Kauas
Sinne jonnekin
kaukaiseen vuoristoon
Pakenen
Pois itseäni
mieltäni poukkoilevaa
Kuurassa
on ikkunani
Sameassa
omat ajatukseni
Kohmeessa
kankea kehoni
Pönkitän avaamaan
Silmiäni tottelemaan
Havainnoimaan
ympärillä olevaa
Aistia massoittaen
luonnontuoksuja
Lopulta
Pysähdyn laelle
Katse vangittuna
Kauas
sinne jonnekin
mistä en edes tiedä
Tunnustelen mielessäni
Itseäni arvioiden
Saaden levon tunteille
Happea lihaksille
Voimaa ajatuksille
Rauhaa tunteille
Luonnon
poukkoileva polku
Johdattaa perille
voimanlähteelle
Putoukselle
missä vesi on
kantava voima…
Sinne jonnekin
kaukaiseen vuoristoon
Pakenen
Pois itseäni
mieltäni poukkoilevaa
Kuurassa
on ikkunani
Sameassa
omat ajatukseni
Kohmeessa
kankea kehoni
Pönkitän avaamaan
Silmiäni tottelemaan
Havainnoimaan
ympärillä olevaa
Aistia massoittaen
luonnontuoksuja
Lopulta
Pysähdyn laelle
Katse vangittuna
Kauas
sinne jonnekin
mistä en edes tiedä
Tunnustelen mielessäni
Itseäni arvioiden
Saaden levon tunteille
Happea lihaksille
Voimaa ajatuksille
Rauhaa tunteille
Luonnon
poukkoileva polku
Johdattaa perille
voimanlähteelle
Putoukselle
missä vesi on
kantava voima…
Vastaukset 3
Vanhimmat
kiitos Sinulle runostasi.
kiittää tuokiostasi
luontoon, voimaa ympäristöstä, kuten on kirjoittamassasikin. Mieleinen oli tämä lukea.:)