Miksi RAW-kuvat näyttävät erilaisilta kuin jpeg-kuvat?
Kun selaan RAW-kuvia ja jpeg-kuvia, ne näyttävät samalta. Mutta kun aukaisen ne Photoshop ohjelmassa, RAW-kuva näyttää aivan erilaiselta, värit ovat vähän erilaiset ja samoin varjot.
Mistä tämä johtuu, en tee mitään säätöjä RAW-kuville.
Kun selaan RAW-kuvia ja jpeg-kuvia, ne näyttävät samalta. Mutta kun aukaisen ne Photoshop ohjelmassa, RAW-kuva näyttää aivan erilaiselta, värit ovat vähän erilaiset ja samoin varjot.
Mistä tämä johtuu, en tee mitään säätöjä RAW-kuville.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Raakakuva ei ole kuva. Raakakuvan sisältämistä tiedoista kuvankäsittely laskee "oikean" kuvan. Jos vertaat raakakuvaa kameran tuottamaan jpeg-kuvaan niin varmasti näet eroja. Jpeg-kuvaan vaikuttavat kameran kuvatyyliasetukset, raakakuvassa on vain kuvan perusdata jonka perusteella kamera tai kuvankäsittely laskee kuvan ulkonäön. Raakakuvan etuna on että voit jälkikäteen vapaasti muokata kuvaa ilman kameran kuvatyyliasetusten vaikutusta.
Otin kaupassa yhden perunan pussista ja haukkasin sitä. Ihan hirveän makuista. Ja jotkut sanovat että peruna on hyvää. Ihan hirveää paskaa.
Suomi24.
Kysyy jotain, niin heti tullaan vittuilemaan.
Varastit sitten kaupasta perunan. Onnea.
RAW ei siis ole "oikeasti" kuva vaan se on kuvan raaka-ainetta josta voit taidolla ja hyvällä kuvansäätöohjelmalla valmistaa kuvan.
Jos olet mestari niin voit onnistua saamaan "paremman" kuva kuin se mitä kameran prosessori teki jpg-kuvaksi.
Esim. oma DL4:ni tekee niin hyviä jpeggejä, että en ole suurella työllä RAW:sta Lightroomilla säätämällä saanut silmällä havaittavasti parempia.
Mutta jos tuli mokattua kuvaustilanteessa niin RAW:ssa on vähän enemmän säätövaraa.
Sitäpaitsi valotuksessa tehdyt virheet on helpompi havaita RAW:sta – virheistä voi oppia.
Millä ohjelmalla niitä räpeltää.
Samasta kennosta kuvat tulee oli ne missä muodossa tahansa.
Jos RAW-kuvat on huonoja on RAW-convertteri huono ja huonosti säädetty.
Jos ei raw-formaatista saa irti siedettävää kuvaa, vika on 110-prosentin varmuudella käyttäjässä.
Kuin yöllä ja päivällä.
Kaikilla saa jotakin, jos osaa, mutta hyvä ohjelma tekee homman itse.
> Jos ei raw-formaatista saa irti siedettävää kuvaa, vika on 110-prosentin varmuudella käyttäjässä.
...ei saa (tai en todellakaan osaa). Tuossa olin vähän väsäillyt kohtuullisen kauan eri RAW-muuntimilla ISO 1600 kuvaa, joka oli otettu Sony A100:lla.
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3162317439/in/set-72157612046870609/
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3163143318/in/set-72157612046870609/
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3355390689/in/set-72157612046870609/
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3163146864/in/set-72157612046870609/
Tuon "ALL SIZES" painikkeen alta pääsee käsiksi kuvien alkuperäiskokoon. Eri RAW-muuntimilla oli sittenkin eroa.
> Jos ei raw-formaatista saa irti siedettävää kuvaa, vika on 110-prosentin varmuudella käyttäjässä.
...dynamiikan ohella laajempikirjoisiksi, mutta tuo kohina suurilla ISO arvoilla kohinasuotimen oltua pois päältä tuppaa kasvamaan RAW-kuvasta Jpeg:iin muunnettaessa, ellei valitse oikeaa RAW-muunninta.
Tuossa vielä aiempaan postiini liittyvä myöhemmin otettu Jpeg kuva suoraan kamerasta otettuna kohinasuodin päällä.
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/3358960153/in/set-72157612046870609/
Jälleen tuon "ALL SIZES" painikkeen alta pääsee käsiksi kuvan alkuperäiskokoon.
Kamerasta ulostetut jpegit ovat olleet yhtälailla raw-kuvia. Kameran oma ohjelmisto vain tekee siitä jpegin. Asetuksista riippuen saattaa säätää kontrastia, värejä, terävyyttä yms.
Raw kuva on aina raakadata suoraan kennolta. Lisäksi raw-kuvat ovat yleensä 16 bittisiä, kun jpegit ovat poikkeuksetta 8 bittisiä.
Raw-kuvien konvertointi-käsittelyohjelmassa saattaa olla jonkinlaiset automaattisäädöt päällä. Esim. väritasapainon korjaus tms.
Lopuksi, sillä ei ole mitään merkitystä miltä se raw-kuva näyttää kun avaat sen. Tarkoitus on tehdä kuvaan säädöt ja tallentaa se sen jälkeen joko jpegiksi tai tiffiksi. Lähes poikkeuksetta se on parempi kuin alkuperäinen jpeg tai photoshopissa säädetty jpeg.
Ellei sitten tosiaan käyttäjässä ole vika.
"…aina raakadata suoraan kennolta", – on melko yleinen harhaluulo.
CMOS ja CCD kennot eivät tuota mitään dataa vaan ne ovat täysin analogisia ja muuttavat valoa sähköksi, eli kennolta on saatavissa vain sähköenergiaa – ei mitään dataa (aivan kuin ns. aurinkokennot jotka muuttavat auringon valon sähköksi).
Kennon pikseleiltä saatu sähkön määrä sitten luetaan muistikennole ja sitten prosessoidaan digitaaliluvuiksi (=ykkösiä ja nollia).
RAW-tiedoston prosessoinnista jo kamerassa osoittaa mm. se, että sama kenno tuottaa eri kameroissa erilaista RAW-kuvaa.
Raw tiedosto voi olla pakkaamaton, häviöttömästi tai häviöllisesti pakattu. RAW -kuvatiedosto ei siis milloinkaan ole kennolta luettua raakadataa vaan vähintään kahdesti prosessoitua ja usein myös ns. pakattu tiedosto.
Kenno ei koskaan ole 16 bittinen vaan yleensä 10 tai 12.
"…ei ole mitään merkitystä miltä se raw-kuva näyttää…"
Minusta asia on juuri päinvastoin, vain sillä on merkitystä miltä RAW-kuva näyttää. Kuvasta näet mm. säätö ja korjaustarpeen, valotuksen onnistumisen jne. Esim jos RAW-kuva "näyttää" täysin mustalta niin tuskin kannattaa alkaa säätää ("konvertoida") kuvaa.
Jos RAW-tiedostosta näytölle tulostettu kuva näyttää oikein kuvatulta (kameran säädöt, terävyys, rajaus yms.) niin vasta sitten kannattaa ryhtyä kuvansäätötoimenpiteisiin.
