Moro,
Miten/ millä työkalulla tehdä reikä ja liittää kaulus jälkikäteen ?
Ajattelin lisätä poistoventtiilin saunan nurkassa menevään poistoputken yläosaan (venttiili nyt vain lattiarajassa).
Miten/ millä työkalulla tehdä reikä ja liittää kaulus jälkikäteen ?
Ajattelin lisätä poistoventtiilin saunan nurkassa menevään poistoputken yläosaan (venttiili nyt vain lattiarajassa).
Vastaukset 24
Vanhimmat
Oletko varma että tarvitset ventiilin sinne yläosaan? Itsellä on venttiili katossa, sehän on saunomisen jälkeistä tuletusta varten, en avaa sitä käytännössä koskaan. Sauna kuivaa hyvin ilman sen avaamista.
Reijän saa tehtyä parhaiten sellaisilla vasituililla pihdillä, kutsutaan naketajiksi. Onnistuu kyllä myös kuviosahalla. Sitten vaan poppareilla satula kiinni ja jotain lämmön kestävää tiiveistemönjää kaveriksi.
leikkaavat reiän siististi peltisaksilla.
Alan miehet lyö moralla reijän putkeen ja vääntää sitä sen verran suureksi että ilma kulkee... sitten ihmetellään huonoa imua ja suhinoita kanavissa.
Kyllä ne käyttävät peltisaksia eivätkä puukkoa. Lyövät peltisaksilla sen reiän ja vähän vääntelevät. Kuulin eräältä IV-työnjohtajalta, kun keskusteltiin säätämisen ongelmista.
Alan mies ei muuten tärvele putkea turhaan. Tarkistusluukut avataan niin harvoin, että ne kannattaa niitata sijoilleen siihen pellin päälle. Tämän näin itse työkohteessa. Siinä oli ongelmana se, että tarkistusluukkujen kauluksissa on lipareita, jotka pitäisi kääntää kanavan sisäpuolelle. Tuolla työmaalla (terveyskeskus) joutuivat kyllä asentamaan ne oikeasti myöhemmin.
käytämme iltaisin ja silloin sitä todella myös käännetään, mutta ei siis putkeen ...
Itseporautuvat (lyhyet)ruuvit on muuten käteviä putkiliitoksissa,niitä myydän vaikka Honk Kong tavarataloissa kilokaupalla.Jää pois tuo popniittien kanssa äheltäminen...Näitä käytetään jo teollisuudessa jonkin verran.
Jossain vaiheessa on kanava puhdistettava. Terävät piikit putkessa ovat tylsä juttu.
Normaalissa rakentamisessa itseporautuvien ruuvien käyttö kanavan jatkoliitoksissa on kielletty juuri puhdistettavuushaitan vuoksi eli pop-niitit vain ovat sallittuja.
Lähtökauluksia ei myöskään aina saa käyttää vaan pitää käyttää T-yhteitä.
Syynä ovat asialliset virtaustekniset ja äänitekniset perusteet. Jos tarkastellaan pelkästään äänipuolta, voidaan todeta, että esim 100 mm lähtökauluksen liittämisessä jätettävä vara 5 mm puolelleen lisää nopeutta n 23% jolloin äänitaso nousee n 10.3 dB ilman että otetaan huomioon huonommasta virtauksen muodosta johtuvaa äänitason nousua. Myös painehäviö liitoksessa kasvaa 51 %.
Koska painetta ko syystä joudutaan myös nostamaan, nousee äänen tehotaso mahdollisesti vielä esitettyä enemmän.
Pieniä detaljeja, joilla saattaa olla huomattava merkitys ...
olen tietoinen noista argumenteista.Tuo itseporautuvan kärki ei kuitenkaan ole kovin terävä vaan itse asiassa tylpähkö,ei juurikaan terävämpi kuin popniitti.
No jokainen tekee tyylillään
on terävä, me alan miehet käytämme vain hyviä ruuveja.
Sitä paitsi ruuvin kierre teräosa ovat yhteensä min 18-20 mm, niitattu pop on vain 5-7 mm.
No itse ostin 13mm pitkiä ruuveja ja kaikki ei jää näkyviin...Ei ole popniittiä kummempi,on mun mielipide..
