Tuttavani sai sievoisen summan lotosta ja nyt pähkäilee sijoitusta.
Jos mä saisin jonkun suuren summan,sijoittaisin sen isoon taloon,jossa olisi tilaa kodittomille,ainakin eläimille.
Ja sitten ostaisin vaan menolipun jonneekkin ja jatkaisin sieltä minne nokka näyttää.
Ja miettisin siellä loppuelämääni...
Entäs te muut?
Jos mä saisin jonkun suuren summan,sijoittaisin sen isoon taloon,jossa olisi tilaa kodittomille,ainakin eläimille.
Ja sitten ostaisin vaan menolipun jonneekkin ja jatkaisin sieltä minne nokka näyttää.
Ja miettisin siellä loppuelämääni...
Entäs te muut?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Omakotitalo järven rannalta keskeltä kaupunkia ja tietenkin rauhalliselta paikalta uimarantoineen ja rantasunoineen.
kunnon summasta puhutaan niin:
Hommaisin sen hirsitalon jostain kauniista merenranta paikasta. Tai teettäisin koska unelmissani olen rakentanut jo tietynlaisen, eli pohjapiirustus on mietitty.
Sitten rakennuttaisin kunnon "meriläisen" puusta.
Ja matkoille lappiin ja norjaan, kreikkaan, islantiin ja egyptiin.
Tota matkailua suomessa tehdään systerin kanssa kesäisin siten että suunta johon lähdetään on tiedossa mutta joka päivä kuljetaan mihin nokka näyttää ilman päämäärää. Aikaa ei olla koskaan määritelty paitsi että mun täytyy töihin mennä se on.
Systerin ukko ei ole koskaan pistänyt hanttiin näihin reissuihin, ne kulkee omansa sitten kun sen ukolla on loma.
Rahaa näillä reissuilla vie eniten bensa muuten pystyy halvallakin matkustamaan, ei kaikki majoitukset suomessa ole kalliita, ollaan löysetty uskomattomia paikkoja suomesta näin.
enään tekisit kun et kotona olisi vaan aina matkoilla jossainpäin maailmaa, et sä sitä taloa voi mukanasi kuljettaa kuin ainoastaan pienoismallin että voisit sitä muille esitellä ja leuhkia.
ole leuhkimisesta kysymys vaan unelmista jos tulis lottovoitto ja suuri.
Enkä mä matkoilla koko aikaa olis kesät suomessa tietty ajelisin meriläisellä ja asuisin siellä hirsitalossani.
Mulla olis siellä navettakin jossa olis eläimiä vuohia, säkin voisit saada vuohenmaitoa ja tehdä siitä hyviä pannareita :)
Ja kanoja ja kissoja ehkä koira.
Unelmia hyvä ystävä unelmia pitää olla vaikka elän jalat maassa.
Ja tämän aloituksen innoittamana aloinkin suunnitella yhtä unelmaani jonka voin toteuttaa.
Se ei tarvitse sitä suurta lottovoittoa :)
nälkään talvella kun siellä Egyptissä olisit:))
kuolis, palkkaisin sut hoitamaan niitä :)
Ja sitten kun tulisin sieltä niin sä voisit lähteä minne haluat.
elukoitasi hoitamaan, ne silti saattaisi kuolla kukaties:))
mitään kun et hyvän tarjouksen päälle ymmärrä.
Kyllä niille hoitajia löytyy ihan omasta perheestä.
Ja kuoleehan ne eläimet aikanaan, niin kun kuolet sinä ja minäkin: että siihen kattoen kannattaa katsoa elämää.
Kiukutteleeko vai elääkö sitä.
eläimiä hoitaisi, kun sä vaan matkustelisit maailmalla:)
piian ja rengin ja hevostyttöjä aina löytyy,tottakai tulisin takaisin mut sit taas menisin!
Niin kauan ku jaksais istuu lentokoneessa,maximi 5t ja pysähdys,pari päivää kattelis ja jatkais.
Studio 55 ohjelmassa tänä aamuna oli eräs toimittaja joka reissasi reppu selässä,pitkin Kiinaa ja Laosia jne.
Jotain tän tapaista,mut kulkuneuvoilla ja hyvä opas mukana!
Umelmilla on siivet!
remppaisin tätä kolmiota hienoon kuntoon
matkustelisin
hoidattaisin itseäni hyvillä hoidoilla
antaisin lapsille apua
kyllä voitolle reikiä löytyy.....
taloja ja kiinteistöjä ympäri maailmaa..ja asuisin aina niistä jossain..hetken; maailmalle menisin..
pienessä sorsalammikossani olen ollut havaitsevani, että lottovoittoja voittavat useimmin ennestään varsin hyvätuloiset.
Rutiköyhät, kipeimmin tarvitsevat, saavat lotota ikänsä, ei vain tipu voittoja ei.
Niin se vain on, että raha tulee aina rahan luokse.
Sellaisten jotka eivät tiedä mitä lottovoitolla tekisivät, ei tarttisi niitä rahoja saadakaan.
Itse maksaisin velat, ostaisin muutaman talon, metsää ja loput antaisin köyhille ja kurjille.
tuohon mittää, kun en tunne ketään lottovoittajaa..