RAW-kuvan pitäisi näytöllä aina näyttää huonommalta kuin jpg ja siitä säädetyn kuvan paremmalta jos osaat tehdä säädöt paremmin kuin kameran oma kuvansäätöohjelma. Ei yksikään kameranvalmistajat laita kameraan ohjelmaa joka tekee huonoja jpg -kuvia.
Minusta RAW-kuvien suurin viehätys on sama kuin negatiivien itse vedostamisessa, vaikka laboratorioista usein sai parempia vedoksia (ns. ammattilaboratorioista yleensä aina), niin oli erityisen hienoa ja ansiokasta tehdä kuvat ihan itse.
Mistähän se tulee, että RAW-tiedostoa usein luullaan kennolta luetuksi raakadataksi???
Tuo nyt on vähän saivartelua. Ehkä sen takia raw-tiedostoja kutsutaan raakadataksi, koska sitä käsittelemättömämpää dataa ei kamerasta ulos saa. Data on niin suoraan kennolta kuin mahdollista.
Tottakai kameran prosessori vaikuttaa siihen, miten kuva tuotetaan kamerassa. Suurin osa kameran säädöistäkin on nykyään digitaalisia ja ne sorkitaan mukaan ennen raw-tiedoston ulostamista. Nekin ovat kuitenkin yhtälailla raw-säätöjä, joita voi muokata jälkikäteen. Raakadata siis on olemassa joka tapauksessa, vaikka kuva olisikin valmiiksi säädetty.
Sillä miten kameran prosessori tai tietokone pakkaa raw-tiedostot, ei ole kuvan kannalta käytännössä merkitystä. Aina ne on häviöttömiä pakkaustapoja ja jokaisella valmistajalla omanlaisensa.
"…ei ole mitään merkitystä miltä se raw-kuva näyttää…"
Tarkoitin tuolla lähinnä sitä, jos vertailee kameran tekemää jpegiä ja raw-tiedostoa, niin sillä ei ole merkitystä, jos raw näyttää avautuessaan erilaiselta, koska siitä saa aina vähintään samanlaisen kuin kameran tekemä jpeg. En ole tosin vielä nähnyt automaattista kuvanmuokkausohjelmaa, joka tekisi parempaa jälkeä kuin ihminen. Olettaten, että kyseinen ihminen osaa hommansa.
""…ei ole mitään merkitystä miltä se raw-kuva näyttää…"
Minusta asia on juuri päinvastoin, vain sillä on merkitystä miltä RAW-kuva näyttää. Kuvasta näet mm. säätö ja korjaustarpeen, valotuksen onnistumisen jne. Esim jos RAW-kuva "näyttää" täysin mustalta niin tuskin kannattaa alkaa säätää ("konvertoida") kuvaa."
Sinä olet tehnyt sen jo (konvertoinnin), jos RAW-kuvan näet! Tiedostotyypin muunnos on sitten erikseen talletettaessa, eikä se ole välttämättä jpg.
RAW-kuvasta et näe yhtään mitään ilman konvertteria, joka osaa sen näyttää ja jos siihen konvertterilla kosket ei tulos enää ole se, mitä kamera näki, vaan se, miten konvertteri asian oivaltaa.
Erilaisilla konverteereilla tulee ihan erilainen tulos, jopa valoisuudessa.
Minulla kamera ylivalottaa jpg:t 2 aukkoa, jos käytän paljetta, tai jokain vanhaa manuaalilasia, mutta RAW ei mitään korjausta kameraan vaadi.
Kuitenkin jokin konvertteri saattaa näyttää kuvan "ihan" mustana tai valkoisena riippuen siitä, mitä se oletuksena painottaa.
Kuitenkin kuvasta saa sen, mitä haluaa, kun hieman antaa ohjeita konvertterille.
Kameran tuottama jpg on paras valotuksen oikeellisuuden mitta, sillä se näyttää sen, miten kamera kohteen näkee. RAW-kuvalla ei kameraa voida säätää.
Värisävyt ja kylläisyys, sekä kontrasti vaihtelee hirmuisesti käytettäessä erilaisia konverttereita, mutta kaikilla voi kuvan säätää likipitäen samanlaiseksi. Toisilla ohjelmilla se vaatii paljon veivausta, mutta toiset tekee saman liki automaattisesti.
Toisilla ohjelmilla onnistuu kohinanpoisto hyvin, toisilla ei ollenkaan, vaan tarvitaan lisäpalikoita.
Ei ole oikotietä onneen.
Voiko olla niin, että perättömien tietojen esittäminen on viisautta, mutta totuuden kertominen on "vähän saivartelua"?
"raw-tiedostot, ei ole kuvan kannalta käytännössä merkitystä. Aina ne on häviöttömiä"
—no kun juuri niin asia nimenomaan EI ole, miksi väität tuollaista.
Esim Kodakin ja Nikonin RAW:t ovat tietääkseni häviöllisesti pakattuja.
Miten on siis mahdollista, että sama kenno tuottaa eri rungoissa erilaisia RAW tiedostoja (siis myös eri kokoisia)???
"…käsittelemättömämpää dataa ei kamerasta ulos saa"
—ei kun saisi kyllä, mutta kennon/kameran valmistaja ei halua – eikä siitä ilmeisesti olisi kuvaajalle mitään hyötyäkään.
"Raakadata siis on olemassa joka tapauksessa"
—ei kun EI ole sillä kenno tyhjennetään samalla kun jännite mitataan. Alkuperäistä kennon tuottamaa "tietoa" ei tallenneta minnekään (eikä sitä siis ole olemassa kuin sekunnin murto-osan ajan ennen lukemista). On siis olemassa vain RAW-tiedosto joka ei ole kuva eikä raakadataa suoraan kennolta
"En ole tosin vielä nähnyt "
—kyllä ne kameranvalmistajan käyttämät ohjelmatkin ovat ihmisen tekemiä.
—ehkäpä voisi olla olemassa myös jotain sellaista jota et sinä ole vielä nähnyt.
Hankipa esim. DL4:lla kuvatut RAW ja jpg tiedostot.
Yritä sitten säätää RAW:sta parempi kuin kameran sisäisen ohjelman säätämä jpg.
Veikkaanpa, että et pääse "hyville palkoille"
– Olettaen, että osaat hommasi.
Minulla taitaa olla ongelmia luetun tai luullun ymmärtämisessä.
En ilmeisesti tiedä tai ymmärrä mitää konvertoinnista kun minun koneeni tulostaa näytölle kaikki erilaiset kuvatiedostot (png, jpg, tiff, RAW … jne) ilman, että niitä erikseen konvertoin. Esim Lightroomissa kaikki näkyvät "samalla tavalla".
Itse tiedosto on tietysti vain ykkösiä ja nollia jotka nekin saan kyllä näkymään, mutta tätä et tarkoittane.
Siis myös jpg ja kaikki muutkin kuvatiedostot on pelkkiä numeroita, jotka pitää konvertoida näytölle, eli olen konvertoinut esim jpegin – NIINKÖ?
Minä olen kuvitellut, että näyttökin on vain tulostin jolla kuvatiedosto saadaan silmin luettavaksi, en ole osannut ajatella, että näyttöä varten minun pitää ensin konvertoida esim. graafisen käyttöliittymän "ikonit" ja esim tekstin kirjaimet jotta voisin ne nähdä.
Minusta tuo RAW-kuva on varsin kompleksinen käsite, puhuisin mieluummin RAW-tiedostomuodosta.
