset.
Meikäläinen lienee ampunut enemmän laukauksia kuin teikäläinen lienee panoksia nähnyt. Kyse ei ole pelosta, vaan jänskästä.
Kyllä se jännitys on aivan eri asia kuin sellainen aseiden aiheuttama hysteerinen pelko.
Näitä molempia kyllä armeijan aikana näki...
Kyllä se ammunta aiheuttaa lähes kaikille jonkinlaista jännittämistä, ainakin jossain tilanteessa. Joku jännittää metsällä, toinen ampumaradalla. Ei siinä mitään ihmeellistä tai hävettävää ole.
Eri asia on sitten ne tyypit joilla se pyssy ja ampuminen aiheuttaa sellaisen pelkotilan ettei tauluun osu yksikään laaki, ja kaikki 50 metrin säteellä ympärillä olevat ovat hengenvaarassa.
Tämä tuli aika hyvin selville kun oma johtajakausi AUK:n jälkeen alkoi, ja uudet alokkaat tulivat palvelukseen. Yleensä ensimmäisillä ampumarata käynneillä selviää, kenelle ei enää uskalla rynkkyä antaa. Olihan niitä kaikenlaisia koheltajia; sellaisia jotka paniikissa pistivät ensimmäisillä kohdistuslaukauksilla sarjatulen päälle kerralla lippaan tyhjäksi, yms. Kaikkein vaarallisimpia olivat, ilmeisesti kunnon asepelosta kärsivät tyypit, jotka yht äkkiä kesken ammunnan saattoivat nousta ylös ampumapatjalta ase kädessä (liippaassa patruunoita ja varmistin poissa päältä), ja tulevat selittämään: "herra alikersantti, ei tästä nyt tule yhtään mitään. Mitä minä teen?", ja vastaus kuului: "varmista ase JUMALAUTA..."
Kaksi alokasta pistettiin omasta komppaniasta kotiin hirveän ampumaradalla töhöilyn ja muidenkin sopeutumisvaikeuksien takia. Se oli hyvä, koska niistä tyypeistä oli ihan oikeasti vaaraa sivullisille ampumarata käynneillä. Varmasti olisi joku heittänyt henkensä jos nämä tyypit olisivat päässeet E- ja J-kausilla taisteluammuntoihin mukaan. Erilaisia taisteluammuntojahan on jääkärikomppaniassa ihan yllin kyllin.
Katsojaystävällistä SRA-ammuntaa.
Valmiiksi hidastettua.
Ja yhtä kova mettämies kaiken päälle.
Iso kiitos tästä katseluvinkistä topicin avaajalle.