Pelkkä teippi riittää kiinnitykseen, tuleehan siihen vielä villakin päälle rautalangalla kiinni. Mikä siellä niitä putkia heiluttelisi?
joku totesi, me alan miehet emme niitä käytä, varsinkin kun niiden käyttö on kielletty.
Ne, joita ei näe, raapivat pahiten ...
Enpä tiedä onko se välttämätön, toistaiseksi
sauna tuntuu kuivavan hyvin, kunhan malttaa laittaa muutaman klapin pesään kun lähtee saunasta. Voi muutenkin mennä hankalaksi noiden vettiilien sulkeminen/avaaminen ennen/jälkeen saunomista.
Tuli vaan mieleen kun noita suosituksia luki täällä että poisto pitäs olla ylhäälläkin.
Voi voi, ihmettelin sillon kun alan ammatilainen tuli asententamaan noita kanavia että miksi se tekee noita lähtökauluksia eikä käytä T-yhteitä kun olis olettanut että T-liitoksien asentaminen olis helpompaa. No niitä kuulemma käytetään yleisesti. Hinnasta ei ollut puhetta.
Kunpa olisi tiennyt tuon asian aikaisemmin, koska ilmastointia ei voi haukkua äänettömäksi ja valloxin digit konetta joutuu nyt ajamaan 5 pykälällä 180 neliöiselle talolle.
Koneen perässä lähtö ja tulokavissa tuplaäänenvaimentimet jotka nekin kuulemma ovat vääränlaiset (90cm pyöreät). Asennuksen ja romppeet hommasin LVI alan asiantuntijaliikkeestä ja suunnitelmakin oli ns. asiantuntijan tekemä.
En tiedä millä tuota äänenvaimennusta enää vois parantaa, pitää varmaan koittaa vaihtaa nuo äänenvaimentimet parempiin.
ääntä ja ylimääräistä painehäviötä syntyy siis vain, jos liitos on tehty huolettomasti. Jos liitos on tehty oikein, ei ääni siitä synny.
Toisaalta kanavistosta huoneeseen tuleva ääni on koneen äänen ja kanaviston virtausäänen yhteisvaikutusta, joten virtausääni voi joka tapauksessa peittyä koneäänen alle.
T-haara satulalla aiheuttaa muuten melkoisen painehäviön. Esimerkiksi kerron tässä todellisia arvoja. Keittiön venttiilistä tulevan putken kylkeen on liitetty satulalla kodinhoitohuoneen suunnasta tuleva kanava. Kodinhoitohuoneeseen menevään kanavaan on liitetty T-haaralla pesutiloihin menevä kanava.
Paineet: keittiön venttiilillä 120 Pa (15-20 litraa/s), kodinhoitohuoneen venttiilillä 45 Pa (15-20 l/s), pesuhuoneen venttiilillä 15 Pa (toivottavasti 15 l/s). Kanavat ja poistoventtiilit 125. Pesuhuoneen venttiili liitetty T-haaralla kanavaan jossa kulkee muuta poistoilmaa n. 12 litraa vielä pesuhuoneen jälkeen (sauna, varasto).
Eli suorassa kanavassa virtaava ilma sulkee haarasta tulevan (ja ilmeisesti myös lähtevän) kulkua voimakkaasti. Ja tämä on vain toteamus magnehelicillä mitatuista paine-eroista. Tuossa esimerkissä ongelma on jo pesuhuoneen venttiili. Nimittäin sen säätäminen.
Tähän toivon kommenttia kokeneelta. Jos tuollaiseen T-yhteeseen retusoi metrin matkalle 160 mm kanavaa 125 mm sijaan, niin paljonko kuvattu tilanne helpottuu? Eli alennetaan virtausnopeutta T-haaran ohi. Nuo värkit on hankittuna ja teen jutun, mutta teenkö turhaa työtä?
Poisto ylös kuivatusta varten on hyvä juttu. Saunahan on 2,3 m korkea hormi, jossa kostea lämmin viipyy ylhäällä, jos ei ole ropellia tai poistoa ylhäällä.