Ja ymmärtääkseni myös kuvansäätöohjelmalla "käsin" säädetyn kuvan voi tallentaa RAW-tiedostona joka voi olla kaukanakin siitä mitä kamera "näki"i.
Voiko olla niin, että "kamera ylivalottaa jpg:t 2 aukkoa".
Tekeekö kamerasi siis jokaiseen kuvaan kaksi eri valotusta toisen jpg ja toisen RAW -tiedostoa varten?
Minusta näyttää, että Nikonin uusimmassa mallissa on kohinanpoisto jo RAW-datassa (kennolla).
"CMOS ja CCD kennot eivät tuota mitään dataa vaan ne ovat täysin analogisia ja muuttavat valoa sähköksi, eli kennolta on saatavissa vain sähköenergiaa – ei mitään dataa (aivan kuin ns. aurinkokennot jotka muuttavat auringon valon sähköksi).
Kennon pikseleiltä saatu sähkön määrä sitten luetaan muistikennole ja sitten prosessoidaan digitaaliluvuiksi (=ykkösiä ja nollia)."
Onko muistikenno siis erillinen osa.Siis käsitteleekö runko analogisen kuvautumisen jälkeen kuvautumisen vielä kahdesti,muistikenno ja prosessori,valotuksen tiedot?
Ovatko nämä osat yhtä kestäviä kuin rungolle arvioidut laukausten,sulkimien toiminta,määrät esim.Nikon D50/ 50 000 kertaa.
Jos sinulla on lightroomissa oikea konvertteri niin näet kuvan, mutta se ei välttämättä ole oikein.
Jos heität kuvan pois sen perusteella, että joku Lightroom näytää sen liian tummana tai vaaleana heti sen avattuaan niin paljon menee hyvää tavaraa harakoille.
Poistapa koneeltasi kaikki RAW-konvertterit niin et näe yhtään mitään. Rawit ei kertakaikkiaan avaudu nähtäväksi.
RAW-kuvassa on 12-14 bittiä/kanava ja jpg:ssä vain 8, joista yleensä kuvassa on vain 6 käytössä, muut on "tyhjiä" ja poistetaan kuvaa korjattaessa.
RAW-kuva saa siis olla 4-6 bittiin pielessä ja silti siitä saa vähintäin yhtä hyvän kuvan kuin kameran jpg:stä.
Minulla on koneessa kaikkiaan 5 RAW-konvertteria ja kaikki käsittelee kuvan hieman eri tavalla.
Jotkut kuvat voi suoraan painaa Save AS ja se on siinä, mutta monet on joko ihan mustia tai vaaleita, koska sävyala ei mahdu 8-bitin alueelle ja ohjelma painottaa alueen väärää päätä.
"Voiko olla niin, että "kamera ylivalottaa jpg:t 2 aukkoa".
Tekeekö kamerasi siis jokaiseen kuvaan kaksi eri valotusta toisen jpg ja toisen RAW -tiedostoa varten?"
Ei tee. Se vain luulee, että objektiivin valovoima on pienempi kuin mitä se todellisuudessa on ja "korjaa" jpg:n valotusta plussalle.
Ilmiötä ei ollenkaan tapahdu, jos objektiivissa on tarvittavat sähköiset kytkennät, jotka kertoo objektiivin todellisen valovoiman ja käytetyn aukon.
RAW on siis yhtä "pielessä" kuin jpg:kin, mutta koska sitä ei ole kamerassa pilalle "korjattu" ja käytössä on koko kameran säätöalue korjaa konvertteri näennäisen valotusvirheen ja tulos on paljon parempi kuin suoralla jpg:llä.
Myös silloin, kun kamera on korjattu oikealle jpg-valotukselle.
Jpg tulisikin esittää aina AS IS, sillä siinä ei ole mitään korjausvaraa.
Otankin aina sekä jpg:n, että RAW:in yhtäaikaa, jolloin on vara valita. Jos jpg on hyvä ei RAWia kannata alkaa värkätä, mutta jos jotakin on pielessä saa RAWista silti kelvollisen 99%:ssa tapauksista.
Tiedän, että Nikon muuttaa RAW:n ja jopa pakkaa sen, eli se ei ole "aito", mistä on joskus siellä sun täällä hieman "itkuakin" ollut.
Tässä vähän tietoa SE&O:lle
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raw_(tiedostomuoto)
Linkki näköjään ohjautuu uudelleen, eli katso tuolta
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=RAW_(tiedostomuoto)&redirect=no
"…käsitteleekö runko analogisen kuvautumisen jälkeen kuvautumisen vielä kahdesti,muistikenno ja prosessori,valotuksen tiedot?
—pistitpä pahan, mutta yritellään – HUOM pelkistäen (tilanpuutteen vuoksi)
Digikameran tuottama "kuva" on pelkkiä ykkösiä ja nollia, ikään kuin piirustusohje joka kertoo minkälainen kuva on piirrettävä esim. näytölle
Mitään analogista kuvautumista digikamerassaei tapahdu. Se mitä tapahtuu analogisesti on, että valo tuottaa kennon pikselissä sähköjännitteen joka voidaan mitata. Kysymys ei kuitenkaan ole suoraan objektiivista kennolle tulleesta valosta vaan valo suodatetaan ensin kahden erilaisen suodattimen läpi ja jäljeelle jäänyt valo sitten tuottaa sähköä kennon pikselissä. Jokaisen pikselin tuottamaa jännitettä käydään sitten ahkerasti lukemassa. CCD:n tuottama on kuitenkin niin heikkoa, että sitä on vahvistettava ennen tiedon siirtoa (CMOSsin tuottama on huomattavasti suurempaa).
Kameran sisällä on "pieni tietokone" joka prosessoi, kerää ja tallentaa haluttaessa tiedot muisti kennolta binääridatana jollekin muistialustalle (kortti, levy, nauha tms.) tai/ja tulostettavaksi (vrt esim ns. ovi ja nettikameratkamerat. Pikseleiltä saadun tiedon lisäksi kuvatiedostoon on "kirjoitettu" myös tietoja joita ei lueta kennolta (esim. kameramerkki ja malli, ajankohta, paikka, aukko, aika, objektiivin merkki ja malli, jne jne)
Oma kamerani RAW-tiedosto sisältää jopa kameran omistajan nimen.
Toisin kun yleisesti luullaan kysymyksessä ei siis ole pelkkä kennolta luettu "raaka"data (kenno ei tiedä asetuksista yms vaan ne luetaan muualta).
Ovatko nämä osat yhtä kestäviä kuin rungolle arvioidut laukausten, sulkimien toiminta, määrät esim.Nikon D50/ 50 000 kertaa.
—vastaan kysymyksellä: Ovatko tietokoneen muut osat yhtä kestäviä kuin virtakytkin – eli voi olla, yleensä tuollaiset "liikkumattomat osat ovat varsin pitkäikäisiä.
Digikamerassa tuo sujinkin on varsin komplisoitu kysymys (suljinta ei oikeastaan tarvita, mutta ei siitä haittaakaan liene – samoin on mm. esim peili & prisman ja vastaavien "filmikameran" osien kanssa. Veikkaan, että näitä "turhia jäänteitä" filmiä käyttävien kameroiden jäljiltä on vielä jonkin aikaa myös digikameroissa jotta ostaisimme niitä (vanha hyvä konsti on parempi…). Minäkin valitsin ensimmäisen digini sillä perusteella, että kaikki manuaalisäädöt olivat "kuin silloin ennen" ulkonäöllisesti kamera poikkesi filmiversiosta vain takaseinän näytön osalta.
