Ajattelen rakkautta,
rakkaudentekoja.
Olen kokenut
ne molemmat.
Rakastumisen teot,
ne ovat ihania.
Olen ne kokenut
ja tehnytkin.
Rakkaudentekoja
ilman omaa tunnetta
olen kokenut harvoin,
tehnyt vähän.
Rakkaudenteot
vailla omaa rakkautta,
vastoin suorastaan,
ovat sitä, luulen.
rakkaudentekoja.
Olen kokenut
ne molemmat.
Rakastumisen teot,
ne ovat ihania.
Olen ne kokenut
ja tehnytkin.
Rakkaudentekoja
ilman omaa tunnetta
olen kokenut harvoin,
tehnyt vähän.
Rakkaudenteot
vailla omaa rakkautta,
vastoin suorastaan,
ovat sitä, luulen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Monimutkaisia ovat rakkaudelliset asiat.
Mukava, kun kommentoit. Ja uskomattoman paljon aikaa ja mustetta kuluu sen käsittelyyn.
monenlaisia on rakkauden teot meissä,
runosi sävelestä pidin taas kerran.
Ajattelin jotain sellaista, kuinka vähän ansiokasta on tehdä hyvää sille, jota rakastaa. Ja kuinka vaikeaa päinvastaisessa tapauksessa. Ja juuri hän saattaisi sellasta tekoa eniten tarvita.
Mielenkiintoinen pohdiskeluruno rakkauden olemuksesta.
Rakastumisen huumaava hehku muuttuu ajallaan rakkaudeksi, luottamuksen, hyväksymisen kautta ja ilmenee rakkaudentekoina. Ilman tekoja rakkautta...onko se rakkautta. Ilman rakkaudentunnetta sisällä, kysymys lienee jostain muusta, kuin rakkaudesta.
Tässä runossa kai jotenkin tavoittelen kuvaa siitä, että pystyisi tekemään rakkaudellisia tekoja yhtä hyvin ilman tunteen vaikutusta kuin niitä pystyy tekemään tunteen voimasta. Krikkalaisen rakkauden kolmijaon, eros, filos, agapé:n viimeisen jäsenen
avulla tai velvoittamana.
Kuitenkin mietin voiko jumalallista agape´-rakkauttakaan/tekoja toteuttaa ilman sisäistä tunnetta siitä....tätä täytyy pohtia tarkemmin, mutta nyt löydän tarkoittamasi runosta, siispä kiitos selvennyksestä.
Olet varmaan oikeassa siinä, että on perusteltua miettiä, onko minkäänlaisia hyviä tekoja ilman jotain sisäistä tunnevaikutinta.
Itsekin epäilen sitä. Pelkkä järki on passiivinen kone, joka tekee, mitä tunne tai vietti määrää.
Luultavasti tieto hyvästä ja pahasta ei riitä.