Kai se kohtalo on sen verran oikeudenmukainen, että antaa rahaa niille, jotka sitä i h a n oikeasti tarviaa..
pian huomata, että velvollisuudet lisääntyvät omistamisen myötä. - Ellei olisi tiedossa todella luotettavaa, monitaitoista kiinteistöjen ja varojen hoitajaa. Se on tosi puuduttavaa työtä, jota en suostuisi hyvästäkään palkasta tekemään.
Voisin tarjoutua tekemään sinulle matkasuunnitelmia ja lähtemään välillä oppaaksi mukaan... ellet ryhtyisi ylen hienoksi rouvaksi ja komentelemaan korskeasti.;))
Minusta olisi mukavampaa kulkea huolettomana ja matkustaa kohtuullisen vaatimattomasti. Enkä todellakaan suostuisi maksamaan niitä aivan käsittämättömiä hintoja, joita yöpyminen ruhtinaallisissa oloissa maksaa. Paikallisiin oloihin ja ihmisiin tutustuu paremmin "kansan parissa". Välillä meikäläistä luksusta ja välillä vaikka B B yöpymisvaihtoehtona.
Eihän ne lottovoitot niin mullistavia ole, että olisi vaikea tuhlata ihan kohtuullisestikin. - Onneksi. Muuten pitäisi ryhtyä miettimään hyviä tarkoituksia ja säätiöittämisiä yms.
Ehkä pitäisi taas lotota ja tilata enintään 500 tuhannen voitto. Se riittäisi ihan hyvin minulle.
työlästäkin..
Saattaapi olla ettei suurikaan raha vaikuttaisi perusluonteeseeni, eli mieluummin matkaan "reppu" selässä ja jalkautuen kansan pariin, kuin loistohotellin loistokkaille ja oudoille käytäville..
Ja, iliman muuta oppaana oisi kielitaitoinen ja neuvokas O - O :)
Iso rahakaan ei korvaisi kaksin koettua iloa uusista kokemuksista :)
kunnostaisin (kunnosnostuttaisin) itse en osaa..sellaisen vanhan ison puupitsidatzan Huvilan..sieltä, sitten ehkä tällaisen majoitusjutun...aamiaisella..eli pienen majoituspalveluyrityksen...no, tiedän paljon perheitä joissa, olisi tarve viikon tai lyhyemmen ajan virkistyslomaan...näille lapsille sit ammattitaitoisia nuoria tueksi, että, vanhemmat saisivat edes hieman lepoa..tuosta lapsenhoidosta...siellä kun näitä kylpylä-ja virkistys- ja hoitopalveluita jo on. Ja aivan upea upea merenranta aktivineteettineen valmiina...läheisen ratsastustilan kanssa toimisin yhteistyössä..Latviassa ja Liettuassa kun tämä ratsasharrastushomma on vanhaa kulttuuria ja perinteitä löytyy...no, täältä mukaani ottaisin jos, vaan lähtisivät kaksi jo nuorta miestä...heidän perheilleen tuota apua näin myös tarjoisin ja...kyllä minä osaisin ihmisiä työllistää, omieni lisäksi;;) ideoita riittää...;) mieheni hellittelyyn kun sit itselleni myös aikaa järjestäisin..ei hänen enää tarvitse mitään tehdä..riittää kun jaksaa ottaa ihan elämän päivän kerrallaan..
Paras lottovoitto nyt kuitenkin; meillä mies lopettaa 15.3. röökin...näistä tableista kun tuolla röökiketjussa kirjoiteltiin..tuo päivä kun on toisen kundin oma syntymäpäivä myös...hyvä syntymäpäivälahja tavallaan isältä pojalleen..yli 40 vuotta kun hänkin polttanut..
No, vähän jännittelen että, mitenkäs ne hermot sitten meidän kanssa tässä himassa sit kestää...sanoi että, lähtee ulos kävelemään..ketjupolttaja kun tämä armas mieheni..
No. voihan aina unelmoida...;)) vaikka ne unelmat eivät koskaan toteutuisi..hyvän meidän tässä..ilman mitään lottovoittoja.
t.friidu
Duunari lähtee kohta ja jatkaa sitä mietiskelyään koneitten varjossa.
Elämä on hyvää ja välillä ei, mutta nyt sain yhdestä idean tyngästä kiinni ja sitä alan hahmottelemaan josko toteutuisi.
Hauskaa päivän jatkoa sinne stadiin.
minä tässä niskoja "kauratyynyllä" hautelen..vitsi, niskalihakset ihan jumissa, ei voi juuri päätä kääntää..
Hyvä tälläinen "kauratyyny"..helpottaa...kun vähän aikaa malttaa pitää...
Asiat kyllä jos on sinulle tarkoitettu niin toteutuvat;) varsinkin hyvät.
tsau:
t.friidu
miten ostaisin metsää, jonkun vielä säästyneen hakkaamattoman saarekkeen täältä hakkuuaukkojen luvatusta maasta.
En kaataisi metsästäni yhden ainotta puuta. Paikalliset metsäherrat tulisivat inkuttamaan, että harventaa pitäisi, hakata pitäisi, "hoitaa" pitäisi.