Nuo linkkisi eivät näytä toimivan, mutta arvaan asiasi.
Olet ilmeisesti löytänyt Wikipediasta poikkeavaa tietoa – niin pitääkin tehdä. Kaikkeen (varsinkin netti)tietoon tulee suhtautua erittäin kriittisesti.
Nyt kun olet löytänyt mielestäsi parempaa tietoa niin sinun on vain valittava kumpaan uskoa – siinä asiassa, ikävä kyllä, en osaa sinua auttaa.
Tiedon maailma on raaka ja useimmiten meitä manipuloidaan tarkoitushakuisesti (esim. markkinoinnissa), aivan liian usein "tietäjällä" ei ole "puhtaat jauhot pussissa"
Jokainen uskokoon ihan mihin haluaa – joidenkin mielestä sekin on hienoa että saa olla väärässä.
jos haluat uskoa Wikipedian tietoihin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Raw_image_format
Varmuuden vuoksi kannattanee lukea myös mm.
http://www.dpreview.com/news/0504/05042701davecoffininterview.asp
ja
http://search.dpreview.com/?q=RAW
On se siinä mielessä saivartelua, että yhtä lailla voisi sanoa, ettei mikrofoni tallenna ääntä vaan muuttaa äänenpaineen sähkövirraksi, jonka ad/da -muunnin muuttaa biteiksi ja vasta kun jokin ohjelma toistaa nuo bitit, syöttää äänen jälleen ad/da-muuntimelle ja vahvistimen kautta kaiuttimille, data tai sähkövirta muuttuu takaisin ääneksi. Silti voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että mikrofonilla tallennetaan ääntä.
En kyllä ilman lähdettä usko tuota häviöllistä pakkausta. Voi olla, että olet oikeassakin.
Jos luit lauseeni "raakadatasta", niin ymmärtäisit ehkä. Minulle sillä sähkövirralla, minkä kenno tuottaa, ei ole kovinkaan paljon iloa. Myöskään kennon ja prosessorin väliin en pääse sorkkimaaan ilman työkaluja. Joten raakadata on minulle se, minkä kamera ulostaa muistikortille.
Tuo viimeinen väitteesi on sinänsä aika absurdi. Se miltä kuvan tulisi näyttää, on melko subjektiivinen käsite. Sen takia mikään automaatti ei korvaa ihmistä. Ehkä Leica sitten tietää paremmin, mitä kuviltani haluan.
Taas tuli ymmärrystä.Älä vaan lakkaa vastaamasta tämäntyyppisiin kysymyksiini!Niistä on suuri apu ainakin minulle.
"Onko muistikenno siis erillinen osa"
Huomaan unohtaneeni ton osan kysymyksestäsi.
Digikameran sisäosiin voit tutustua mm. täällä:
http://ghonis2.ho8.com/rebelmod3.html
selaa sivuja eteenpäin sivulle 6 asti
ja varon tekemästä tätä kotona.Kovasti vaikutti kuvassa olevan emolevyä ja mustat palaset vissiin prosessoriosia.Taitaapa olla huuhaatulkintaa.
Ymmärsin virityksistä sen, että suotimia valon väreille lisättiin omakätisesti.Aallonpituudet siis muuttuvat sähköimpulsseiksi,jotka prosessori muuttaa biteiksi.Bittisarja ilmoittaa kuvanlukijalle,muistikortti?, värienmäärityksen?Vai kuinka se oli?Olenko siis ihan mettässä?
"…sähkövirralla, minkä kenno tuottaa, ei ole kovinkaan paljon iloa"
—eipä tuolla sähkövirralla mitään tekoa ole tässä yhteydessä, mutta kennon kunkin elementin tuottama mitattava jännite (tarkemmin ottaen kennoon syötetyn jännitteen nousu) on se josta kuva "syntyy" AD- muunni sitten värkkää siitä binääritiedoston.
"…Leica sitten tietää paremmin, mitä kuviltani haluan."
—voihan se olla noinkin – minä taas ajattelin, että "Leica saattaa tietää" mitä ja miten Leican RAW:sta on mahdollista "saada kaikki irti".
Arvelin siis valmistajan tuntevan tuotteensa tekniset ominaisuudet niin hyvin, että "tietävät" mitä ja missä järjestyksessä on syytä tehdä kuvansäädössä.
Olin yllättynyt ja suorastaan hieman pettynyt kun en pystynyt itse näkyvästi parempaan lopputulokseen.
"…kennon ja prosessorin väliin en pääse sorkkimaaan"
—olisiko mitenkään mahdollista, että olet väärässä eli erehtynyt. Minä taas luulen, että jokaisessa studiokamerassa on ohjelmointimahdollisuus ja luulen sen lähitulevaisuudessa tulevan myös "minikokoisiin" kameroihin (ns. digijärkkäreihin) ainakin amaattimalleihin.
En väitä, että RAW:sta säädetty ei olisi parempi, mutta kokemuksesta tiedän, että minä en näe silmin havaittavaa eroa. Saan laatueron näkyviin vain suurentamalla kuvaa aivan tolkuttomasti, mutta sellaiselle minulla ei ole mitään käyttöä, minuulle riittää max A3 koko.
Kannattaa kokeilla – saatat sinäkin yllättyä – miksi et kokeilisi.
Minusta mikrofoni ei tallenna ääntä eikä mitään muutakaan – se vain kerää ääntä ja muuntaa sen sähköiseen muotoon – tallentamiseen käytetään nauhuria, levyasemaa tms.
Minusta kuvan tulisi näyttää siltä mitä kuvaaja näki kameran laukaistessaan ja tuottaa katsojalle vastaava elämys, ei siltä mitä jollain ohjelmalla voisi tehdä. Nämä ovat tietysti pelkästään makuasioita – kukaan ei voi tietää eikä elää toisen puolesta.
Yksi tykkää äidistä toinen tyttärestä, mutta molempia naidaan – mahdollisimman "aito" kuva voi olla yhtä hyvä kuin rankasti "manipuloitu".
"Aallonpituudet siis muuttuvat sähköimpulsseiksi…"
— no aivan tolkuttomasti pelkistäen noinkin voisi sanoa, mutta monimutkaistaisin vähän.
Aallonpituuksista kamera ei tiedä mitään, ne ovat sähkömagneettisen säteilyn (röntgen, UV, valo, IR, lämpö yms) ominaisuuksia.
Kenno on herkkä kaikille näille ja siksi muiden kuin tietynvärisen valon pääsy kennolle pyritään estämään vähintään kaksinkertaisen suodatuksen avulla. Esim joka toiselle kennon elementille (pikselille) päästetään vain valoa joka on tullut UV/IR ja vihreän suodattimen läpi. Tämän "vihreän valon" aiheuttama syöttöjännitteen nousu pikselissä sitten varastoidaan, mitataan, syötetään AD-muuntimeen ja prosessoidaan binääritiedostoksi (po. pikselin digikuvaksi). Vihreistä pikseleistä voidaan myös kerätä koko kuvan vaaleustiedosto (luminanssisignaali K). Kennolle tulevasta säteilystä pyritään siis erottamaan vain kolme aaltopituutta (RGB) ja mittaamaan niitä.
