Korkealla taivas näkyy kirkkaana
poutapilvet purjehtivat muhkeina
lampaiden lailla juoksevat taivasta
ja pääskyset viistävät meren pintaa
kutsuen sadetta, kallioita huuhtomaan
kastelemaan purjeita, kansia liukkaiksi
ensimmäiset lehdet odottavat keltaista
syksy haluaa jo hiipiä lähelle, malta
ei vielä, on pieni hetki kesää jäljellä
lämmin raukeus lepää kuumalla kalliolla
pääskyt kiipeävät taivaalle, ylöspäin,
tänään ei tahdo sataa, iltarusko odottaa
meri tyyntyy peiliksi, saapuu hiljaisuus
poutapilvet purjehtivat muhkeina
lampaiden lailla juoksevat taivasta
ja pääskyset viistävät meren pintaa
kutsuen sadetta, kallioita huuhtomaan
kastelemaan purjeita, kansia liukkaiksi
ensimmäiset lehdet odottavat keltaista
syksy haluaa jo hiipiä lähelle, malta
ei vielä, on pieni hetki kesää jäljellä
lämmin raukeus lepää kuumalla kalliolla
pääskyt kiipeävät taivaalle, ylöspäin,
tänään ei tahdo sataa, iltarusko odottaa
meri tyyntyy peiliksi, saapuu hiljaisuus
Vastaukset 6
Vanhimmat
aina niin vähän aikaa verrattuna ikävään olotilaan, mutta hyviä hetkiä varten jaksaa elää.
lähtee ihmisestä itsestään ja ymmärryksestä nähdä asioiden molemmat puolet. Tuokin kirjoittamani tuokio, kaunis kesäpäivän hetki, säilyy muistoissani elämän. Jos hyvä hetki olisi jatkuva, siitä tulisi tavallinen hetki, eikä sitä osaisi sitten enää arvostaakaan. :)
tässähän kiiri jo kesään, niin elävä se on kai-
kilta kuvauksiltaan.
Minä kun asustelen kosken rannalla ja metsän sy-
lissä, niin kuvittellin jo kaiken lumen sulaneen
ja koskelle joutsenetkin. Koskikarat siinä
vasta nyt pulahtelee ja saukot.
Oijoi, kiitos näistä kuvistasi v-m-n
Onpa se saukkojakin kiva vilkuilla, jos joutseniakin.
Tulipa tuo muisto mieleen, kun kerran kesällä makoilin kalliolla nahkaani lämmittämässä ja melkein nukahdin.:)
Hyvä ihme miten upeaa !
Istun tässä hoomoilasena kuin ööö aapisen laidassa!!!
Kertakaikkiaan...
sitä, että kerran, pari sateisessa kesässä osuu tällainen kohdalle. Taisi olla sen kesän aurinkoisin, ehkäpä. No en mene vannomaan. Lämmin oli kumminkin.:)