sääennusteita
Vanha kansa ennusti usein säätä, nimipäivien ja juhlapäivien mukaan. Niinpä huhtikuussakin ennustettiin, että kiirastorstain
kylmä tiesi neljääkymmentä kylmää yötä. Kirkas ja kaunis pääsiäispäivä lupasi taas heinäkuuksi aurinkoisia ja lämpimiä ilmoja. Jos pääsiäisenä tuuli etelästä, niin vanha kansa sanoi, että sama tuuli jatkui kevään ja kesän ajan.
Jos huhtikuussa satoi, pidettiin sitä yleisesti hyvänä enteenä.
Kansa sanoi ” sataen suvi tuleepi”, tai ”kevähinen kehno ilma hyvää ajatteleepi”. Huhtikuussa oli myös sopivaa, jos oli viileät
kelit, sillä sen ennustettiin antavan kesällä hyvän heinäsadon.
Jos Yrjön päivänä ( 23.4.) oli lämmintä, se merkitsi hyvää satovuotta ja kivoja ilmoja jatkossakin. Jos taas Markun päivänä
(25.4.) oli yöpakkanen niin kylmää oli odotettavissa jatkossakin.
Jos taas Markun yö oli lämmin, niin kesällä ennustettiin hyvää marja- ja metsänantisatoa.
Vanha kansa rakasti sanontoja. Niinpä he tuummivat mm. :
” Jos ei huhtikuu humahuta, niin toukokuulla ei toukoa tehdä.”
Tämä tarkoitti, että huhtikuun sateiset säät olivat hyvän vuoden enne ja päinvastoin
” Pitkänperjantain pohjatuuli vie marjankukat keväällä.”
Jos pitkänä perjantaina oli kylmä pohjoistuuli, niin keväällä oli odotettavissa hallaa marjojen kukinta-aikaan.
” Jos pääsiäisenä sataa, tulee hyvä marjavuosi.”
Sateiset kelit pääsiäisen aikaan tiesivät hyviä ilmoja kevääksi ja kesäksi.
Kiinalaiset muuten viettävät haudanlakaisupäivää huhtikuun alussa. Hautojen kunnostus ja hautuumaan kauneus on heille
tärkeä asia.
Vanha kansa ennusti usein säätä, nimipäivien ja juhlapäivien mukaan. Niinpä huhtikuussakin ennustettiin, että kiirastorstain
kylmä tiesi neljääkymmentä kylmää yötä. Kirkas ja kaunis pääsiäispäivä lupasi taas heinäkuuksi aurinkoisia ja lämpimiä ilmoja. Jos pääsiäisenä tuuli etelästä, niin vanha kansa sanoi, että sama tuuli jatkui kevään ja kesän ajan.
Jos huhtikuussa satoi, pidettiin sitä yleisesti hyvänä enteenä.
Kansa sanoi ” sataen suvi tuleepi”, tai ”kevähinen kehno ilma hyvää ajatteleepi”. Huhtikuussa oli myös sopivaa, jos oli viileät
kelit, sillä sen ennustettiin antavan kesällä hyvän heinäsadon.
Jos Yrjön päivänä ( 23.4.) oli lämmintä, se merkitsi hyvää satovuotta ja kivoja ilmoja jatkossakin. Jos taas Markun päivänä
(25.4.) oli yöpakkanen niin kylmää oli odotettavissa jatkossakin.
Jos taas Markun yö oli lämmin, niin kesällä ennustettiin hyvää marja- ja metsänantisatoa.
Vanha kansa rakasti sanontoja. Niinpä he tuummivat mm. :
” Jos ei huhtikuu humahuta, niin toukokuulla ei toukoa tehdä.”
Tämä tarkoitti, että huhtikuun sateiset säät olivat hyvän vuoden enne ja päinvastoin
” Pitkänperjantain pohjatuuli vie marjankukat keväällä.”
Jos pitkänä perjantaina oli kylmä pohjoistuuli, niin keväällä oli odotettavissa hallaa marjojen kukinta-aikaan.
” Jos pääsiäisenä sataa, tulee hyvä marjavuosi.”
Sateiset kelit pääsiäisen aikaan tiesivät hyviä ilmoja kevääksi ja kesäksi.
Kiinalaiset muuten viettävät haudanlakaisupäivää huhtikuun alussa. Hautojen kunnostus ja hautuumaan kauneus on heille
tärkeä asia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
- Se on vanhan surmaa -
Siinä ei paljon merkitse ihmisen ennusteet!
Kuka ennustaa,jos on tarkka ahvenen evistä kuka mistäkin,saattavathan omistaa tietoa,vaan vanhan ajan ennusteet ovat siirtyneet uskoisin ,jääkenttien sulamisen myötä!
Uusiksi vaan!