Sinne muistikortille sitten kerrotaan missä kohdassa kuvaa tämä pikseli sijaitsee ja mikä on siitä mitattu jännitteen nousu eli kuinka vaalea vihreä piste (dot) kuuluu olla tässä kohdassa kuvaa. "Värinmääritys = tässä kohdassa "kuvaa" on näin vaalea vihreä piste".
Digikuvassa (pelkistäen myös silmässä) ei ole muita värejä kuin sininen punainen ja keltainen. Painetussa kuvassa nämä muunnetaan ns. vastaväreiksi (CMY) ja lisäksi käyetään myös mustaa (halvempaa) painoväriä (K).
Muiden kuin em. värien näkeminen kuvassa johtuu silmän erottelukyvyn puutteellisuudesta (diffuusi yms) ja aivojen tekemästä tulkinnsta. Huomaat tämän jos tarkastelet esim. painettua kuvaa suurennuslasilla (esim sininen ei olekaan sinistä vaan turkoosien (C) ja magentan (M) väristen pisteiden joukko).
Jos kameran tuottama kuva olisi aina täydellinen, ei mitään rawia tarvitsisi. Leicalla saa jo niin hyviä kuvia, ettei niitä välttämättä tarvitsekaan "korjailla".
Sen sijaan halvemmat ammattijärkkärit ja etenkin harrastajakamerat eivät aina tuota täydellistä kuvaa. Olosuhteet saattavat olla sellaiset ettei parempikaan kamera aina riitä. Kameran toistoala on aina rajallinen ja kuvaa joutuu säätämään yleensä jonkin verran, jotta se vastaisi sitä näkymää ja tunnelmaa, minkä kuvaaja näkee ilman kameraa.
Uskon, että pienissä muutoksissa jpegin ja rawin kautta tehdyissä kuvissa ei ole silminnähtävää eroa. Mutta mitä enemmän kuvaa joutuu käsittelemään, sitä isommaksi erot muuttuvat.
Hieman alivaloittuneessa, väritasapainoltaan vinkuroillaan olevasta kuvasta saa taatusti paremman rawia käsittelemällä.
Mitä enemmän tekee ennen kameran laukaisempista, sitä vähemmän tarvitsee tehdä sen jälkeen. Mutta kyllä raw on tiedostomuotona paras siihen jälkityöskentelyyn.
Se, että sinä uskot kuluttajajärkkäreihin tulevan ohjelmointimahdollisuuden, ei tee sitä todeksi, ettei minun kamerastani saa mitään raaempaa dataa kuin kameran raw-formaatti. Sitten jos tulee, niin mietitään uudestaan.
Olen täsmälleen samaa mieltä, että kuvan tulisi näyttää nimeomaan siltä, mitä kuvaaja näkee. Se ei ole valitettavasti aina sama asia, mitä kamera tallentaa. Jälkikäsittelyllä sen voi saada lähemmäksi sitä.
Itseasiassa minä en enää edes tiedä, mitä yrität sanoa tällä kaikella? Sen ettei raw ole raakadataa vaan käsiteltyä dataa? Onko sillä sitten merkitystä niin kauan kun muuta vaihtoehtoa ei ole? Samalla kuitenkin sanot, että esim. Leican prosessori käsittelee kuvat paremmin kuin käsin tekemällä. Eli mikä oikeastaan on edes mielipiteesi raw-työnkulusta? Että se on turhaa?
Pelkästään arkistointiformaattina raw on parempi kuin jpeg, sen takia, että siitä voi tehdä eri tarkoituksiin erilaisia tiedostoja. Painotuotteeseen tarvitsee värejä säätää eri tavalla kuin telkkariin. Alkuperäinen tiedosto säilyy tuhoutumattomana. Kuvasta voi jopa tehdä täysin erilaisia vedoksia tunnelmaltaan hieman rankemmin käsittelemällä. Mm. värilämpötilan säätäminen on kätevää.
Mitä huonoa siis rawissa on? Kamera tekee sen jpegin täsmälleen samasta tiedosta, joten miksei sitä voisi tehdä käsinkin. Olen edelleen sitä mieltä, että kuvan säätäiseen tarvitaan silmiä.
Olen ennen käsittänyt, että cyaani,magenta ja yellow ovat vastavärejä punaiselle siniselle ja vihreälle.Additiivisia ja subtraktiivisia väriyhdistelmiä.Suurennuskoneella värikuvaa tehdessä CMY-suotimilla saadaan paperikuvasta oikean värinen.Olen tehnyt värikuvia ainoastaan koulussa.Myöhemmin käyttänyt labbisten palveluksia.
Lisäksi minulle on havainnollisesti näytetty cmyk-kalvojen yhdistäminen postikortteja valmistavassa painotalossa sekä niiden tietokonekäsittelyä.
Käsitinkö oikein? UV=sinistä valoa,IR=punaista valoa ja vihreästä valosta keltainen ja sävyskaala eli tummuusaste?
"UV=sinistä valoa, IR=punaista valoa ja vihreästä valosta keltainen ja sävyskaala eli tummuusaste?"
—pelkistäen kyllä, mutta…
C on R:n, M on G:n ja Y on B:n vastaväri molemmissa värijärjestelmissä. Kummassakin järjestelmässä on siis samat värit, mutta eri värejä (RGB/CMY) nimitetään niiden pääväreiksi = niistä voidaan sekoittamalla muodostaa kaikki muut värit.
UV on lyhytaaltoista säteilyä joka mm. ruskettaa ihoa, IR on pitkäaaltoista säteilyä (lämpöä). Keltaista RGB:ssä ei ole vaan se tehdään "sekoittamalla" vihreitä ja punaisia pikseleitä (RG) ja vihreästä saadaan vaaleus eli luminanssisignaali (Y), sävyskaala ei oikeastaan ole tummuusaste.
Värillä (valolla) kuvassa on aina kolme mitattavaa ominaisuutta, sävykulma (Hue), kylläisyys (Saturation) ja vaaleus (Value tai Brightnes) -arvot (=HSV, HSB)
Tavallisimmin nimitämme valoksi vain sitä mikä näkyy silmällä (ihmisen). Kamerassa näistä muista on yleensä vai ongelmia kun kenno luulee kaikkia niitäkin näkyväksi valoksi – siksi niitä pyritään suodattamaan pois (aiheuttamasta terävyysvirheitä kuvaan). Samaan joukkoon kuuluu myös ns. purpura.
Lämpö aiheuttaa kennossa myös ns. kohinaa, mm. siksi on mielestäni hieman nurinkurista, että kameroista tehdään mustia (kuumenee auringossa).
Toisaalta – kuten aiemmin vihjailin – tähtikuvaajat "himoitsevat" näitä (meille muille haitallisia aaltopituuksia) ja poistavat UV/IR -suodattimen kennon edestä. Samaa harrastavat myös jotkut tuhmat pojat (murrosikäiset tyttöjen kuvaajat).
"vihreästä saadaan vaaleus eli luminanssisignaali (Y), sävyskaala ei oikeastaan ole tummuusaste"
Siis:Value = Brightness ja
digikamera suodattaa UV- ja IR-säteilyä sekä vihreällä suotimella purppuraa?Näinkö?
Analogisissa järjestelmissähän saadaan IR-kuvia siirtämällä polttovälilukemaa ainakin vanhemmissa malleissa on ir-piste muistaakseni.Lämpenemisen tähdenkö digillä ei ir-kuvia?