Saunan jälkikuivatus lisälämmöllä. Tämä on harhaoppia, mutua ja maallikkohöpinää. Höyrynpainejutut ovat sitä lajia, että rakenteet kylmäksi saunassa mielellään nopeasti. Niin kauan kuin lisälämpöä pukataan sinne, tapahtuu höyryn siirtymistä kylmempää kohti. Puurakenteiden sisään ja höyrynsulun vikapaikoista seiniin. Voi näyttää siltä, että kuivuu nopeasti, mutta kuivuu väärään paikkaan kosteutta pakottaen.
Löylyhuonetta ja ympäröivää rakennetta säästävää toimintaa on välttää veden käyttöä. Seinien suihkuttelu on esimerkiksi idioottimaista toimintaa. Ja laudeliinaan verrattuna lauteen vedellä jäähdyttely niinikään.
15 Pa:n kanssa arvuutteleminen on vaikeaa.
Kanavistosi tuntuu olevan pikkuisen pieleen suunniteltu.
Jos alipaineluvut ovat oikein, häviää keittiön kanavaan liittyvässä KHH:n liitoksessa n 75 Pa johtuen siitä, että kanavassa on nopeutta n 5,5 m/s.
Jos siis jotain pitäisi tehdä, ehkä oikea paikka on suurentaa tätä ensimmäistä liitosta, missä on suurimmat nopeudet, eikä sitä missä peli (paineet) jo on menetetty.
Kanavakoon suurentaminen yhdellä pykälällä pudottaa liitoksen painehäviön 75 -> 47 Pa:han, joten sinne perille mm pesuhuoneeseen olisi käytettävissä lisää 28 Pa, kahdella pykällä vastaavasti 45 Pa, eri asia mahtuuko.
Suunnittelussa liitos ei ollut keittiön kanavan kylkeen. Olin sen itse suunnitellut suoraan koneen lähellä olevaan 160 mm runkokanavaan. Enkä minä sitä siihen väärään kanavaan asentanut. Tässä nyt vaan yritän paikata juttua edes jotenkin.
"Niin kauan kuin lisälämpöä pukataan sinne, tapahtuu höyryn siirtymistä kylmempää kohti." Tähän saman ajatukseen olen joskus törmännyt muuallakin. Eli kun rakenteen pintaa lämmitetään, kosteus painuu vain syvemmälle, kylmää kohti. En vain oikein keksi mitään syytä miksi siinä niin kävisi. Voisitko antaa hieman lisävalaistusta?
Eikös tuo puukiuas aiheuta kuitenkin sen että ilma kiertää ja näin ollen myös kosteus ?
Höyryn paine sen tekee. Googlea höyrynpaine.
Kuivatustekniikassa erottaa ammattilaisen ja ei-ammattilaisen siitä, miten tuo käsittelee lämpötilaeroja. Jos huonetta kuivatetaan esimerkiksi, niin se ei onnistu lämmittämällä tuota huonetta, jos ei kosteus voi siirtyä lopullisesti toiselle puolelle rakenteita. Pinnat saadaan kyllä kuivan tuntuisiksi, mutta kun päivät ja viikot kuluvat, niin kosteus palajaa takaisin seinän syvyyksistä.
Näin ne jutut menevät ja aivan päinvastoin kuin eräät luulevat.
Höyrynpaine on tietysti oikea vastaus, mutta mihin kysymykseen? Lämmitettäessä kaasun paine pyrkii kasvamaan, mutta eikö paineen kasvun helpoin purkautumistie ole saunan oven alta ulos eikä kohti (toivottavasti) tiiviitä rakenteita? Lopputuloksena, kun paine on tasaantunut, luulisi olevan että pinta on lämmennyt, mutta höyrynpaine on sama kuin ennenkin, jos vesihöyryn ja kuivan ilman suhde ei muutu. Ja jäähtymisvaiheessa ilman ja vesihöyryn paineet pinnalla laskevat, jolloin kosteus alkaakin siirtyä syvemmältä kohti pintaa! Eli onko tämäkään sittenkään niin selvä ja yksinkertainen tapaus? Jos homma kuitenkin meneekin juuri päinvastoin, se jolla on parempaa tietoa kertokoon!