Hätistäisin heidät luudan kanssa tiehensä!
Ympäristön isännät päivittelisivät, mitä "siivotonta ryteikköä". Minä vain ihailisin miten vihattu haavikko humisee!
on mun yks idoleistani ja se kirjoitti jossain lehtileikkeessä ostavansa metsää jollain saaduilla rahoilla, pitääkseen metsän luonnontilassa.
Ihailen sitä miestä elää niin kuin sanoo eikä piittaa siitä mitä mieltä muut on.
terv. meriläinen
ja monttu auki katselin, miten on hyvät metsät.
Hakkuukypsää kuusikkoa, ihanaa käpykuusikkoa pystyssä! Ja haavikoita, jotka täältä päin on vihattuna hakattu ajat sitten!
Täkäläinen käsitys metsästä on: heti kun siitä jotain irti saadaan, ei kun moto käyntiin. Aukkohakkuuta, tylsää mäntytaimikkoa, siemenpuuasentoa jossa männynriukula huutelee toistaan 10 metrin välein.
Aito, tuuhea metsä saa nämä aivopestyt ihmiset ahdistuneiksi: heti ruvetaan puhumaan, miten on siivoton, miten pitää harventaa.
Oisikin oikea aarniometsä, *luudalla hi.. :)
olla että metsäteollisuus, ne Suomen puujalat, ovat vaatineet osansa..nyt ei oo enää niitäkään jalkoja :/
Viitasaarelle päin..niin siellä on upea tälläinen aarniometsä-alue..hieno kansallispuisto. Kerran kun on siellä tullut käytyä...ihana rauha oli siellä metsässä, mitään kun sieltä ei ollut koskaan hakattu. Vaan puut olivat saaneet keloutua rauhassa...opastetut hyvät merkinnät kun vielä..tuo metsä alue vielä aika iso...ja ihana suo-alue siinä metsän reunassa jossa oli nuo pitkospuut..
Jos, siellä päin ajatelette tai käytte. Niin tuota Viitasaaren kansallispuistoa kyllä suosittelen. Jyväskylästä kun jonkun matkaa ylöspäin...tämä Viitasaari..
t.friidu
kannattaisi perustaa niitä aarnioluonnonpuistoja, kun siellä on vielä koskemattomia korpia, - niin kauan kuin vielä on..
Ja, pittääpä laittaa korvan taa tuo Viitasaari..:)
Pian huomaisi meikäläisen lottovoiton rajallisuuden.
siinähänse ratkaisu. Vahinko vain ettei riskitöntä sijoitusta ole...ehkä tuo metsä..tai arvokiinteistö. Mutta...enpä usko, että kenellekään tuosta ylimääräisestä fyrkasta nyt mitään haittakaan olisi;) vaikea uskoa..
t.friidu
Loton alkutaipaleella pähkäilimme silloisen päävoiton kaikkivoipaisuutta 30:ten ihmisten toiveiden toteuttajana ja loppuelämän turvaajana.
- Haluamaltaan paikalta mieleinen kaupunkiasunto.
- Ilmakuvien ja sen jälkeen ilmasta tutustumisen perusteella kesäpaikan valinta jostain saaristosta tai järvialueelta.
Sinne arkkitehdin suunnitteleman huvilan teetättäminen ja sopivat "mökkikulkimet".
- Kaupunkiasunto vaikkapa Monte-Carlon keskustasta ja satamaan venonen joka ei häpeäisi ympäristössään.
- Oma saaripaikka Karibialta tai Oseaniasta, asuntoineen.
- Lentolupakirja ja oma kone. Ei sentään jettiä.
Nämä perustarpeet yhdistettynä joutilaaseen loppuelämään.
Jostain täytyisi nykypotillakin tinkiä.
Ps. Poimin kadulta pienekin kolikon kohdalle sattuessani.
ja kyllä kaikki tietää jo tässä iässä, mitä luopuminen on...uskoisin useamman ihmisen jo sen monella tavallakin läpikäyneen...kuka joutunut luopumaan aviopuolisostostaan, kuka lapsestaan, kuka vakinaisesta toimeentulostaan kuka terveydestään voisi tuota listaa jatkaa loputtomiin...
Minusta taas on hienoa että, ihmiset jaksavat pitää tuosta unelmastaan kiinni, olkoon se sitten kuinka epärealistinen tahansa;) eihän siitä nyt kenellekään luulisi haittaakaan olevan?
Vai pitäisikö sekin ihmisiltä viedä, oikeus unelmiin? Eiköhän tämä elämä kyllin kovaa aina ollut..että, jos vielä unelmistaan pitäsi luopua, niin voihan...sanoo;
t.friidu
Semmosta helkkarimmoista vesakkoa ostaisin,
sitä saa halavalla ja paljon.:)
Eräs puolituttuni ratkaisi voiton käytön ostamalla ITSELLEEN 5 (viisi) Toyotaa!
Omalla kohdallani en ole pessimismissäni päässyt edes teoretisoinnin asteelle.
Saattaisin tyytyä neljään tojotaan.