Pikselitkö toimivat muuten periaatteella RGB/CMY?
Menikö taas väärin?Koetan olla enää vaivaamatta.Tietenkin toivon, että jaksaisit vielä tähän vastata.
Tämä on mukavaa harrastelua vapaa-ajan ongelmien poistamiseksi.
"digikamera suodattaa UV- ja IR-säteilyä sekä vihreällä suotimella purppuraa?Näinkö"
—kennon edessä olevalla suodatinlevyllä pyritään suodattamaan kaikki ei toivottu säteily – ei aina kovinkaan hyvällä menestyksellä. Purpuran (ja osin UV:n) suodattaminen kellanvihreällä on kovin kompleksinen tehtävä, kun tuo purpura ei tässä merkityksessä oikeastaan ole mikään väri – pikemminkin näköharha.
(kts:http://www.k3pgp.org/filter.htm)
Parhaiten on ehkä onnistuttu "UV-IR-Cut" -suotimella. (kts: http://www.flickr.com/photos/sotome/2143949762/) Mutta hyvällä on hintaa n. kameran verran
Näet aberratiovirheen kuvissa esim siitä, että valoa vasten kuvatun puun lehtien ympärillä on purpuran tai/ja sinisen värinen rengas (kromaattinen aberraatio). Niitä on yritetty suodattaa vaihtelevalla menestyksellä, parhaiten se ehkä onnistuu (sähköisesti) kuvan prosessoinnissa. Jos kamerasi on Panasonic niin siellä on RAW -tiedostossa dataa mm. tätä varten.
Jos sinulla on esim Lightroom ohjelma niin pääset "suodattamaan" noita aaltopituuksia Develop Cromatic Aberration -säätimillä Red/Cyan ja Blue/Yellow (muistithan päivittää Lightroomisi (2.3)
"saadaan IR-kuvia siirtämällä polttovälilukemaa ainakin vanhemmissa malleissa on ir-piste"
—no tämä meni vähän väärin – oikaisit vähän mutkissa
Tuo IR-piste on sitä varten, että infrapunakuvauksessa pitää tarkenta "väärin" jotta kuva olisi terävä. Siis silloin kun halutaan kuvata ns. lämpökuvia, tähtikuvia tms. – nythän yritäämme toimia päinvastoin eli välttää infrapunaa kuvissa. Ir kuvia ei siis saa siirtämällä tarkennusta (huom se ei ollut "polttovälilukema vaan tarkennuspiste") vaan juuri päinvastoin. Tarkennusta joudutaan siirtämään jotta infrakuva tarkentuisi oikein. Nykyisin IR kuvaajat oikaisevat tuon lisäämällä n. 0,8 mm:n paksuisen lsilevyn kennon eteen.
"Tiedän, että Nikon muuttaa RAW:n ja jopa pakkaa sen, eli se ei ole "aito", mistä on joskus siellä sun täällä hieman "itkuakin" ollut."
Mikä/mitkä näistä on "aitoa" raakadata suoraan kennolta:
ARW Sony
BAY Casio
CAP Phase One
CR2 Canon, CRW Canon
DCR Kodak, DCS Kodak
DNG Hasselblad, Leica, Ricoh, Samsung, Pentax
DRF Kodak
FFF Imacon
IIQ Phase One
K25 Kodak, KDC Kodak
MEF Mamiya, MOS Maniya
MRW Konica, Minolta
NEF Nikon, NRW Nikon
ORF Olympus
PEF Pentax, PTX Pentax
PXN Logitech
R3D Red
RAF Fujifilm
RAW Casio, Epson, Konica, Panasonic
RDC Rollei
RWZ Rawzor
SR2 Sony, SRF Sony
TIF Canon, Kodak, Phase One
X3F Sigma
Sitten taas alkoi.
Anteeksi termien väärinkäyttöni.Olen vähän huolimaton niissä.Tietysti tarkennuspiste.Eikö siinä kuitenkin polttoväli hiukan muutu,edes promillen sadasosa?
Erittäin arvokasta tietoa olen nyt saanut ja kaikki kopioitu koneelleni.
Seuraavaksi aionkin viettää aikaani diffraktio-osiossa, joista sinulta tyhjentävää tietoa myös saanut.Englanninkielen sanasto vähän tökkii, joten niitä ensin opettelemaan.
Kiitos
Joku viisas on joskus "saivarrellut" että "ikävä oppia kaikki"
Ei siinä itkuu auta, yritetään oppia toisiltamme ja myös omista virheistämme – ehkä joskus opimme —:)!
Selailin vanhoja kuvansäätö linkkejäni.
Tässä saattaisi olla kiinnostava
http://www.fullspectrumrgb.com/why_do.htm
> Mistä tämä johtuu, en tee mitään säätöjä
> RAW-kuville.
..just tästä. Tee säätöjä niin huomaat miksi ne JPEGit on paskoja.
Kuten jo sanat raakadata/raakakuva sanoo, kyseessä on raakakuva, ei valmis. Tee siitä raakakuvasta valmis kuva ja arvostele sitten. Tuskin sinä ruokaakaan arvostelet siinä vaiheessa kun raaka-aineet on vielä ruokakassissa? Osaava kokki tekee niistä aineista hyvää syötävää ja osaamaton hankkii suolihuuhtelun.
"Tee siitä raakakuvasta valmis kuva…"
En ole omasta mielestäni saanut montaakaan kuvaa "valmiiksi".
Mistä tietää, että kuva on valmis?
Onko kameran kuvaprosessorin säätämä jpg valmis vai tuleeko se valmiiksi vasta säätämällä – entä tiff??
Valmis kuva tarkoittaa tässä sellaista jonka voi laittaa vaikka nettisivulle nähtäväksi. Raw-muodossa olevaa tiedostoa on turha yrittää ladata millekään saitille, ne ei näy sieltä kuvana koska raw-formaatti ei ole standardi vaan kameravalmistajakohtainen tiedostomuoto josta on mahdollista oikealla ohjelmalla tehdä kuvatiedosto joka näkyy nettisivulla. Kuvaformaatteja on esim. jpeg, tiff, gif.
Kameran ulosantama jpeg-kuva on siinä mielessä valmis kuva. Eriasia on sitten se, miellyttääkö se kuvaajaa vai haluaisiko parantaa sen ulkoasua. Jos kuvaaja pyrkii täydellisyyteen, voidaan asiasta saivarrella niin että yksikään maailmassa oleva kuva ei ole valmis, vaikka se olisi paperimuodossa gallerian seinällä. En kuitenkaan lähde tuolle pilkunnussimislinjalle.
Tai todella tyhmä kun en vieläkään ymmärrä.
– valmis.raw-kuva ei ole valmia kun sitä ei voi laittaa nettisivulle eikä se ole standardi?
– valmis.psd -kuvakaan ei ole valmis kun sitäkään ei voi laittaa nettisivulle, eikä se ole kuvaformaatti?
– kuvansäätäjä ei voi päättää milloin kuva on valmis vaan sen ratkaisee tallennustiedon "formaatti"?
Ei ole olemassa valmista raw-kuvaa koska raw-tiedosto ei ole kuva, se on tiedosto josta voi tehdä kuvan. Psd-tiedosto on Adoben oma standardi enkä ole perehtynyt siihen tunnistaako nettisivut psd-muodossa olevan tiedoston kuvaksi.
Raw-tiedosto on ns. digitaalinen negatiivi. Siitä voi ottaa ulos standardimuotoa olevan kuvan, kuten jo mainitsin jpeg, tiff, gif.
Samasta raw-tiedostosta voi ottaa useita versioita esim. jpeg-kuvia, eri tavalla rajattuja, mustavalkoisia, värillisiä ym ym ja käytössä on kaikki alkuperäinen informaatio.
Samalla tavalla kuin perinteisestä negatiivista voi kehittää erilaisia paperikuvia. Myöskään negatiivi ei ole valmis kuva. Sitä ei saa sellaisenaan nettisivulle eikä se kelpaa yleisölle esitettäväksi edes projektorilla.
Jpeg-kuvasta tai paperikuvasta voi myös ottaa erilaisia kopioita mutta ne on molemmat häviöllisiä muotoja, niissä on vain murto-osa alkuperäisestä informaatiosta tallessa. Negatiivista saa aina paremman paperikuvan teetettyä kun jo tehdystä paperikuvasta. Sama juttu Rawissa. Siitä saa paremman jpeg-kuvan tehtyä kuin jo kertaalleen kuvankäsittelyn läpi käyneestä jpeg-kuvasta. Jpeg-kuva ei kestä kuin vähäisen värien/kontrastin/terävyyssäädön. Jos samat säädöt tehdään käyttäen alkuperäistä raw-tiedostoa, on säätömahdollisuudet huomattavasti suuremmat koska raw-tiedosto sisältää enemmän informaatiota kuvaustilanteesta.
Formaatti siinä mielessä ratkaisee milloin kuva on valmis. Mutta sen ratkaisee myös kuvansäätäjä. Voit ottaa oikeanlaisella ohjelmalla raw-tiedostosta jpeg-kuvan joko käyttäen valmiita asetuksia tai omat asetukset tehden. Raw-tiedosto sisältää vain tiedot siitä miten kameran kenno tallensi kuvan. Kun avaat raw-tiedoston kuvankäsittelyssä, yleensä ohjelma näyttää kuvan aika rumana koska siinä ei ole säädettynä värikylläisyyttä, kontrastia, terävyyttä. Kamerasta ulosotettu jpeg-tiedosto on käynyt jo kuvankäsittelyn läpi kameran sisällä joten se näyttää yleensä paremmalta verrattuna pelkkään raw-tiedostona avattuun kuvaan.
Jos kuva tuli hieman yli tai alivalotettua, sen korjaaminen onnistuu paremmin kuin jos olisi kuvannut jpeg-formaattiin suoraan, koska jpeg-kuva on häviöllisesti pakattu, eli se sisältää vain murto-osan siitä informaatiosta kuin raw-tiedosto.
Kuvansäätäjä voi päättää milloin kuva on valmis. Siihen tarvitaan vain yleistä standardia oleva kuvatiedostomuoto ja asia on sillä selvä.
En ymmärrä mikä tässä asiassa on sinulle niin vaikeasti ymmärrettävää.
Mutta yksi asia sinun kannattaa unohtaa heti aluksi: Käyttämäsi sanonta valmis raw-kuva. Sellaista ei ole. Raw-kuvaa ei ole olemassa. Raw-tiedosto on olemassa. Se sisältää raaka-aineet kuvan muodostamiseen.
Kameran näytöltä voi katsoa kuvan ottamisen jälkeen miltä kuva näyttää vaikka kuvaisit rawina koska raw-tiedostoa ajetaan sillä hetkellä kamerassa olevan kuvankäsittelyn läpi. Se näyttää minkälainen jpeg-kuva sen hetkisillä kameran asetuksilla tulisi ulos. Jos se ei miellytä, voit muuttaa valotusaikaa, aukkoa, värikylläisyyttä, kontrastia, terävyyttä. Jos kuvaat rawina ja haluat tehdä asetukset itse tietokoneella, silloin kameran värikylläisyys, kontrasti ja terävyys ei saa olla kamerassa miten tahansa koska ne vaikuttaa vain kamerassa olevaan kuvankäsittelyohjelmaan, ei raw-tiedostoon. Raw-tiedoston sisältöön vaikuttaa vain valotusaika, syväterävyys ja herkkyys. Kaikki muu tehdään jpeg-kuvaan kuvankäsittelyssä, joko kameran sisällä olevalla ohjelmistolla tai tietokoneella jälkikäteen.
"Jos kuvaat rawina ja haluat tehdä asetukset itse tietokoneella, silloin kameran värikylläisyys, kontrasti ja terävyys ei saa olla kamerassa miten tahansa koska ne vaikuttaa vain kamerassa olevaan kuvankäsittelyohjelmaan, ei raw-tiedostoon."
Pitäisi olla: Värikylläisyys, kontrasti ja terävyys SAA OLLA miten tahansa.
Ne ei siis vaikuta raw-tiedoston sisältöön. Vaikka säädät kameran ottamaan mustavalkokuvia, raw-tiedosto sisältää kaiken väri-informaation ja siitä saa ulos värillisen jpeg-kuvan.
"silloin kameran värikylläisyys, kontrasti ja terävyys ei saa olla kamerassa miten tahansa koska ne vaikuttaa vain kamerassa"
Nämäkö siis nollataan tai säädetään"normal" tilaan?
Kuten jo korjasin mokani: Ne saa olla ihan miten tahansa. Raw-tiedosto ei sisällä värikylläisyys/kontrasti/terävyys-asetuksia koska ne on kameran kuvankäsittelypuolen asetuksia, ne vaikuttaa vain kameran ulosantamaan jpeg-kuvaan. Raw-tiedoston sisältöön vaikuttaa vain valotusaika, syväterävyys ja herkkyys. Raw-tiedostoa näytetään kameran näytöllä niillä asetuksilla jotka kameran sisäisessä kuvankäsittelysoftassa sillä hetkellä on, eli juuri nuo kolme, värit, kontrasti, terävyys, mutta ne vaikuttaa rawina kuvatessa vain tuohon kameran näyttämään kuvaan. Raw-tiedoston sisältöä ei voi muuttaa. Siitä voi ottaa erilaisia jpeg-kuvia ulos mutta alkuperäinen tiedosto pysyy aina ja ikuisesti muuttumattomana.
Kiitos!
"…raw-tiedosto ei ole kuva", mutta jpg-tiedosto on jpg-kuva ???
Minun koneellani kumpikin on vain binääridataa (pelkkiä ykkösiä ja nollia). Luulen, että jpg-kuvankin 8-bittiset binääriluvut pitää "konvertoida" signaaliksi joka ohjaa näytön kuvapisteitä tai tulostinta jotta kuvan voisi nähdä (muutenhan näkyisi vain binääriluku esim 11010010).
"Kuvansäätäjä voi päättää milloin kuva on valmis … mikä tässä asiassa on sinulle niin vaikeasti ymmärrettävää."
""raakakuvat ovat huonoja? Mitä ihmettä?"
—onko siis niin, että alkuperäinen kysyjä voi päättää, että hänen kysymyksessä tarkoittamansa RAW-kuva on valmis vai tarvitaanko em. päätökseen esim. sinun hyväksyntäsi?
Niin, että mikä se olikaan se RAW:n ja TIFF:in ero?
Onko RAW raakadataa "suoraan kennolta" vai pakattua kryptattua, kohinasuodatettua yms?
http://en.wikipedia.org:
Several major camera manufacturers, including Nikon, Canon and Sony, encrypt portions of the file in an attempt to prevent third-party tools from accessing them.
Many raw file formats (including 3FR (Hasselblad), DCR, K25, KDC(Kodak), CR2 (Canon), ERF (Epson), MEF (Mamiya), MOS (Leaf), NEF (Nikon), ORF (Olympus), PEF (Pentax), RAW, RW2 (Panasonic) and ARW, SRF, SR2 (Sony)) are based on the TIFF file format.[3] These files may deviate from the TIFF standard in a number of ways, including: the use of a non-standard file header, the inclusion of additional image tags and the encryption of some of the tagged data.
Panasonic's RAW files also contain information about necessary geometric distortion and chromatic aberration characteristics that should be made to the image.[citation needed]
The Adobe digital negative format is an extension of the TIFF 6.0 format.[4]
http://www.dpreview.com:
it's fairly common for manufacturers to apply some kind of protection to their RAW formats.
Adobe accused Nikon of encrypting the white balance data in the D2X and D2Hs cameras, thus preventing Adobe from fully supporting these cameras.
I cracked this encryption on April 15, and updated dcraw.c and parse.c on April 17. So "dcraw -w" now works correctly with all Nikon cameras.
This is not a new problem. Phase One, Sony, Foveon, and Canon all apply some form of encryption to their RAW files. Dcraw decodes them all -- you can easily find decryption code by searching for the ^ operator.
Compression is not encryption. Phase One and Sony do encryption only. Kodak does compression only. Canon, Nikon, and Foveon compress the image data and encrypt some of the metadata.
The Canon PowerShot G6, S60, S70, and Pro1 apply a trivial XOR to the metadata related to color balance. Phase One encrypts the entire image in a slightly more complicated way.
Nikon cameras have gaps or spikes in the raw histogram, indicating that the colors were multiplied before being saved to the RAW file. Most cameras leave the RAW data alone, and write color multipliers into the metadata.
"onko siis niin, että alkuperäinen kysyjä voi päättää, että hänen kysymyksessä tarkoittamansa RAW-kuva on valmis vai tarvitaanko em. päätökseen esim. sinun hyväksyntäsi?"
Tarvitaan vain ohjelma jolla raw-tiedostosta tehdään jpeg-kuva. Siihen ei ole pakko tehdä mitään väri/kontrasti/terävyys ym säätöjä jos ei halua. Kuvansäätäjä saa itse päättää minkälaisilla asetuksilla kuvan tekee. Kuva voi olla valmis koskematta mihinkään säätöihin jos niin itse haluaa. Kenenkään ulkopuolisen hyväksyntää ei tarvita. Mutta edelleenkään niitä raw-kuvia ei ole olemassa. Raw-tiedosto ei ole kuva. Vaikka jpeg-kuva on ykkösiä ja nollia, se on kuitenkin yleisesti tunnustettu kuva. Tuo ykkösnolla-saivartelu kannattaa digiaikana unohtaa. Jos sille linjalle lähtee pilkkua nussimaan nin eihän tietokoneella oleva elokuva ole mikään elokuva vaan kasa ykkösiä ja nollia. Sama juttu musiikkitiedostoissa. Eihän ykköset ja nollat voi olla mitään musiikkia. Nehän on numeroita. Cd-levyillä ei voi olla musiikkia. Siellä on vain kuoppia jotka cd-soitin tunnistaa ykköseksi tai nollaksi, ei siellä mitään ääntä ole vaikka levy myytäisiin asiakkaalle musiikkicd:nä.
Joten eiköhän tämä asia ole loppuunkäsitelty. Se joka ei tätä asiaa ole tässä vaiheessa vielä ymmärtänyt, ei tule sitä koskaan ymmärtämäänkään eikä sillä silloin ole sellaiselle henkilölle mitään merkitystä.
Anteeksi hidasälyisyyteni.
Näkemyksesi mukaasiis - jos RAW-tiedosto on saatu näkymään monitorilla (konvertoitu) niin sitten se onkin valmis kuva – muuten ei. Mutta jpg-tiedosto on valmis kuva jo muistikortilla.
Kaikki johtuu siis siitä, että RAW-kuvaa ei ole tunnustettu kuvaksi, mutta jpg on yleisesti tunnustettu.
Ehkä vielä joskus opin käyttämään oikeita yleisesti tunnustettuja käsitteitä tai en tule koskaan ymmärtämäänkään.
Jos kuvatiedosto on muotoa jpeg, se avautuu aina kuvankäsittelyohjelmalla riippumatta siitä millä kameralla se on otettu. Jos kyseessä on raw-tiedosto, ohjelmassa pitää olla kameravalmistajakohtainen plugin joka osaa avata tietyn valmistajan raw-tiedoston. Siellä on melkein jokaiselle valmistajalle plugin, ja jos joku valmistaja puuttuu listasta, puuttuva plugin pitää etsiä jostakin. Esim. Canonin raw-tiedostoa ei saa auki minkään toisen kameravalmistajan raw-pluginilla vaan pelkästään Canonin raw-pluginilla. Myöskään ei ole sovittu yhteistä standardia sille millä periaatteella raw-tiedosto muodostetaan kamerassa vaan jokainen kameravalmistaja tekee siitä minkälaisen haluaa ja siksi kameran mukana toimitetaan aina cd-levy, jossa on ohjelma jolla saat sen kameran raw-tiedostosta tehtyä jpeg-kuvan, jos kamerassa on mahdollisuus tallettaa raw-tiedostoa. Siihen ei kelpaa toisen valmistajan vastaava ohjelma. Joissakin halvoissa pokkareissa on jätetty pois mahdollisuus ottaa ulos raw-tiedostoa. Kamera siis tekee sisäisellä ohjelmalla aina kuvan ottamisen jälkeen kortille jpeg-kuvan ja poistaa kuvan tallennuksen jälkeen raw-tiedoston muistista. Järkkäreissä on aina raw-tallennusmahdollisuus ja raw-tiedosto kirjoitetaan muistikortille. Mikäli kuvaa järkkärillä suoraan jpeg:nä, homma tehdään kuten halvoilla pokkareilla eli jpeg-kuva kirjoitetaan kortille ja raw-tiedosto tuhoutuu sen jälkeen muistista. On myös kameroita jotka tekee kuvaajan niin halutessaan molempia, eli kortille tallennetaan raw-tiedosto ja lisäksi jpeg-kuva. Jpeg-kuva tallennetaan niillä asetuksilla jotka kamerassa oli kuvaushetkellä.
Kameran tekemä jpg on "valmis" kuva. Sen kanssa ei paljon enää voi venkuroida. Se on se, mitä se on.
Voihan jpg.-kuvaa säätää, mikä sen kieltää? Muuttaa sen ensin vaikka png.:ksi niin ei tule pikselihäviöitä ja sitten lopulta jpg.:ksi kun on valmis.
ei noita raw-kuviakaan paljon korjailla jos valotus on mitä on tai kuva on vaikka tärähtänyt.
"ei noita raw-kuviakaan paljon korjailla"
—juuri niin on, mutta voi yrittää osoittaa paremmuuttaan rehvastelemalla ja kuvittelemalla itsensä ainoaksi joka osaa tehdä ihmeitä RAW:lla.